KESÄKUU 2002
SÄHKÖISET LISÄSIVUT
sininen.jpg (661 bytes) + YK:n kehitysrahoituskokous otti lepsun
kannan kehitysyhteistyön määrärahoihin
(24.06.2002) Maaliskuussa Montereyssä Meksikossa järjestetty YK:n kehitysrahoituskokous jäi konkreettiselta anniltaan kehitysmaille laihaksi. Avainasemassa olleet teollisuusmaat eivät sitoutuneet lisäämään kehitysapuaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mitä YK on suositellut 1970-luvulta lähtien.
     Meksikossa satojen kansalaisjärjestöjen yhteinen tapaaminen Global Forum arvosteli Monterreyn toimintaohjelmaa siitä, että se ei lisää kehitysmaiden käytettävissä olevaa kehitysrahoitusta.
     Monterreyn huippukokouksen aattona pääministeri Paavo Lipposen hallitus hyväksyi suunnitelman, jonka mukaan Suomi nostaa kehitysyhteistyön määrärahansa 0,4 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2008 mennessä.
     Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) puheenjohtaja Petra Hyvärinen leimasi Suomen hallituksen päätöksen vastuuttomaksi. Hänen mielestään Suomi on esiintynyt kansainvälisillä foorumeilla paavillisempana kuin paavi itse ja ollut vaatimassa kehitysmaiden tukemista ja köyhyyden vastaisen työn tehostamista. "On masentavaa, että kun tulee aika lunastaa lupaukset, sitä ei kyetäkään tekemään", Hyvärinen kommentoi.
     EU:n ministerineuvosto päätti Monterreyn kokouksen edellä, että EU-maiden on yllettävä vuoteen 2006 mennessä 0,39 prosentin BKTL-osuuteen. - lähteet: - Monterreyn kokouksen hyväksymä toimintaohjelma - PSIRU:n Jane Lethbridgen raportti kansalaisjärjestöjen Global Forumista - YK:n Monterrey-sivusto - Maailman lehdistöltä rajuakin kritiikkiä: Monen mielipiteen Monterrey, Kehitys Utveckling 2-2002

Kehitysyhteistyön määrärahojen osuus
bruttokansantulosta pysyi ennallaan 2001

(24.06.2002) Viime vuonna Yhdysvallat ja kahdeksan EU-maata lisäsivät kehitysyhteistyön määrärahojensa osuutta bruttokansantulosta. Se tasapainotti Japanin ja eräiden muiden maiden supistukset niin, että ns. DAC-maiden kehitysavun osuus bruttokansantulosta pysyi 0,22 prosentissa. BKTL-osuudella mitattuna viisi suurinta oli kaukana muiden edellä. Pienimmän osuuden BKTL:stä kehitysapuun käytti USA.

Tanska 1,01 Norja 0,83
Hollanti 0,82 Luxemburg 0,80
Ruotsi 0,78 Belgia 0,37
Sveitsi 0,34 Ranska 0,34
Irlanti 0,33 Suomi 0,33
Britannia 0,32 Espanja 0,30
Saksa 0,27 Uusi Seelanti 0,25
Portugali 0,25 Australia 0,25
Itävalta 0,25 Kanada 0,23
Japani 0,23 Kreikka 0,19
Italia 0,14 Yhdysvallat 0,11

Vuosina 1990-1992 DAC-maat käytivät kehitysapuun 0,33 prosenttia bruttokansantulostaan.
     Yhdysvaltojen viimevuotisesta määrärahan nostosta merkittävä osa johtui Pakistanille 11.9-tapahtumien jälkeen myönnetystä 600 miljoonan dollarin apusummasta. Japanin rankka lasku johtui osaksi jenin arvon selvästä alenemisesta. - lähde: A Mixed Picture of Official Development Assistance in 2001: The US Becomes the World's Largest Donor Again; Most EU Members' Aid Also Rises, OECD 13.05.2002

Afrikka ja Etelä-Aasia jäljessä nälkäisten ja
köyhien määrän puolittamisen aikataulusta

(24.06.2002) YK:n jäsenmaiden huippukokous hyväksyi syyskuussa 2000 ns. Millenium-julistuksen. Sen päätavoite on puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus vuoteen 2015 mennessä, kun vuoden 1990 tasoa pidetään lähtökohtana. Maailmanpankki ylläpitää nettisaittia, jossa köyhyyden vähentämistä ja muita tavoitteita koskevaa kehitystä seurataan havainnollisesti.

