Asutuskeskusten kirjastojen ja vapaahetkiopistojen keskinäinen suhde

  1. Paikkakunnilla, missä suunnitellaan sekä kirjasto- että vapaahetkiopistotoimintaa, on otettava huomioon näiden keskinäisen suhteen järjestäminen mahdollisimman edulliselle kannalle tehtävän valistustyön tehokkuutta silmälläpitäen.
  2. Suuremmissa kaupungeissa (asukasluku yli 10 000) lienee parasta pitää opisto ja kirjasto erillisinä laitoksina, joiden välillä kuitenkin tulee olla järjestettynä mahdollisimman hyvä yhteistoiminta.
  3. Niissä asutuskeskuksissa, missä varoja, voimia ja mahdollisuuksia säännölliseen työhön ei riitä opiston ja kirjaston tehokkaaseen ylläpitoon erillisinä laitoksina, on useimmissa tapauksissa tarkoituksenmukaisinta yhdistää kirjasto- ja opistotyö samaan hallintoon. Kuitenkin olisi tällöin huomattava, että varsinaisen lainakirjaston käsikirjoineen ja lukusaleineen olisi muodostuttava laitoksen tukevaksi pohjaksi, koko toiminta olisi järjestettävä kirjaston nimessä tapahtuvaksi ja johtajan olisi ehdottomasti oltava kirjastotoimintaan, mutta niin paljon kuin mahdollista myöskin muuhun vapaaseen valistustyöhön perehtynyt henkilö. Kirjaston yhteydessä tehtävä opistomainen työ tehtäisiin siis n.s. kirjaston laajennuksena ja sen muotoja ja laajuutta vaihdeltaisiin olosuhteiden mukaan.
  4. Sekä kirjastojen että opistojen valtionavustukset ovat lailla vahvistettavat ja on tällöin otettava huomioon niiden keskinäinen tasa- arvoisuus, jonka perusteena eivät ole vain oikeudenmukaisuuden vaan myöskin käytännöllisyyden vaatimukset.
(Kansanvalistus ja kirjastolehti 1925:1,27-33)
Takaisin edelliselle sivulle