 |
+ |
Sähkö- ja vesihuolto
kangertelee
jäädessään markkinamekanismin ehdoille
(30.05.2001) Miten sähkö- ja vesihuolto palvelevat asiakkaitaan jäädessään
riippuvaiseksi markkinamekanismin toimintaehdoista? Tutkija David Hull vastasi kysymykseen
helmikuussa 2001 Public Services International Research Unitin asiantuntijana Euroopan
parlamentin talousasioiden valiokunnassa seuraavasti.
"Energiasektorilla markkinoiden osuus on ollut
toistaiseksi melko vähäinen. Edes pisimpään sääntelystä vapautetulla alueella
Pohjolassa osuus ei ole noussut yli 25 prosentin. Sähköntarjonta on pääosin
varmistettu pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla sähköntuottajien ja toisaalta sähkön
jakelijoiden tai ostajien välillä. Saksassa suuntaus pitkäaikaisiin sopimuksiin
voimistui, kun sähkömarkkinoiden vapauttamiseen tähtäävän direktiivin säätämisen
todennäköisyys kasvoi. Pohjoismaissa samaan suuntaan ovat vieneet sähkön tuotanto- ja
jakeluyhtiöiden yhdistyminen yrityskaupoilla, joissa Vattenfall ja IVO (Fortum) ostivat
jakelijoita."
"Kalifornian tapaus (ja Yhdysvaltojen keskilännen vastaava
tapahtumaketju vuotta aiemmin), jossa säännöstelystä vapautetut markkinat toimivat
jakelijuyhtiöiden tarvitsemien sähkön pääasiallisina tarjoajina, markkinamekanismin
ulkopuolisia sähköntuottajien olemassaoloa voidaan pitää korvaamattoman arvokkaana
varojärjestelynä."
Vesihuollon yksityistämisestä on esimerkkejä
Britanniasta. Vuoden 1995 kuivuus johti pitkäaikaisempiin ja suurempiin menetyksiin kuin
aiemmat kuivuudet, kuten esimerkiksi vuonna 1976 koettu. Ofwat (Englannin ja Walesin
vesihuollon taloutta valvova viranomaisorganisaatio) on arvioinut, että Yorkshire Water
PLC:n epäonnistuminen puhtaan veden tarjonnassa, samoin kuin jätevesien vuotojen ja
tulvimisen estämisessä, on sidoksissa yhtiön osinkopolitiikkaan. Yritys epäonnistui
myös pyrkimyksessään saada käyttäjät mukaan veden säästämiseen. Vuoden 1976
kuivuuden aikana vastaavat vetoomukset johtivat veden kulutuksen alenemiseen
neljänneksellä. Vuonna 1996 Yorkshiren vetoomukset eivät alentaneet veden kulutusta
juuri lainkaan." - lähde: David Hull, Services of General Interest in Europe - an evidence-based approach, Public
Services International Research Unit (PSIRU)VAKL tuomitsi EU:n
viisumipäätöksen
(30.05.2001) Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL on tuominnut EU:n
päätöksen myöntää burmalaiselle ministerille U Soe Thalle viisumi YK:n köyhimpien
maiden konferenssiin osallistumista varten. Kokous järjestettiin Brysselissä. VAKL
huomauttaa, että viisumipäätös on ristiriidassa EU:n omien Burman boikotointia
koskevien linjanvetojen kanssa. Kansainvälinen työjärjestö ILO pani Burman viime
vuonna kansainväliseen boikottiin, koska maan sotilasjohto on alistanut satojatuhansia,
eräiden lähteiden mukaan jopa miljoonia kansalaisia pakkotyöhön. - lähde: Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen
liitto VAKL
Uuden Seelannin ay-liike vastustaa ulkomaisen työvoiman
tuonnin helpotuksia
(30.05.2001) Uudessa Seelannissa työnantajat ajavat helpotuksia ulkomaisten
työntekijöiden työlupamenettelyyn. Ay-liike vastustaa vaatimusta arvellen, että
pelisääntöjen löysentäminen vähentäisi työnantajien kiinnostusta paikata
työvoimakapeikkoja kouluttamalla maan omia työttömiä. Työvoimapulaa esiintyy muun
muassa metsätaloudessa.
Ay-järjestöt eivät kiistä tarjontavajetta tietyissä
tehtävissä, vaan ovat olleet tilanteesta huolissaan jo vuosia. Ay-liike syyttää
päättäjiä työvoimapolitiikan huonosta suunnittelusta. Joulukuussa 2000 Uuden
Seelannin työttömyysaste laski alimmilleen 13 vuoteen, 5,6 prosenttiin.
Ay-liikkeen oma Attac-ryhmä
saatetaan perustaa lähiaikoina
(30.05.2001) Palvelualojen
ammattiliiton kansainvälisten asiain sihteeri Petra Hyvärinen arvelee SAK:n
verkkosivuilla, että ay-liikkeen oma Attac-ryhmä perustetaan lähiaikoina.
"Attacin kaikki tavoitteet ovat sellaisia, jotka ay-liikein
voi ottaa omikseen tai ainakin keskustella niistä", SAK:n Tampereen
paikallisjärjestän puheenjohtaja, Postiliiton Jouko Toivonen toteaa SAK:n portaalissa.
