Kauppatieteiden kandidaattiyhdistys ry

Matkaraportit 2011
  Kauppatieteiden Kandidaattiyhdistyksen viinimatka 2011 Saksan Moselin viinialueille järjestettiin kahdessa ryhmässä: I ryhmä, jossa oli 28 henkeä, 29.9. - 2.10.2011  ja II ryhmä, jossa oli 34 henkeä, 6. – 9.10.2011. Matkasta raportointi tapahtui  siten, että ensimmäisen ja kolmannen matkapäivän tunnelmista kirjoitti ykkösryhmästä arvotut raportoijat,  kun taas toisen ja neljännen matkapäivän edesottamuksia kirjasivat kakkosryhmäläiset. Näin saatiin kokoon alla oleva Moselin viinimatkan raportti, jossa matkaa katsellaan useamman osallistujan silmin nähtynä.

Lauantai, kolmas matkapäivä
  Kirjurina Marjatta Härmälä
  Aikaisen herätyksen ja kelpo aamiaisen jälkeen olimme täsmällisesti sovittuna aikana bussissa, joka kuljetti meidät muutaman kilometrin matkan Moselin varrella olevaan jokilaivasatamaan. Matkalippu- ja juomakupongit kädessä astuimme asialliseen, mutta melko vaatimattomaan jokilaivaan nimeltään Traben-Trarbach. Laivaan saapui jonkin verran muitakin matkustajia. Rutiinilla valtasimme yläkannen salongin ja saimme tuota pikaa virkistävät aamujuomat. Osa tyytyi kahviin tai pelkkään veteen. Lopuille maistui olut tai paikallinen viini. Valikoima oli melko suppea; valko-, puna- tai kuohuviini!
  Laiva suuntasi kohti alajuoksua ja Rheiniä huikaisevan kirkkaassa noin 10 asteisessa syyssäässä. Pian kuitenkin olimme sakean usvan ympäröimiä ja maisemat hävisivät jopa lähirannoilta. Pikkuhiljaa päivän lämmetessä ympäristö paljastui sumun seasta ja loppumatkan aurinko helli meitä. Kun laivamatkamme  n. 6 tunnin jälkeen päättyi Bernkasteliin, oli  lämpötila jälleen kohonnut 25 asteeseen.
  Reittimme varrella oli viljavaa peltomaisemaa, pieniä kyliä ja kaupunkeja sekä tietenkin paikallisia viiniviljelyksiä.  Enimmäkseen kaikki oli hyvinvoivan ja hyvin hoidetun näköistä. Suuri osa Moselin rantojen viinitiloista sijaitsee hyvin jyrkillä rinteillä. Jyrkimmät ovat lähes 70 asteen kulmassa.  Jyrkät pengerretyt rinteet ja kuiva, mineraalipitoinen maaperä sopivat hyvin riesling- rypäleelle. Alue onkin maailman tärkein rieslingin tuottaja
  Viini ja matkailu ovat Moselin laakson pääelinkeinot. Viiniperinteet ovat pitkät; roomalaiset aloittivat sen 2000 vuotta sitten. Tilat ovat pieniä ja suuri osa viineistä myydään suoraan tiloilta.
  Moselin varsiin tutustuminen laivaristeilyä sporttisemmin näytti olevan hyvin suosittua.  Jokea reunustivat molemmin puolin hyvin hoidetut pyörätiet aivan veden ääressä. Kauniina lauantaipäivänä pyöräliikenne oli vilkasta.
  Matkalla oli kaksi sulkua ja pysähdyimme myös muutamassa kylässä/pikku kaupungissa. Laivaan tuli matkan varrelta lisää matkustajia. Koska istuinpaikkoja oli rajoitetusti, meidät ohjattiin lempeästi salongista ruokasaliin lounaalle. Näin tehtiin tilaa myöhemmin tulleille.
  Lounaaksi nautimme ihan kelvollista porkkanakeittoa, pääruoka kalkkunaa ( syötävää!) ja jälkiruoaksi jogurttia. Juomalipuilla saimme suuria lasillisia em. valko- tai punaviiniä 2 lasia/hlö. Henkilökunnan laskut sekosivat ja näytti hetken siltä, että osa ei saakaan kaikkea, ”mistä oli maksettu”. Lopuksi taisi käydä niin, että nautimme muutaman ylimääräisenkin lasillisen lipuillamme! Kylläisinä ja hyväntuulisina vietimme loppumatkan laivan ulkokansilla auringosta ja viehättävistä maisemista nauttien.
  Laivaretkemme pääpiste oli Bernkastel-Kues. Jälleen yksi hurmaavista Moselin varren vanhoista kaupungeista. Siellä, kuten muissakin retkemme kohteissa, oli paljon lähinnä ikäisiämme turistiseurueita liikkeellä. Satamassa oli kymmeniä busseja ja idylliset, kapeat kadut ihmisiä pullollaan.
  Satamasta kävelimme rantakadun yli Weingut Dr Pauly-Bergwellerin viininmaistajaistiloihin. Tilat olivat rakennuksen ”kivijalassa”, kellariravintolamaiset ja viihtyisät. Maistelimme kuutta paikallista rieslingiä kuivemmasta makeaan. Oppaanamme oli perheyrityksen vanhaisäntä, joka kertoi varsin värikkäästi yrityksen historiasta viinien ohella. Yritys näytti toimivan hyvin kansainvälisesti vieden tuotantoaan esimerkiksi Kiinaan. Opimme myös, että Bernkastel kuuluu ns. Mittel-Mosel alueeseen, jossa tuotetaan Moselin alueen paras riesling.……
  Ennen bussiin siirtymistä vaeltelimme hetken kaupungin kapeilla kujilla. Oppaamme esitteli meille valikoiden mielenkiintoisia rakennuksia ja me seurasimme niska kenossa rakennuksia ihaillen. Perinteisistä puuristikkotaloista vanhimmat olivat 1600-luvulta. Keskusaukion yhdellä kulmalla nökötti hyvin kapea vuosisatojen saatossa vinoutunut Spitzhäuschen.
  Bussimatkalla takaisin Trieriin ajoimme pitkin Panoraama-tietä, joka nousi korkealle jokea ympäröiville kukkuloille. Ylhäältä olivat huikaisevat maisemat alas ja kauas.
  Illalla sonnustauduimme parhainpiimme ja matkustimme bussilla joen toisen puolen kukkuloille. Nautimme illallisen hienossa paikallisessa Berghotellissa. Maisemat alas Trieriin olivat hengästyttäviä. Illallisella alkuruokana oli perunakeitto, pääruokana paistetun kalkkunan(!) ja sian siivuja sekä jälkiruokana moussea ja jäätelöä
  Paluumatkalla ystävällinen kuljettajamme kierrätti meitä bussilla upeasti valaistun Trierin keskustan kautta.  Mielenkiintoisen ja onnistuneen päivän jälkeen tuntui hyvältä mennä nukkumaan vatsan viereen keräämään voimia viimeistä matkapäivää varten.