     Köyhyyden puolittaminen on viime vuosina toteutuneen kehityksen ja lähivuosien ennusteiden perusteella toteutumassa Kaukoidässä. Sen sijaan Afrikassa ja Etelä-Aasiassa kehitys on ollut niin hidasta, että tavoite uhkaa jäädä toteutumatta. Myöskään nälkää näkevien määrä ei puolitu vuoteen 2015 mennessä nykyisellä politiikalla. Peruskoulutuksen antaminen kaikille tytöille ja pojille vuoteen 2015 mennessä on niin ikään jäämässä petetyksi lupaukseksi, ellei kehitysmaiden koulutusjärjestelmien voimavaroja lisätä selvästi.
     Vuonna 1990 alle dollarilla päivässä eläneitä ihmisiä oli 1 270 miljoonaa. Vuonna 1999 heitä oli 1 151 miljoonaa. Jos kolmannen maailman talous kasvaa vuosittain keskimäärin 3,6 prosenttia henkeä kohti määrä putoaa vuoteen 2015 mennessä 753 miljoonaan. Sama taloudellinen kasvu riittää alentamaan vuosina 1990-2015 alle kahdella dollarilla päivässä elävien ihmisten määrän 2 710 miljoonasta 2 2 30 miljoonaan, Maailmanpankki arvioi. - lähde: - Eradicate extreme poverty and hunger, Maailmanpankki - Tutustu myös muiden tavoitteiden toteutumista koskevaan aineistoon: Millennium development goals - YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osasto päivittää tietoja Millenium-tavoitteiden toteutumisesta maittain

Kehitysyhteistyöministeri Siimes:
"Köyhyyden vähentäminen on Suomen turvallisuuspoliittisten etujen mukaista

(24.06.2002) "Globalisaatiosta ei voi puhua vain oman kansallisen edunsaannin näkökulmasta. Pitkän päälle globaali talous voi toimia vain, jos siitä voivat hyötyä myös köyhyydessä nyt elävät. Siksi köyhyyden vähentäminen on myös Suomen turvallisuuspoliittisten etujen mukaista", kehitysyhteistyöministeri Suvi-Anne Siimes totesi 12.06. ulkoasiainministeriön avointen ovien päivillä Helsingissä. Hänen mielestään köyhyyttä voidaan ratkaisevasti vähentää vain markkinoiden ehdoilla.
     "Köyhyyden vähentämiseen ja kehitysmaiden aseman paranemiseen tarvitaan sekä nykyistä oikeudenmukaisempaa ja reilumpaa kauppaa että kehitysavun tuntuvaa nostamista. Molempiin tarvitaan poliittista tahtoa ja päätöksiä."

     "Myös väkivallan, terrorismin ja ennakoimattomien siirtolaisvirtojen ehkäisy edellyttää suurempaa panostusta ongelmien alkulähteille: kehitykseen ja köyhyyden voittamiseen. On lyhytnäköistä kääntää selkänsä näille ongelmille ja keskittyä ainoastaan pärjäämiseen rikkaiden teollisuusmaiden välisessä kilpailussa."