Samaa sanoo SAK:n nuorisosihteeri Eija Harjula, joka on Attacin
21-jäsenisen työryhmän jäsen.
Ruotsin ja Norjan Attac-järjestöissä toimii runsaasti
ay-aktiiveja. - lähde: Birgitta Suorsa, Ay-liikkeelle
hankkeilla oma Attac-ryhmä, SAK:n verkkosivut
IMF:n pääjohtaja Horst Köhler:
Teollisuusmaiden lisättävä kehitysapua, supistettava maatalouden tukiaisia ja avattava
markkinoitaan köyhille maille
(30.05.2001) "Teollisuusmaiden köyhyydenvastaisen toiminnan uskottavuus
testataan mielestäni niiden halulla avata markkinansa köyhien maiden tuotteille ja
toteuttaa kehitysapulupauksensa", Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Horst
Köhler sanoo.
"Teollisuusmaiden hallitusten ja parlamenttien velvollisuus
toimia asiassa ei ole pelkästään moraalinen. Se, että OECD-maat (teollisuusmaat)
käyttävät vuosittain 360 miljardia dollaria maatalouden tukiaisiin, on poliittisesti ja
taloudellisesti aivan hullua aikana, jolloin köyhyys raivoaa kehitysmaissa, varsinkin
niiden maaseudulla ja maatalousalueilla."
Lisäksi teollisuusmaat ovat pahasti myöhässä
kehitysapulupauksensa - 0,7 prosenttia bruttokansantulosta - toimeenpanossa. -
Lähde: Kansainvälisen valuuttarahaston
pääjohtaja Horst Köhler, The
Challenges of the globalization and the Role of the IMF, 02.04.2001
Köyhää köyhille
(23.05.2001) Kalevan pääkirjoitus 20.05.2001 kommentoi Brysselissä päättymässä
olleen YK:n köyhimpien maiden auttamista koskeneen konferenssin tuloksia ja erityisesti
Suomen roolia, jota kirjoittaja luonnehtii häpeälliseksi. - "Suomen
sinänsä asiantuntevan puheenvuoron Brysselissä pitäneen kehitysyhteistyöministeri
Satu Hassin mukaan 0,15 prosenttia kaikkein köyhimmille maille on edelleen Suomen
tavoitteena, mutta hän ei antanut tähän mitään aikataulua. Ei olisi voinutkaan,
sillä maan koko kehitysyhteistyön rahat ovat junttautuneet tasolle, joka on jo maalle
häpeäksi. Näin on ollut niin pitkään, että hallituksen olisi jo tehtävä
periaatteellinen valinta: joko suoraan ilmoittaa Suomen luopuvan kansainvälisistä
sitoumuksistaan ja velvoitteistaan tai sitten toimia lupaustensa mukaan. Nykyisellä
asenteella Suomen hallitus tekee kaikkensa vaikeuttaakseen esimerkiksi YK:n yleiskokouksen
puheenjohtajan Harri Holkerin työtä maailmanjärjestön köyhyyden poistamista koskevien
tavoitteiden edistämisessä. Suomen suhtautuminen saa aikaan senkin, että ehjää
pohjoismaista rintamaa ei kehitysapukysymyksissä ole."
Norjassa ay-liike vaatii:
Päättäjien luovuttava sähkön tuotanto-
ja jakeluyhtiöiden yksityistämisestä
(23.05.2001) Sähkön tuotanto ja jakelu ovat Norjassa pääosin valtion ja kuntien
omistuksessa. Maan hallitus on tehnyt aloitteen, jonka on tarkoitus johtaa sähkösektorin
merkittävien osien yksityistämiseen. Sähkö- ja tietotekniikka-alojen ammattiliitto EL
& IT kampanjoi ammatillisen keskusjärjestön LO:n tuella yksityistämistä vastaan.
Järjestöt varoittavat, että yksityistäminen vaarantaa sähkön tuotannon ja jakelun
kansallisen omistuksen sekä huonontaa palvelun varmuutta ja työturvallisuutta. - lähteet:
International Federation of Chemical, Energy,
Mine and General Workers' Union (ICEM) ja ammattiliitto EL & IT
Yksityistäminen jatkuu Venäjällä
(23.05.2001 Tiina Pasanen) Venäjä karsii valtionyhtiöiden määrää lähivuosina
tuhanteen, ilmoitti valtion omaisuudenhoidosta vastaava varaministeri Aleksadr Braverman
uutistoimisto Interfaksille. Käytännössä tämä merkitsee noin joka kymmenennen
valtionyhtiön myyntiä. Bravermanin mukaan valtio ei kuitenkaan luovu lentoyhtiö
Aeroflotista, kaasujätti Gazpromista tai suurista öljy-yhtiöistään Rosneftistä ja
Slavneftistä.
Yksityistämisen työllisyysvaikutuksia ministeri ei arvioinut.
Suurista puheista ja tavoitteista huolimatta yksityistäminen on toistaiseksi edennyt
nihkeästi Venäjällä.
