EU julkisti konkreettiset esityksensä:
Julkisten palvelujen yksityistäminen on
EU:n neuvottelutarjouksen kuuma peruna
(21.05.2003) EU korostaa palvelujen kansainvälisen kaupan sääntöjä koskevan neuvottelutarjouksensa yhteenvedossa sitä, että neuvotteluissa mitään osapuolta ei painosteta yksityistämiseen. Vakuuttelu ei kuitenkaan kumoa ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen käsityksiä, joiden mukaan neuvotteluihin sisältyy monenlaisia pyrkimyksiä raivata tietä julkisten palvelujen yksityistämiselle.
     Yhteenvedossa painotetaan, että Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenmaat ovat täysin vapaita määrittelemään sen, missä laajuudessa ne suojaavat julkisia palveluja ulkomaiselta kilpailulta. Todellisuudessa vapautta rajoittaa kehitysmaiden riippuvuus teollisuusmaista peräisin olevasta rahoituksesta ja monesta muusta asiasta, joista päätetään teollisuusmaissa. Lisäksi julkisten palvelujen suojaamista rajoittaa WTO:n määräys, jonka mukaan kotimaiselle kilpailulle avattu palveluala on avattava myös ulkomaisten palveluntarjoajien kilpailulle.
     Erityisesti EU korostaa yhteenvedossaan, että se ei aio neuvotella omien koulutus- ja terveydenhuolto- ja AV-alojensa markkinoiden avaamisesta ulkomaiselle kilpailulle.
     Neuvottelukierroksella EU:n tavoitteisiin kuuluu unionin ulkopuolisten maiden vesihuollon avaaminen EU:ssa päämajaansa pitäville monikansallisille yhtiöille. Neuvottelutarjouksen julkistettuun yhteenvetoon sisältyy kysymys-vastaus-osio. Kysymykseen "Miksi EU on esittänyt kehitysmaille vettä koskevia pyyntöjä" aineistossa vastataan seuraavasti:
     "EU uskoo, että palvelukauppaa koskevilla neuvotteluilla on mahdollista tukea kansainvälisiä pyrkimyksiä parantaa veden saatavuutta. Monelle ihmiselle veden saanti julkisena palveluna pysyy etäisenä toiveena. Ilman järjestettyä veden tarjontaa on 1,1 miljardia ihmistä, eikä muidenkaan käytettävissä oleva vesi ole aina välttämättä turvallista. Vesihuollon perusrakenteet vaativat suuria pääomia. Sen vuoksi julkista rahoitusta on tarpeen täydentää yksityisellä pääomalla ja tehdä vesihuolto nykyistä houkuttelevammaksi yksityisille sijoittajille."
     "Miten pyyntö vaikuttaa isäntähallitusten kykyyn hallita vesivarojaan ja veden jakelua", EU yhteenvedossa kysytään. Vastaus kuuluu näin:
     "Ehdotuksemme koskee ainoastaan vedentoimituspalveluja. Se ei koske pääsyä vesivaroihin, eikä vesivarojen omistusta. Emme ehdota vesikauppaa yli maitten rajojen (mikä ei sitä paitsi olisikaan palvelua). Ehdotukset eivät mitenkään vaikuta isäntähallitusten kykyyn säännellä vesihuoltoa, hinnoitella kohtuullisesti ja varmistaa köyhien veden saatavuus." 
     Yhteenvetonsa kysymys-vastaus-osiossa EU kiinnittää huomiota myös tarjoukseensa avata markkinoitaan ns. neljännessä toimitusmuodossa tapahtuvalle ulkomaisen työvoiman tarjonnalle. Sillä tarkoitetaan toisesta maasta tulleen luonnollisen henkilön, esimerkiksi tietokoneasiantuntijan, antamaa palvelua. Koko GATS-sopimukseen kriittisesti suhtautuva GATSwatch leimaa EU:n neljättä toimitusmuotoa koskevan tarjouksen kikaksi, jolla EU koettaa saada neuvottelukierroksella uskottavuutta esiintymiselleen kehitysmaiden tukijana ja niiden tarpeiden ymmärtäjänä. EU:n yhteenvedon mukaan Kiina ja Intia ovat olleet erityisen innokkaita vaatimaan työvoimalleen nykyistä vapaampaa pääsyä EU:n markkinoille.
>>> EU:n tarjous kansainvälisen palvelukaupan sääntöjä koskevissa neuvotteluissa: Trade in Services, Conditional offer from the EC and its Member States 29 April 2003, 116 pdf-sivua
>>> GATSwatch kommentoi lyhyesti EU:n neuvottelutarjousta ja siihen liittyviä ilmiöitä

Painostus on lisännyt EU:n avoimuutta
(21.05.2003) Ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen painostus on saanut EU:n toimimaan palvelukaupan sääntöjen uudella neuvottelukierroksella epätavallisen avoimesti. Ellei EU:ta olisi kuukaudesta toiseen arvosteltu salailusta, unioni tuskin olisi julkistanut neuvottelupyyntöjään ja -tarjouksiaan viime kuukausien laajuudessa.

