"Naiset omin päin"

(Helle Cannelinin kirjoituksesta Naisten Äänessä 5/1937)

Mistä syystä naimattomat naiset eivät ole menneet naimisiin? Tavallisin vastaus kysymykseen etenkin ennen oli se, etteivät he ole "päässeet". (...) Paljon useammassa tapauksessa kuin yleensä luullaan naiset ovat jääneet naimattomiksi siksi, etteivät ole halunneet mennä naimisiin yleensä eikä varsinkaan niiden miesten kanssa, jotka olisivat olleet tarjolla. Milloin on lapsuuden onnettomista kotioloista jäänyt mieleen salainen kammo avioliittoa kohtaan, milloin ei mikään mies tunnu kyllin hyvältä (joko persoonallisesti tai asemansa, tulojensa ym. puolesta), milloin vaikuttaa omalla työllä voitetun aseman kadottamisen pelko, milloin mikin.(...)

Ennen sanottiin: mieluummin naimisissa onnettomana kuin naimattomana olleellisena. Tohtori Knopf puolestaan lausuu: mieluummin onnellinen ja naimaton kuin naimisissa ja onneton, mutta paras onnellisena ja naimisissa. Siitä, mitä etuja on olla onnellisesti naimattomana hän kertoo paljon esimerkkejä. Mutta jotta naiset yhteiskunnassa omin päin voisivat todella viihtyä, täytyy vielä tapahtua muutoksia ajattelutavoissa. (...) Naisten on opittava ottamaan sekä oma elämäntehtävänsä että muiden naisten elämäntehtävä toden kannalta ja annettava sille oikea arvo. (...) Se, että tässä suhteessa on parannusta tapahtunut, on tekijän mielestä suurimpia naisten tähän saakka tekemiä edistys askeleita, ja siitä on lähdettävä, kun edelleen koetetaan naisten asemaa parantaa. Tekijä viittaa "tittelikysymykseenkin" pitäen sitä ajatusta vanhentuneena, että heti kun kuulee naisen nimen, on saatava tietää, onko hän naimisissa ja kenelle miehelle hän siinä tapauksessa kuuluu. (...)

Takaisin edelliselle sivulle