Viron rautateistä yksityistämissopimus
(23.05.2001 - Tiina Pasanen) Viron yksityistämisvirasto on sopinut Viron rautateiden
(Eesti Raudtee) enemmistöosuuden myynnistä kansainväliselle Baltic Railways Servicelle
(BRC), kertoo Radio Free Europe verkkosivuillaan. Kahden virolaisten liikemiehen sekä
brittiläisen ja amerikkalaisen yhtiön omistama BRC maksaa 66 prosentin osuudesta 380
miljoonaa markkaa. Kauppa vahvistuu, kun BCR maksaa kauppasumman kolmen kuukauden aikana.
Rautateiden yksityistäminen on ollut Virolle tuskallista: edellinen yritys joulukuussa
kilpistyi parhaan ostajaehdokkaan hämärän taustan paljastumiseen.
Yksityistämisvirasto lopetetaan ensi syksynä. Sitä ennen Viron
hallitus aikoo vielä myydä kolmanneksen maan suurimmasta yhtiöstä, Eesti Energiasta.
Harwardin opiskelijat solidaarisina
yliopiston matalapalkkaisille työläisille
(23.05.2001) Puolensataa opiskelijaa valtasi Yhdysvaltojen varakkaimman yliopiston
Harwardin yhden hallintorakennuksen huhtikuun 18. päivänä. He osoittivat tempauksellaan
tukeaan laitoksen tuhannelle siivoojalle ja ruokapalvelun työntekijälle vaatien heidän
tuntipalkkansa nostamista 65 markkaan, mikä vastaa toimeentulon vähimmäistasoa.
Valtaus ja sen aloittamat muut joukkotapahtumat jatkuivat useita
viikkoja. Toiminta herätti huomiota ympäri Yhdysvaltoja.
Monessa tiedotusvälineessä tapaus nähtiin oireena akateemisen
yhteisön ja ay-liikkeen uudesta lähenemisestä. Ammatillisen keskusjärjestön AFL-CIO:n
puheenjohtaja John Sweeney ja senaattori Ted Kennedy osallistuivat tapahtumasarjaan
puhujina.
Yhdysvaltojen ay-liike arvostelee
ankarasti suunnitelmaa Amerikan
vapaakauppa-alueeksi
(23.05.2001) Yhdysvalloissa ammatillinen keskusjärjestö AFL-CIO on tyytymätön
suunnitelmiin, joiden pohjalta 34 amerikkalaisen valtion johtajat aikovat perustaa
yhteisen vapaakauppa-alueen FTAA:n. Järjestö varoittaa, että kaavailut ovat
työväestölle vielä huonompia kuin Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon vapaakauppa-alue
Nafta, joka on toiminut tammikuun alusta 1994.
AFL-CIO vetoaa Economic Policy Instituten yhteenvetoon, jonka
mukaan Yhdysvallat ja Kanada ovat menettäneet Naftan vaikutuksesta yhteensä miljoona
työpaikkaa. Meksiko on hyötynyt pohjoisten naapuriensa yritysten investoinneista, mutta
palkansaajien reaaliansiotaso on laskenut Naftan vuosina 25 prosenttia. AFL-CIO varoittaa,
että samansuuntainen kehitys toteutuu koko alueella Kanadasta Chilen ja Argentiinan
eteläosiin, jos FTAA toteutetaan valtioiden päämiesten huhtikuun lopulla Quebecissä
määrittelemien suuntaviivojen mukaan.
Salaiset elimet kävelevät yli kansallisten
hallitusten ja kansallisen lainsäädännön
(16.05.2001) Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon vapaakauppa-alueen Naftan säännöt
antavat salaisille elimille valtaa olla välittämättä kansallisista laeista ja kolmen
maan hallitusten linjanvedoista. Elimet, joiden koostumusta harva tuntee, ovat
avainasemassa ratkottaessa ulkomaisten sijoittajien ja hallitusten välisiä kiistoja.
Etusijalla niiden päätöksissä eivät ole kansalaisten tarpeet, vaan sijoittajien ja
viejien edut. Se jättää hallitukset ja paikalliset elimet asemaan, jossa niillä on
rajalliset mahdollisuudet esimerkiksi puolustaa työpaikkoja, työelämän perusnormeja
tai luonnonarvoja. Elimet voivat jopa määrätä hallitukset maksamaan yhtiöille
korvauksia teoreettisesti saamatta jääneistä voitoista.
Kanadalainen julkisen sektorin työntekijöiden ammattiliitto
Nupge on kiinnittänyt jatkuvasti huomiota salaisten elinten vallan kasvuun ja
demokraattisesti valittujen elinten oikeuksien kapenemiseen. Maaliskuussa myös
arvovaltainen sanomalehti New York Times julkaisi huolestuneen kirjoituksen asiasta.
- lähde: National Union of Public
and General Employees
Maailmassa 50 miljoonaa rakennustyöläistä: Rakennusalan
työmarkkinaosapuolet aikovat toimia yhdessä kestävän kehityksen puolesta
(16.05.2001) Rakennus- ja puutyöläisten kansainvälinen liitto IFBWW on antanut yhteisen
kannanoton suhtautumisestaan maailmanlaajuisiin kysymyksiin alan työnantajia edustavan
Urakoitsijayhdistysten kansainvälisen federaation CICA:n kanssa.
Ne toteavat, että maailmassa on 50 miljoonaa
rakennustyöläistä ja että alan liikevaihto on 3.500 miljardia dollaria vuodessa.