EU:n komissio selvittää kilpailun
lisäämisen tarvetta vesihuollossa
(21.05.2003) Euroopan komissio on alkanut selvittää vallitsevaa kilpailutilannetta vesihuollossa. Sisämarkkinoiden strategiaa 2003-2006 koskevalla kysymys-vastaus-sivulla komissio perustelee, miksi se on selvityttää vesihuollon tilaa. Aineistossa vastataan näin kysymykseen, mitä seurauksia olisi vesisektorin avaamisella kilpailulle:
     "Vesi on sisämarkkinoiden tärkeä sektori. Se vuotuinen liikevaihto on arviolta 80 miljardia euroa, mikä ylittää kaasusektorin liikevaihdon. Vesihuolto kuuluu niihin harvoihin sektoreihin, johon yhteisö ei ole vielä alkanut vaikuttaa. Euroopan vesisektori on rakenteellisesti varsin hajanainen ja sitä hallitsevat paikalliset monopolit. Joissakin tapauksissa operaattoreille myönnetyt yksinoikeudet ovat kestoltaan pidempiä kuin olisi tarpeen investointikulujen peittämiseksi, mikä rajoittaa kilpailua. Vesilaitosten suorituskyky ja hinnoittelu vaihtelevat huomattavasti EU-maasta toiseen. Kaikkia eroavuuksia ei voida selittää veden saatavuuden eroilla tai muilla ulkoisilla syillä, kuten ilmastolla."
     Komissio aikoo kuulla selvityksen teossa kaikkia asianosaisia ja pyytää analyysiä koskevia kommentteja eri tahoilta. "Kilpailun tehostamisen kaikkia vaihtoehtoja harkitaan, lainsäädäntö mukaan lukien", kysymys-vastaus-sivulla todetaan.
     "Komissio ei kuitenkaan puutu siihen, tulisiko vesioperaattoreiden olla yksityisesti vai julkisesti omistettuja, koska asia jää jäsenmaiden toimivaltaan", aineistossa vahvistetaan.
     Euroopan julkisten palvelujen federaatio (EPSU), jonka suomalaisiin jäsenliittoihin kuuluu muun muassa KTV, on tuoreeltaan torjunut komission uuden siirron vesisektorilla. Komission esittämät perustelut eivät EPSUn mielestä ole vakuuttavia. - lähde: EU Internal Marjet Strategy 2003-2006 FAQ (07.05.2003)
>>> EU Internal Market Strategy and Implementation 2003-2006 (07.05.2003)

EU:n tulevaisuuskonventissa pyrkimyksiä siirtää sosiaali- ja terveysasioiden päätösvaltaa jäsenmaista Brysseliin
(21.05.2003) EU:ssa sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, kulttuuri ja AV-asiat kuuluvat ns. jaetun toimivallan piiriin. Jäsenmaat päättävät itsenäisesti näiden toimialojen politiikastaan. EU:n tulevaisuuskonventissa on vahvoja voimia, jotka haluavat siirtää alat jaetun toimivallan piiristä ns. yhteisötoimivallan piiriin. Viime vuosien kokemukset antavat aiheen epäillä, että se voimistaisi markkinalähtöistä ohjausta sosiaali-, terveys-, koulutus-, kulttuuri- ja AV-aloilla. Ay-liikkeessä ja kansalaisjärjestöissä pyrkimykset niitä koskevan toimivallan uusjakoon ovat herättäneet huolestuneisuutta.
>>> Eurooppa-valmistelukunta (konventti) 
>>> Kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd) aloitteet ja puheet Euroopan konventissa

Teollisuusmaiden kehitysapu kasvoi 2002
 (21.05.2003) Taloudellisesti kehittyneet maat (ns. DAC-maat) käyttivät vuonna 2002 lähes 57 miljardia dollaria kehitysyhteistyöhön. Se merkitsi edelliseen vuoteen verrattuna avun reaaliarvon viiden prosentin kasvua. Kehitysyhteistyön määrärahojen osuus bruttokansantulosta nousi 0,22 prosentista 0,23 prosenttiin. Noususta huolimatta BKTL-osuus ei yltänyt vieläkään edes kolmasosaan YK:n jo yli 30 vuotta sitten omaksumasta 0,7 prosentin suosituksesta. - lähde: global.finland 24.04.2003

