Sen kai kaikki kokouksen läsnäolijat tietävät, että kirjasto-olojamme suuresti haittaa keskityksen, yhtenäisen järjestelmän puute - uskallan väittää, että tämä puute on vaarallisempi aikaa myöten kuin rahapula, huonepula ja muut sellaiset vähän kaikissa kirjastoissa esiintyvät pulat. On siis erinomaisen tärkeätä, että kirjastoväki kokoontuu keskustelemaan siitä, miten toivoisimme maamme kirjasto-olojen järjestyvän lujalle ja yhdenmukaiselle pohjalle.
Omasta puolestani rohkenisin olla sitä mieltä, ettei ole luovuttava keskuskirjasto-ajatuksesta. Kirjastoliike on siksi tärkeä ja erikoislaatuinen, että se ehdottomasti tarvitsee oman keskuksensa. Keskuskirjaston merkitys on kuitenkin monta vertaa suurempi kuin pelkän toimiston, kirjavarastoa käyttämättä on jo hyvien luettelojen ja luettelokorttien laatiminen miltei mahdoton seikka, samoin tietysti kiertokirjastojen lähettäminen j.n.e.
Toinen hyvin tärkeä seikka on kirjastotilasto. Tätä nykyä on aivan mahdotonta tietää, kuinka monta kirjastoa on, miten ne toimivat j.n.e. Ehdottomasti täytyy johtavassa paikassa olla täysi selko alaisisistaan laitoksista, ja kirjastot on velvoitettava jättämään toimintakertomuksensa keskuskirjastoon. Ainoastaan tietäen kirjastojen faktillisen tilan voi menestyksellä toimeenpanna parannuksia.
Meidän kirjastoalalla työskentelevienkin on uskallettava katsoa kauas tulevaisuuteen, on uskallettava ajatella suuresti ja rohkeasti, silloin ehkä uskoen voidaan päästä pieni askel eteenpäin suurta ihannepäämäärää kohti. Jos itsekin epäilemme, pidämme keskuskirjastoa tai kirjastonhoitajakuntaa liian vaateliaana ja uhkarohkeana yrityksenä - silloin ei suunnitelmiamme kukaan muukaan ryhdy toteuttamaan. Liian kauan on jo kirjastoväki maassamme ollut vaatimattomista vaatimattomin, nyt ei meillä ole oikeutta olla sitä enää, sillä emmehän aja asiaamme itsemme vuoksi vaan kansamme tähden, sen valistukseksi ja sekä henkiseksi että taloudelliseksi kohottamiseksi. Tämän suuren päämäärän vuoksi emme saa hellittää silloin kun itse uskomme tietävämme yhden keinon siihen lähentymiseksi; elleivät kaikki muut asiaa vielä näe niin kirkkaasti kuin me, tekevät he sen vielä kerran ja silloin he myöskin ymmärtävät itsepintaisuutemme ja uudistushalumme - niinkuin me kaikki nyt annamme arvon kansakouluasian esitaistelijain usein epäkiitolliselta tuntuvalle työlle.