IBFWW:n jäsenliittoihin on järjestäynyt 11 miljoonaa työntekijää.
Kannanotossaan järjestöt julistavat sitoutumistaan
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän kahdeksaan perussopimukseen. Niin
ikään järjestöt korostavat vastuutaan siitä, että rakennusala kehittää
toimintaansa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle perustalle.
Järjestöt sitoutuvat toimimaan yhdessä näiden päämäärien
edistämiseksi. - lähde: IFBWW:n
lehdistötiedote 16.03.2001
WorldWatch Institute:
Pelkkä velan anteeksianto ei yksin
riitä luomaan perustaa kehitysmaiden vakaalle taloudelliselle kehitykselle
(16.05.2001) Viime vuosina kehitysmaat ovat saaneet anteeksi pienen osan niiden
kehitystä tukahduttavista jättiveloista. Vaikka velkoja annettaisiin anteeksi paljon
laajemmin, se yksin ei riittäisi luomaan perustaa kehitysmaiden vakaalle taloudelliselle
kasvulle, arvovaltainen WorldWatch Insitute toteaa huhtikuun lopun kannanotossaan.
Ilman perusteellisia uudistuksia moni kehitysmaa ajautuisi
uudestaan kestämättömään velkatilanteeseen. Kehitysmaiden on uudistettava hallintoaan
niin, että korruptio olennaisesti vähenee. Päättäjien ja viranomaisten on oltava
nykyistä ratkaisevasti vakavammin vastuussa toiminnastaan.
Huomattavia uudistuksia on tehtävä myös lainanantajina
toimivissa rikkaissa maissa. Uudistusten sisällön osalta WorldWatch viittaa David Malin
Roodmanin teokseen "Still Waiting for the Jubilee: Pragmatic Solutions for the
Third World Debt Crisis". Siinä taloudellisesti kehittyneitä maita vaaditaan
- lieventämään määräyksiä, jotka estävät köyhimpien maiden vientituotteiden
pääsyä rikkaiden maiden markkinoille,
- varmistamaan, että kehitysyhteistyö köyhimpien maiden kanssa perustuu pikemmin
lahja-apuun kuin lainoihin
- ja supistamaan tai lakkauttamaan valtiolliset vientiluottolaitokset, jotka edistävät
tukiaisilla halvennetuilla lainoilla rikkaiden maiden vientiä maihin, jotka eivät kykene
maksamaan takaisin lainojaan.
Pahiten velkaantuneiden kehitysmaiden ryhmä koostuu 47 valtiosta. Niistä 22 on
hyväksytty Maailmanpankin johdolla kehitettyihin anteeksiannon ohjelmiin. Roodmanin
laskelmaan vedoten Worldwatch toteaa, että 47 maan 422 miljardin dollarin velasta 291
miljardia dollaria on mahdotonta koskaan maksaa takaisin. Velkojat ovat tähän mennessä
luvanneet mitätöidä 33 miljardin dollarin velan.
Wordlawatchin kannanoton mukaan Roodman suosittelee hallituksille ja kansainvälisille
luottolaitoksille neljän kohdan ohjelmaa.
- On myönnettävä, että köyhimmät maat eivät pysty koskaan maksamaan takaisin
nykyisen velkansa pääosaa.
- Ns. huonot lainat on mitätöitävä.
- Velkaantumisen historia on selvitettävä perusteellisesti, jotta sen toistumiselta
vältytään.
- Kansainvälistä luototusjärjestelmää on uudistettava velkaantumisen historian
tutkimuksen johtopäätösten perusteella.
"Valitettavasti emme ole edenneet vielä edes ohjelman toiseen kohtaan",
Roodman sanoo.
Jotta kansalaiset voisivat suhteuttaa pahiten velkaantuneiden kehitysmaiden velan
suuruuden muihin rahasummiin, Worldwatch tarjoaa seuraavan vertailun:
Pahiten velkaantuneiden 47 kehitysmaan velka |
422 miljardia dollaria |
Vauraiden maiden vuosittaiset sotilasmenot |
427 miljardia dollaria |
Lupaukset velan anteeksiannosta |
33 miljardia dollaria |
Pahiten velkaantuneiden 47 kehitysmaan velanhoitokulut 1999 |
32 miljardia dollaria |
Pahiten velkaantuneiden 47 kehitysmaan
terveydenhuollon määrärahat 1998 |
10,5 miljardia dollaria |
- lähde: WorldWwatchin lehidstötiedote 26.04.2001
Sähkönjakelua yksityistetään maailmalla
(09.05.2001) Maailmalla sähkönjakelua yksityistetään yhä enemmän.
Teollistuneen maailman ulkopuolella se on keskittynyt Latinalaiseen Amerikkaan, jossa
ennen muuta yhdysvaltalaiset ja espanjaliset yritykset ovat toimineet aktiivisesti.
Kolmannen maailman muissakin osissa sähkönjakelun yksityistäminen on edennyt.
Yksityistämistä perustellaan tehon lisäyksellä ja
pääomantarpeella. Tavoitteita on lyönyt monessa tapauksessa korvalle se, että jakelua
myyvät hallitukset ovat houkutelleet ulkomaisia sijoittajia ottamalla vastatakseen
jakelulaitosten veloista ja jatkamalla tuntuvienkin tukiaisten maksamista. Joissakin
tapauksissa hallitukset ovat rajoittaneet uusien omistajien oikeuksia nostaa hintoja,
mikä on aiheuttanut osapuolten kesken kiistoja. Sosiaalisesti hankalaa on ollut
yksityisten omistajien nopea reagointi maksamattomiin laskuihin.