Suorat ulkomaiset sijoitukset (FDI)
kehitysmaihin supistuivat viime vuonna
(24.06.2002)
Viime vuonna suorat ulkomaiset sijoitukset (FDI) Afrikkaan kasvoivat, mutta Aasia ja Latinalainen Amerikka vastaanottivat niitä vähemmän kuin vuonna 2000. Voimakkaan nousun jälkeen supistuminen oli kuitenkin lievää. Sen sijaan suorat ulkomaiset sijoitukset teollisuusmaihin laskivat yli 1 000 miljardista dollarista runsaaseen 500 miljardiin dollariin.
     Teollisuusmaiden vastaanottamat suorat ulkomaiset sijoitukset koostuvat pääosin yritysostoista ja yritysten fuusioista. Kehitysmaihin tehdyt sijoitukset kohdistuvat enimmäkseen uudishankkeisiin.
     Latinalaisen Amerikan vastaanottamat sijoitukset supistuivat 86 miljardista dollarista 80 miljardiin dollariin. Brasilian saama summa laski, koska se hidasti yksityistämisen tahtia. Argentiinassa talouskriisin paheneminen vähensi sen kiinnostavuutta sijoituskohteena. Meksiko nousi maanosan selväksi ykköseksi FDI:n houkuttelijana.
     Aasiassa Kiina palasi suurimmaksi vastaanottajaksi. Sinne sijoitettiin lähes 47 miljardia dollaria, mikä oli yli kuusi prosenttia koko maailman suorista ulkomaisista sijoituksista. Kiinan liittyminen Maailman kauppajärjestöön WTO:hon lisäsi Kiinan houkuttelevuutta sijoittajien silmissä. Etelä-Koreasta suoraa sijoituspääomaa virtasi enemmän Kiinaan kuin Yhdysvaltoihin. Japanin monikansalliset yhtiöt siirsivät merkittävästi toimintaansa Kiinaan varsinkin Japanista mutta myös Kaakkois-Aasiasta.
     Afrikkaan tehtiin viime vuonna suoria ulkomaisia sijoituksia 11 miljardin dollarin arvosta. Se oli 2 miljardia dollaria enemmän kuin vuotta aiemmin. Huomattavin kasvu rekisteröitiin Etelä-Afrikassa ja Marokossa. Egyptin vastaanottamien sijoitusten määrä laski.
- lähde: Unctadin lehdistötiedote 21.01.2002

Uusi tutkimus muistuttaa vapaakaupan
aiheuttamista ongelmista kehitysmaille
(24.06.2002) Yhdysvallat ja muut rikkaat maat painostavat kehitysmaiden päättäjiä hyväksymään yleistyksen, jonka mukaan kehitysmaat on sitä paremmassa asemassa, mitä vähemmän kansainvälistä kauppaa rajoitetaan tullein, kiintiöin ja muin hallinnollisin keinoin. Tuore selvitys muistuttaa, että kaupan rajoitusten vähentäminen aiheuttaa kehitysmaille myös ongelmia. Niihin kuuluvat mm. seuraavat:

  • Kolmannessa maailmassa tuontitulleista kertyy merkittävä osa monen valtion tuloista. On tavallista, että tullien osuus on 10, 20 prosenttia ja jopa enemmän. Tullitulojen korvaaminen muilla veroluontoisilla tuloilla on monessa tapauksessa vaikeata, koska kehitysmaiden veronkantojärjestelmät ovat yleisesti kehittymättömiä.
  • Useimmissa kehitysmaissa työtätekevien enemmistö saa toimeentulonsa maa- ja karjataloudesta. Nopea siirtyminen vapaakauppaan horjuttaisi toimialan kilpailukykyä ja työllistävää vaikutusta.
  • Viime aikoina solmitut kauppasopimukset, kuten esimerkiksi Trips-sopimus (Trade related aspects of intellectual property rights), ovat lisänneet ulkomaisista lisensseistä, rojalteista ja muista vastaavista järjestelyistä johtuvia kuluja kehitysmaissa.

