Ennen sanottiin: mieluummin naimisissa onnettomana kuin naimattomana olleellisena. Tohtori Knopf puolestaan lausuu: mieluummin onnellinen ja naimaton kuin naimisissa ja onneton, mutta paras onnellisena ja naimisissa. Siitä, mitä etuja on olla onnellisesti naimattomana hän kertoo paljon esimerkkejä. Mutta jotta naiset yhteiskunnassa omin päin voisivat todella viihtyä, täytyy vielä tapahtua muutoksia ajattelutavoissa. (...) Naisten on opittava ottamaan sekä oma elämäntehtävänsä että muiden naisten elämäntehtävä toden kannalta ja annettava sille oikea arvo. (...) Se, että tässä suhteessa on parannusta tapahtunut, on tekijän mielestä suurimpia naisten tähän saakka tekemiä edistys askeleita, ja siitä on lähdettävä, kun edelleen koetetaan naisten asemaa parantaa. Tekijä viittaa "tittelikysymykseenkin" pitäen sitä ajatusta vanhentuneena, että heti kun kuulee naisen nimen, on saatava tietää, onko hän naimisissa ja kenelle miehelle hän siinä tapauksessa kuuluu. (...)
(Helle Cannelinin kirjoituksesta Naisten Äänessä 5/1937)