Myöskään tehostamisen tavoitteessa ei ole aina onnistuttu.
Erään empiirisen tutkimuksen mukaan yksityisten ja julkisten sähkönjakelijoiden
tehossa ei ole mainittavaa eroa. Omistuksen siirtyminen julkisilta monopoleilta
yksityisille monopoleille ei ole lisännyt alan kilpailua.
Maailmanpankilla ja Kansainvälisellä valuuttarahastolla
IMF:llä on ollut merkittävä rooli kehitysmaiden sähkönjakelun yksityistämisessä
sekä neuvonantajina, sijoittajina ja luotottajina. Ne ovat vaikuttaneet myös asettamalla
omien lainojensa ehdoksi jakelulaitosten yksityistämisen. Köyhimmissä maissa sitä on
perusteltu köyhyyden lieventämisen tavoitteella, mutta yhteys köyhyyden muutosten ja
yksityistämisen välillä on jäänyt epäselväksi.
Lyhyellä aikavälillä laskutus on tehostunut ja
sähkövarkaudet ovat vähentyneet, mutta yksityistämisen pitkäaikaisista seurauksista
ei ole vielä olemassa varmaa tietoa. - lähde: Privatisation of
electricity distribution, Kate Bayliss, PSIRU Report, University of Greenwich
Kepan pj, pastori Jorma Kukkonen:
"Kansainvälisen kehitysyhteistyön
tila vuonna 2000 hätkähdyttävä"
(09.05.2001) Kepan puheenjohtaja, pastori Jorma Kukkonen luonnehti järjestön
kevätkokouksessa 27.4.2001 tuoreita tietoja kansainvälisen kehitysyhteistyön tilasta
hätkähdyttäviksi. Hän viittasi OECD:n juuri julkistettuihin tilastoihin, joiden mukaan
OECD-maiden kehitysapu oli vuonna 2000 keskimäärin 0,22% niiden bruttokansantulosta.
Kehitysavun maksatusten reaaliarvo laski vuodessa 1,6 prosenttia.
"Osuus bruttokansantulosta on jälleen laskenut
edellisvuoden 0,24 prosentista ja on siis sama kuin vuonna 1997, joka oli
kansainvälisessä kehitysyhteistyössä siihenastinen kaikkien aikojen aallonpohja.
Koskaan kansainvälisen kehitysyhteistyön historiassa ei rikkaiden maiden apu köyhille
maille ole ollut vähäisempää kuin nyt."
"Tämä on todellisuutta aikana jolloin tuloerot maailmassa
kärjistyvät ja nämä samat rikkaat maat omissa julistuksissaan vaativat enemmän ja
parempaa kehitysyhteistyötä olennaisena osana globaalia agendaansa. Näilläkö
eväillä rikkaat OECD-maat kokoontuvat ensi vuonna Meksikoon YK:n
kehitysrahoituskonferenssiin vakuuttamaan omaa sitoutumistaan kehitysyhteistyöhön ja
köyhyyden puolittamiseen maailmassa vuoteen 2015 mennessä?"
"Raadollisen todellisuuden keskellä on ilahduttavia
esimerkkejä: Tanskan apu oli viime vuonna kaikkien aikojen korkein, 1,06 %
bruttokansantulosta. Myös Ruotsi, Hollanti ja Norja ylittivät 0,8% bktl-osuuden.
Iso-Britannia on kasvattanut omaa apuaan 36 prosentilla edellisvuodesta ja on nyt
saavuttanut Suomen."
"Suomi valitettavasti ei kuulu näihin maihin joissa
myönteistä on tapahtunut. Meidän kehitysyhteistyömme maksatukset putosivat viime
vuonna 0,31 prosenttiin bruttokansantulosta, huolimatta kerta toisensa jälkeen annetuista
lupauksista ja vakuutteluista, että 0,34%:n alle ei mennä ja siitä pyritään vakavasti
ylöspäin.
"Viimeksi Suomen kehitysyhteistyö on ollut tällä tasolla
1980-luvun alussa - silloin tehtiin puoluerajat ylittävä poliittinen päätös siitä,
että YK:n tavoite 0,7% saavutetaan sen vuosikymmenen loppuun mennessä." - lähde:
Kepan lehdistötiedote 27.04.2001
Rikkaiden maiden kehitysapu
laski viime vuonna reaalisesti
(09.05.2001) OECD:n kehitysapukomitean (DAC) jäsenmaiden yhteenlasketut
kehitysyhteistyön maksatukset laskivat vuonna 2000. Niiden bruttokansantulo-osuus tippui
0,22 prosenttiin sen oltua 0,24 prosenttia vuonna 1999. Prosenttiosuus on ollut vain
kerran, vuonna 1997, yhtä pieni.
Avun reaaliarvo laski 1,6 prosenttia. Jäsenmaiden
kehitysyhteistyön määrärahat olivat yhteensä noin 53 miljardia dollaria eli 342
miljardia markkaa. Japanin antaman avun reaaliarvo laski 18 prosenttia. Se oli noin 13
miljardiin dollariin.