Nykyisten kauppajärjestelyjen korvaaminen vapaakaupalla vaikeuttaisi monen kehitysmaan asemaa myös sen vuoksi, että ne menettäisivät niiden tietyille tuotteille myönnetyt erikoisedut. Ne koostuvat oikeudesta myydä teollisuusmaissa ao. tuotteita tietty määrä maailmanmarkkinahintoja korkeammalla hinnalla. - lähde: Mark Weisbrot and Dean Baker, The relative impact of trade liberalization on developing countries, Center for economic and policy research

Suomen Attac vaatii verokeitaisiin
piilotettujen verosaatavien paljastamista

(24.06.2002) Toiminta veroparatiiseilla keinottelua vastaan kuuluu tänä vuonna Suomen Attacin keskeisiin aihepiireihin. Järjestön totesi
maaliskuussa, että kansainväliset veroparatiisit toimivat usein laittoman rahaliikenteen keitaina.
     "Viime aikoina on voimistunut keskustelu niiden toiminnan rajoittamisesta, mihin tulisikin kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä. Suomessa tulisi ensiaskeleena toteuttaa ne asiat, jotka ovat omassa kansallisessa päätösvallassamme. Näin Suomi toimisi hyvänä esimerkkinä muille valtioille."
     "Ulkomaisten pääomaliikkeiden vapauttamisen jälkeen suomalaisten sijoitukset ulkomailla samoin kuin ulkomaalaisten sijoitukset Suomessa ovat lyhyessä ajassa moninkertaistuneet. Helsingin pörssin markkina-arvosta oli vuoden 2001 lopussa 71 % ulkomaalaisomistuksessa."
     "Arvopapereiden ulkomaalaisomistuksen nimettömyys antaa erinomaiset mahdollisuudet rikollisen rahan pesuun, sillä Suomessa ei ole mitään mahdollisuutta selvittää, onko täkäläisiin pörssiosakkeisiin tai joukkovelkakirjalainoihin sijoitettu esimerkiksi huume- tai terroristiorganisaatioiden rahoja. Nykyinen järjestelmä mahdollistaa myös sen, että suomalaiset sijoittajat kierrättävät sijoituksensa Helsingin pörssiin ulkomaisten veroparatiisiyhtiöiden kautta ja välttävät näin myyntivoittojen joutumisen verolle. Helsingin pörssin ulkomaalaisomistuksen kasvu selittyneekin osin suomalaisella veropakolaisuudella", Attac toteaa.
     Järjestö esittää, että Suomen hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin kotimaisen veropakolaisuuden rajoittamiseksi. Päämääränä on hillitä suomalaisen veropohjan rapautumista, mikä uhkaa sekä kotimaisen sosiaali- ja terveydenhoidon rahoitusta että halukkuutta nostaa Suomen kehitysyhteistyön määrärahat nykyistä lähemmäksi YK:n suosittelemaa 0,7 prosentin BKT-osuutta.

Attacin 3-kohtainen ohjelma on seuraava:

  1. Ulkomaiseen sijoitustoimintaan liittyvää tiedonantovelvollisuutta tehostetaan. Kun Suomi antaa ulkomaisille sijoituspalveluyrityksille mahdollisuuden ja luvan toimia täällä suomalaisten yritysten tavoin, sen tulisi myös edellyttää, että ulkomaiset yritykset noudattavat Suomen lakeja. Nykyisin esimerkiksi ulkomaisilla etävälittäjillä on ilmoitusvelvollisuus Suomessa välittämistään kaupoista, mutta yksikään näistä ei ole kehotuksesta huolimatta antanut vuosi-ilmoituksia. Tällainen toiminta tulee sanktioida toimiluvan menettämisen uhalla. Vastaavasti suomalaisen verovelvollisen oma, ulkomaille tehtyjä sijoituksia koskeva ilmoitusvelvollisuus tulee säätää kattavaksi.
  2. Suomalaisten arvopapereiden ulkomaalaisomistukseen liittyvää anonymiteettiä on vähennettävä. Nykyisen arvo-osuuslain mukaan Rahoitustarkastus voi kysellä hallintarekisterin hoitajalta arvopapereiden todellista omistajaa, mutta se ei voi kertoa saamaansa tietoa veroviranomaisille. Arvopaperiomistuksen on oltava julkista verottajalle, kun yrityksestä jaetaan voittoa tai joukkovelkakirjalainoista maksetaan korkoja. Sanktiona voisi olla esimerkiksi korkeampi lähdevero niissä tapauksissa, joissa saajaa ei voida tunnistaa.
  3. Luottolaitosten vertailutietotarkastukset on tehtävä mahdollisiksi veroviranomaisille. Pankkisalaisuutta suojataan edelleen viranomaisvalvonnalta tehokkaammin kuin mitään muuta taloudellisen elämän aluetta. Tämä tulee esille säännöksissä, jotka rajoittavat viranomaisten välistä tietojenvaihtoa rahanpesun ja pankkitoiminnan valvontaan liittyvien tietojen osalta ja estävät verovalvontaan tarvittavien massatietojen keräämisen luottolaitoksista. Verohallinto sai jo vuonna 1995 oikeuden suorittaa ns. vertailutietotarkastuksia verovalvontaa varten tarvittavien vertailutietojen keräämiseksi. Pankkien ja elinkeinoelämän voimakkaan vastustuksen vuoksi tätä oikeutta ei kuitenkaan ulotettu koskemaan luottolaitoksia. Vertailutietotarkastusten tekeminen olisi kuitenkin ylivoimaisesti tehokkain ja usein myös ainoa keino saada tietoa suomalaisten ulkomaille tekemistä sijoituksista ja valvoa ulkomailta Suomeen tulevia rahavirtoja. Verovalvonnan tehokkuudella on keskeinen merkitys paitsi verotulojen kertymiselle myös markkinoiden toimivuudelle ja eri toimijoiden kilpailuneutraliteetin ylläpitämiselle. - lähde: Attac