Eliniänodote pitenee puolessa
vuosisadassa peräti 11 vuotta
(21.05.2003) YK:n väestötoimisto ennustaa, että vuosina 2045-2050 syntyvät elävät keskimäärin 76-vuotiaiksi. Ennusteen mukaan ikäryhmän naiset elävät keskimäärin 78,5 vuotta, miehet 73,7 vuotta. Puoli vuosisataa aiemmin eli vuosina 1995-2000 syntyneiden YK:n väestötoimisto ennustaa elävän keskimäärin 65-vuotiaiksi. Jos ennusteet toteutuvat, väestön keskimääräinen elinikä pitenee näin 50 vuodessa 11 vuotta. Pitenemisvauhti olisi silloin lähes puolittunut, koska vuosista 1950-1955 vuosiin 2000-2005 eliniänodote pitenee 19,5 vuotta. - lähde: United Nations Population Division, World population prospects, population database

Imeväiskuolleisuus vähenee kolmasosaan
(21.05.2003) YK:n väestötoimisto ennustaa, että vuosina 2045-2050 tuhannesta syntyneestä lapsesta 19,4 kuolee ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Jos ennuste toteutuu käytännössä, imeväiskuolleisuus laskee kolmasosaan sen tasosta 1990-luvun lopulla. Samanlainen kolmasosaan supistuminen kyettiin toteuttamaan 1900-luvun jälkipuoliskolla. Vuosina 1950-1955 tuhannesta syntyneestä lapsesta ensimmäisen elinvuotensa aikana kuoli 157. - lähde: United Nations Population Division, World population prospects, population database

Yhä lähes miljardi lukutaidotonta aikuista
(21.05.2003) Unescon tuoreimman ennusteen mukaan 15 vuotta täyttäneistä ihmisistä 857 miljoonaa ei osaa lukea vuonna 2005. Lukutaidottomien määrän väheneminen on hidasta, koska vuonna 1990 heitä oli 895 miljoonaa. Vuonna 2005 puolet lukutaidottomista on intialaisia ja sen naapurimaiden asukkaita. Lukutaidottomista naisten osuus pysyy vuosina 1990-2005 käytännöllisesti katsoen muuttumattomana. Se on runsaat 63 prosenttia. - lähde: UNESCO's World Education Indicators (excel-tiedosto)

EPSU syyttää EU:ta hurskastelusta EU:n arvostellessa Venäjän linjaa palveluja koskevan kilpailun rajoittamisessa. EPSU mukaan Venäjän rajoitukset ovat samanlaisia kuin EU:n. - EPSUn kannanotto 11.04.2003

World Development Movement analysoi terävästi pyyntöjä, jotka EU on osoittanut kehitysmaille niiden palveluamrkkinoiden avaamiseksi. - Whose development agenda? (45 pdf-sivua)

"Sars näyttää hyvin dramaattisella tavalla, että elämme globaalissa maailmassa." - Unaidsin johtaja Peter Piot, Helsingin Sanomat 11.5.2003

Vuonna 1999 alle dollarin päivässä kulutuksella eli 1,2 miljardia ihmistä. Vuosikymmenen alussa heitä oli 1,3 miljardia. Alle dollarilla päivässä eläneiden osuus lasku 29 prosentista 23 prosenttiin. - lähde: Maailmanpankki, WDI 2002 Economy

Maailmanpankki ennustaa, että vuonna 2015 alle dollarin päivässä kulutuksella elää 753 miljoonaa ihmistä. Afrikassa heistä elää 345 miljoonaa, Etelä-Aasiassa 279 miljoonaa ja muilla alueilla yhteensä 129 miljoonaa. Alle kahden dollarin päivätuloilla elävien määrä laskee vuosina 1990-2015 yli 2,7 miljardista noin 2,2 miljardiin. Aliravittujen määrä laski 1990-luvulla vähän yli 800 miljoonasta hieman alle 800 miljoonaa. Maailmanpankki arvioi, että vuonna 2015 aliravittuja on 200 miljoonaa vähemmän kuin vuosituhannen alussa. - lähde: Millenium Development Goals, Eradicate extreme poverty and hunger

GATS-neuvottelujen
uutisia ja taustatietoja

• EU Trade in Services
• WTO Services: The new negotiations
• Kansainvälisen palvelukaupan sääntöjen muuttamista koskevia ns. GATS-neuvotteluja seuraa kriittisesti International Centre for Trade and Sustainable Development.