Myös Ranskan ja Italian apuvirrat supistuivat voimakkaasti,
molempien reaalisesti noin 14 prosenttia.
Britannian apu puolestaan kasvoi eniten sekä suhteellisesti
että absoluuttisesti. Reaalista kasvua kertyi 36 prosenttia. Apusumma kohosi 4,5
miljardiin dollariin. Britannian avun BKTL-osuus kohosi näin vuoden 1999 0,24 prosentista
0,31:een. Muita BKTL-osuuksiaan reilusti kasvattaneita maita olivat Kreikka (reaalisesti
+28,7%), Ruotsi (+22,3%) sekä Belgia (+21,7%). DAC:n 22 jäsenmaasta viidentoista apu
kasvoi reaalisesti vuodesta 1999.
EU-maiden antama apu nousi reaalisesti yli kuusi prosenttia.
Yhteismäärä oli 25,4 miljardia dollaria (164 miljardia markkaa). EU-maiden
yhteenlasketun kehitysavun BKTL-osuus nousi 0,33 prosenttiin.
BKTL-osuuksillaan heikoimpia olivat Italia (0,13 prosenttia) ja
Yhdysvallat (0,10).
Suomen julkisen kehitysavun maksatukset kasvoivat ennakkotietojen
mukaan nimellisesti 68,5 mmk 2 392,8 miljoonaan markkaan. Se vastaa 0,31 prosentin
bruttokansantulo-osuutta. Vuotta aiemmin osuus oli 0,33. - lähteet: global.finland.fi,
OECD:n
lehdistötiedote 23.04.2001
EU:n maatalous- ja aluepolitiikka uusiksi?
"Erityisen radikaali ja varmasti ankaraa vastarintaa Ranskan, Espanjan ja monien
muiden maiden taholta herättävä on (Saksan) ehdotus yhteisen maatalous- ja
aluepolitiikan osittaisesta purkamisesta niin, että jäsenvaltiot osallistuisivat
suoremmin itseään koskeviin päätöksiin ja vastaavasti myös niiden rahoitukseen.
Ehdotuksen taustalla voidaan nähdä Saksan pyrkimys keventää osuuttaan yhteisen
maatalouspolitiikan suurimpana rahoittajana. Ainakaan Suomessa tuskin kukaan haluaa silti
kiistää sitä, että Brysselin kaikkivaltainen kauko-ohjaus on mieletöntä erityisesti
maatalouspolitiikassa." - lähde: Helsingin Sanomien pääkirjoitus 06.05.2001
Stressin paheneminen on laskenut
jyrkästi Britannian julkisen sektorin
työntekijöiden tyytyväisyyttä työssään
(02.05.2001) Britanniassa 1990-luvun alussa julkisen sektorin työntekijät olivat
työssään selvästi tyytyväisempiä kuin yksityisaloilla toimivat. Vuosikymmenen loppua
kohti ero hävisi, koska paheneva stressi lisäsi vuosi vuodelta julkisen sektorin
henkilökunnan tyytymättömyyttä. Tämä ilmenee Warwickin yliopiston tekemästä
tutkimuksesta, jossa otoksen 5 000 henkeä vastasi vuosittain tutkijoiden kysymyksiin.
Stressiä kärjistivät työmäärän lisääntyminen ja
yksityissektorilla jo aiemmin sovellettujen menetelmien, kuten tiukan tavoitteellisuuden,
soveltaminen.
Guardian Unlimitedin haastattelema professori Andrew Oswald
arvioi, että tällä vuosikymmenelle kehitys on jatkunut samansuuntaisena. Hän pitää
Britannian tilanne vakavana ja toteutunutta muutosta rajuna.
Erityisen tyytymättömiksi työolosuhteisiinsa ovat tulleet
julkisen terveydenhuollon työntekijät, ylempien oppilaitosten akateeminen henkilökunta
ja virkamiehet.
Tyytymättömimmiksi tutkimuksessa osoittautuivat 30 ikävuoden
molemmin olevat. Naiset ovat miehiä tyytyväisempiä. - lähde: Job
satisfaction falls for public workers, Larry Elliott, Guardian Unlimited 22.03.2001
VAKL arvostelee Amerikan
maiden johtajia vaisusta
kannanotosta työläisten oikeuksiin
(02.05.2001) Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL on tyytymätön
siihen, että Quebecissä Kanadassa 20.-22.4. kokoontuneet 34 Amerikan maan johtajat
ohittivat työelämän asiat lähes tyystin. Heidän yhteisessä julistuksessaan
työelämän perusoikeuksia koskevat kansainväliset sopimukset mainitaan ainoastaan
asiakirjoina, joiden ratifioimista tai joihin liittymistä johtajien tulisi harkita.
Kanadasta Argentiinaan ja Chileen ulottuvan alueen johtajat
valmistelivat Quebecissa 800 miljoonan ihmisen vapaakauppa-alueen FTAA:n perustamista.
Työ tähtää siihen, että sopimus alkaa vaikuttaa jo 2005.