Maailman maataloudessa
yli 170 miljoonaa lapsityöläistä

(24.06.2002) Noin 70 prosenttia maailman 250 miljoonasta lapsityöläisestä työskentelee maataloudessa. Työn ongelmiin kuuluvat pitkät työpäivät, kuumuus, terveydelle haitalliset torjunta-aineet sekä vaaralliset työvälineet. Näin toteaa Human Rights Watch tuoreessa raportissaan. Sen mukaan Egyptin puuvillapelloilla työskentelee yli miljoona lasta, joiden tehtävä on noukkia kasveista käsin tuhohyönteisiä. Ecuadorissa lähes 600 000 lasta on ansiotyössä banaani- ja muilla tiloilla. Intiassa 15 miljoonaa lasta kuuluu lähes orjan asemassa olevaan bonded labour -työvoimaan, jonka enemmistö työskentelee maataloudessa.
     Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL muistutti 12.6. kannanotossaan, että Bangladeshin maataloudessa työskentelee lähes 5 miljoonaa lasta. Malawissa puolet tupakkatiloilla asuvista 7-9-vuotiaista lapsista osallistuu tuotantoon ja Yhdysvaltoissa 300 000 lasta istuttaa, kitkee ja poimii vihannes- ja hedelmätiloilla. Kannanotossa VAKL lupaa voimistaa kampanjaansa, joka tähtää lasten vapauttamiseen työelämästä ja auttamiseen koulutielle. - lähteet: Backgrounder: Child labour in agriculture, Human Rights Watch - 5-pronged ICFTU campaign to stop child labour, Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto 12.06.2002

+ sininen.jpg (661 bytes) + Kunnat ostavat palveluita heikosti, Helsingin Sanomat 09.04.2002

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen: Tavoitteeksi eurooppalainen sopimusstrategia, 10.04.2002

Köyhyyttä vastaan. Toimittaja Erja-Outi Heino käsitteli monipuolisesti köyhyyden ongelmaa Kehitys Utveckling 2-2002:ssa.

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö Unctad on perustanut suorien ulkomaisten sijoitusten (FDI) tietokannan 1970-2000 (maksuton, rekisteröinti pakollinen)

Saksa haluaa Tobinin veron, Kepa 21.03.2002

Roomassa 10.-13.06.2002 pidetty maailman ruokakysymysten huippukokous epäonnistui pahasti. - lähde: Ruokakokousta ruoditaan maailmalla, global.finland 13.06.2002

Lapsia työskentelee yhä jalkapallojen ompelijoina. ITGLWF:n pääsihteeri Neil Kearney syyttää kv. jalkapalloliittoa likaisesta pelistä, SAK 03.06.2002

+ sininen.jpg (661 bytes)