Helle Cannelinin Ajatuksia-päiväkirjasta 9.8.1911

Koetan nyt vähän selvitellä kantaani siveellisyyskysymykseen nähden. (...) Minun ehkä väärän, ehkä oikean mielipideraukkani mukaan on nykyinen ja vielä enemmän entinen tila aivan nurinkurinen. (...)

Luonnollisuutta vaaditaan ensi sijassa (...) - kaikki olkoon avonaista. Alaston ruumis olkoon tavallinen asia, jossa ei ole mitään häpeiltävää. Sen sijaan olkoot uimapuvut ja muutkin, kun ei niitä esim. lämpimän tähden tarvita, epäsiveellisiä. Kun kaikki luonnollinen olisi tosiasia, jonka kaikki tuntevat yhtä hyvin kuin muunkin ja josta voi milloin tahansa puhua, ei se saisi enää osakseen niin paljon intressiä ja niin paljon pahaa siitä johtuisi. (...)

(...) Nurinkurista on oppi siveellisyydestä ja rakkauden arvonanto. Mitä sanotaan siitä, että eläintieteen oppikirjoissa selostetaan ihmisen kaikki elimet, niiden tärkeys ja elämä, mutta jätetään aivan mainitsematta ne, joita ilman elämä maan päällä olisi kuollut alkuunsa, joita ilman ei maapallolla tapahtuisi kehitystä, joita ilman emme me nyt tässä olisi ja joita ilman ei elävien ilmoille koskaan tulisi uutta. Se on suoraan sanoen anteeksiantamatonta. Ja jos näistä elimistä puhuu, pidetään sitä sopimattomana, verrattain harvoin niistä puhutaankin. (...)

(...) Ei voi muuta kuin sisimmässään ihmetellen nauraa näin maalla alastomuuden kauhua. Alituinen fiksuilun aihe pojilla on tyttöjen uimaan meneminen. (...) Ja jos nämä joskus vilkaisevat sinnepäin, syntyy sekasorto tyttöjen kesken. (...) On muuten mainittava, että tässä (...) on molemmin puolin luonnottomuutta ja harhaanmenevää. Pojat katsovat niinkuin häpeillen, niinkuin asiaa, jota ei pitäisi tehdä, mutta jonka kuitenkin tekevät, ja siten katselevat aivan luonnottomalla ja kiihtyneellä tavalla.

Uneksin aikaa, jolloin molemmat sukupuolet pitävät aivan luonnollisena ja ei ollenkaan häpeiltävänä mennä yhdessä uimaan ilman uimapukuja. Nykyään jos puhuu jostain sentapaisesta, seuraa aina salaperäistä tirskumista. - Kaukana kangastava päämäärä! Mutta siihen pyrkikäämme! koettakaamme kaikessa olla luonnollisia, älkäämme olko turhankainoja! Mutta olkaamme myös niin, ettemme yhtämitta ala näistä asioista jauhaa, vaan olkoon nämä niinkuin muutkin jokapäiväiset asiat. - Luonnollisuuteen, pyhyyteen! Viattomuuteen, ihanteeseen!

Takaisin edelliselle sivulle