"Emme ole yhdentymistä vastaan, mutta yksinkertaisesti
pyydämme, että vapaakauppa-alueen säännöt suojelevat työläisiä ja takaa heille
oikeudet", VAKL:n pääsihteeri Bill Jordan luonnehtii järjestönsä
linjajärjestönsä. Suomesta VAKL:n jäseniä ovat SAK, STTK ja Akava.
VAKL on myös esittänyt, että FTAA:han perustetaan vahva
sosiaalinen rahasto tukemaan Amerikoiden köyhimpien alueiden kehitystä.
VAKL:n alueellinen järjestö Amerikoissa ICFTU-ORIT ehdottaa,
että suppeampien alueiden vapaakauppajärjestelyjä - Mercosuria, Andien sopimusta ja
Caricomia - tulee kehittää ennen kuin FTAA perustetaan.
Quebecissä mielenosoituksiin osallistuneiden kymmenien tuhansien
osanottajien joukossa oli runsaasti kanadalaisia ja yhdysvaltalaisia ay-aktiiveja. VAKL:n
tiedotteen mukaan Kanadan ammatillisen keskusjärjestön puheenjohtaja Kenneth Georgetti
muistutti, että hänen oman maansa johtajilla ei ole kansalaisten lupaa solmia sopimusta,
joka ohittaa inhimillistä kehitystä, sosiaaliasioita ja ympäristöä koskevat
vaatimukset. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 74 prosenttia kanadalaisista kannattaa
kansanäänestyksen järjestämistä sopimuksesta. - lähde: Ay-uutiset maailmalta 02.05.2001
- Lue myös Amerikoiden
vapaakauppa-alue perustetaan 2005, Mikko Eerola, Kepan verkkosivut 24.04.2001 ja CorpWatchin laaja juttukooste
FTAA:sta sekä Yhdysvaltojen maataloustuet hiertävät neuvotteluja Quebecissä,
Helsingin Sanomat 21.04.2001
Kansanedustaja Kirsi Ojansuu:
Kunnille oikeus reilun kaupan tuotteisiin
(02.05.2001) "Kuntien pitäisi voida toimia eettisinä kuluttajina, mutta tämä on
tehty aika vaikeaksi. On ristiriitaista, ettei kunnilla ole vastaavaa vapautta
suosia ympäristöystävällistä tai eettisesti kestävää tuotantoa kuin kuluttajilla
on", toteaa Ojansuu.
Valtion, kuntien ja seurakuntien ostoksia säätelee laki
julkisista hankinnoista. Ojansuu pitää lakia epäonnistuneena: "Laki ei kannusta
kuntia eettisiin ostopäätöksiin, korkeintaan sallii sen pitkin hampain,
tulkintaväljyyttä hyväksikäyttäen". Kunnan on valittava annetuista tarjouksista
joko hinnaltaan halvin tai kokonaistaloudellisesti edullisin. Kokonaistaloudellisessa
tarkastelussa voidaan ottaa huomioon tuotteen ympäristövaikutukset, mutta tuotantotavan
huomioiminen on jo vaikeampaa. Ojansuun mielestä kunnat voisivat äänekkäämmin
puolustaa oikeuttaan eettisiin ostopäätöksiin.
Ojansuu ottaa esimerkin Hämeenlinnasta, jossa
maailmankauppayhdistys jätti kaupungille kirjelmän reilun kaupan kahviin siirtymisestä:
"Kaupunginhallitus hylkäsi ehdotuksen tarjoajien syrjimättömyyteen vedoten.
Tarjoajien tasapuolinen kohtelu on lain keskeisiä periaatteita, mutta sen ei pitäisi
tarkoittaa vain hintaan tuijottamista. Muutoin päädytään suosimaan tarjoajia,
jotka tuottavat tavarat tai palvelut halvimmalla, millä hinnalla hyvänsä. Hinta, jonka
esim. lapsi- tai pakkotyöläinen on joutunut maksamaan oman elämän laadun menetyksenä,
on näkymättömissä. Jos vain hinta ratkaisee, päädytään syrjimään niitä
yrityksiä, jotka huolehtivat lainsäädännön edellyttämistä työoloista ja maksavat
työntekijöilleen asianmukaista palkkaa." Hämeenlinnan vihreä valtuustoryhmä
jätti kaupungille uuden aloitteen reilun kaupan kahvin suosimisesta.
Lain tulkintavaikeudet ovat tiedossa myös EU:ssa, jossa
valmistellaan tiedonantoa EU:n direktiivien selkeyttämiseksi. Ojansuu peräänkuuluttaa
hallitusta toimimaan myös EU:ssa niin, että kuntien mahdollisuuksia eettiseen
kuluttamiseen parannetaan. Kirsi Ojansuu jättää reilun kaupan viikolla (23.-28.
4.2001) hallitukselle aloitteen, jossa esitetään, että julkisoikeudelliset yhteisöt
saavat hankintapäätöksiä tehdessään suosia reilun kaupan tuotteita. - lähde:
Lehdistötiedote 23.04.2001 |
+ |
 |
+ |
Globalisaatio ei ole vain pahan synonyymi, Helsingin Sanomien
pääkirjoitus 16.05.2001 - "Se että vahvat maailmanlaajuiset yhtiöt
hyötyvät globalisaatiosta heikompia yhtiöitä enemmän, on tosiasia, mutta vastaus
tähän ongelmaan ei ole globalisaation pysäyttäminen, vaan sen hallitseminen, siihen
vaikuttaminen. Tässä muun muassa Tobinin vero saattaisi olla yksi keino, jos saataisiin
aikaan riittävän suuri yksimielisyys sen toteuttamisesta", pääkirjoituksen
tekijä päättelee. Pakolaissopimus muistuttaa globaalista velvollisuudesta, Paula R.
Newberg, Helsingin Sanomat 07.05.2001
"Ilmastonmuutoksen torjunta pitää ottaa huomioon
myös jäsenvaltioiden kehitysyhteistyössä. Kehitysmaiden maataloudelle,
energiantuotannolle ja metsäpolitiikalle myönnettävän tuen pitää tukea kestävää
ilmastopolitiikkaa", kehitysyhteistyö- ja ympäristöministeri Satu Hassi sanoi
16.05.2001 OECD:n talous- ja ympäristöministerien kokouksessa.
Siimes nostaisi kehitysapua, Kaleva 19.05.2001 (STT)
Järjestöt patistavat lisäämään kehitysapua, Kaleva 19.05.2001
(STT) - "Kepan mukaan vähiten
kehittyneiden maiden tilaa kohentaisi ainakin se, että niiden velat ulkomaille
mitätöitäisiin. Lisäksi näille maille tulisi sallia oman maataloutensa suojeleminen
halpatuonnilta esimerkiksi tuontitulleilla."
Kehitysavun nostamista toivoo 42 prosenttia, Kaleva 17.05.2001 (STT)
"Rakastan maatani, mutta en näe mitään syytä
olla nauttimatta myös parhaasta, mitä muut maat tarjoavat." - Maailman
kauppajärjestön pääjohtaja Mike Moore 26.10.2001
Ulkomaiset sijoittajat omistivat huhtikuun lopussa 90,0
prosenttia Nokiasta. Koko pörssin arvosta huhtikuun lopussa oli ulkomaisten sijoittajien
omaisuutta 71,0 prosenttia. Ulkomaisen omistuksen markkina-arvo Helsingin pörssin
osakkeista nousi kuukaudessa 143,1 miljardista eurosta 185,6:een. - lähde: Arvopaperikeskus, klikkaa painiketta keskeiset
kuukausitilastot
Saksa hangoittelee EU:n veropakettia vastaan, Anna Karismo,
Helsingin Sanomat 10.05.2001
Saksalaiset luottavat yritysjohdon hyvään tahtoon, Marko
Junkkari, Helsingin Sanomat 10.05.2001 - "Saksassa ei vihamielisiä
yritysvaltauksia ole juuri harrastettu, vaan ristiinomistetussa taloudessa
yritysjärjestelyistä on päätetty sopuisasti pienessä porukassa kabinettien
hämärässä. Globaalin talouden mittapuussa Saksan malli on varmasti jäykkä ja
tehoton, mutta vastaavasti saksalaistyöntekijöiden ei ole tarvinnut pelätä
massairtisanomisia välittömästi suhdanteiden muuttuessa. Saksan mallissa uskotaan,
että yrityksellä on muitakin velvoitteita kuin omistajan etu. Yritys on osa
ympäröivää yhteiskuntaa, ja sen täytyy pyrkiä löytämään tasapaino
työntekijöiden ja voitonteon välillä."
Mikä Attac-liikkeessä kiehtoo kansanedustajia?, Juha Akkanen,
Helsingin Sanomat 05.05.2001 - "Esimerkiksi työelämän kova tahti. Mielestäni se
on ihan selkeätä seurausta siitä, että ollaan avoimilla markkinoilla, yritykset
kilpailevat verissä päin ja löysät karsitaan pois firmoista. Työntekijöitä pitää
voida pistää pellolle mahdollisimman helposti, jolloinka otetaan mielellään vain
pätkätöihin, ja se lisää sitä epävarmuutta missä monet työtä tekevät. Ollaan
koko ajan pienessä jännityksessä. Se jos mikä heijastuu myös perheisiin ja
lapsiin", jutussa haastateltu eduskunnan Attac-koordinaattori, kansanedustaja Susanna
Rahkonen sanoo.
Ilmainen päivähoito uusi täky poismuuton ehkäisyssä, Tapio
Mainio, Helsingin Sanomat 05.05.2001
Kanadassa julkisen sektorin ammattiliitto CUPE ylläpitää
yksityistämissivua.
- 27.03.2001 järjestö julkaisi selvityksen
2001 Annual Report
on Privatization
CUPE on tehnyt perusteellisen selvityksen GATS-sopimuksen muodostamasta uhkasta Kanadan
terveydenhuollolle
Sotkeeko itälaajentuminen elintarvikemarkkinamme? Panu Kallio ja Juha Marttila, Helsingin Sanomat 02.04.2001
Textile workers build solidarity in Bangladesh, Seumas Milne, Guardian
Unlimited 09.04.2001
EU:n ympäristöohjelma korostaa kuluttajan vastuuta, Euroopan
komission Suomen edustuston päällikkö Timo Mäkelä, Helsingin Sanomat 23.04.2001
Belgia taistelee albaanimafiaa vastaan, Petteri
Tuohinen, Helsingin Sanomat 23.04.2001
|
+ |
 |