• Työelämän perusoikeuksien julistus
• Monikansallisten yritysten toimintaa koskevat määräykset
• ILO:n ns. ihmisoikeussopimukset
• Sosiaaliklausuuli
• YK:n Global Compact -kampanja
• Kansainvälisten ammattisihteeristöjen monikansallisten yritysten kanssa solmimat ns. raamisopimukset
• Yritysten omat ohjeet ja käyttäytymissäännöt
• Kansalaisjärjestöjen kampanjat
• Tuotemerkit

lähde: SASK toimii työntekijöiden perusoikeuksien toteutumiseksi

Kepa vaatii hallitusta hylkäämään
ministeriön selvityksen Tobinin verosta
(31.01.2001) Kehitysyhteistyön palvelukeskus jatkaa kampanjaansa Tobinin veron puolesta. Järjestön mielestä Valtionvarainministeriön selvitys valuuttaspekulaatioiden hillitsemisestä on asenteellinen, eikä sitä pitäisi käyttää hallituksen jatkotoimien pohjana. Kepan kannanoton laajat perustelut löytyvät järjestön toimeksiannosta tehdystä tutkimuksesta "Vapaus verottaa. Vastaselvitys pääomaliikkeiden seurauksista ja niiden hallinnasta". Sen on kirjoittanut Nottingham Trent -yliopiston apulaisprofessori Heikki Patomäki.

Maahanmuuttajat työelämässä: Asiantuntijoita ja palvelualojen työläisiä
(31.01.2001) Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto (Sitra) toteutti 1999-2000 tutkimuksen "Aukeavat ovet - kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä". Hankkeen aineistoa on julkaistu Marja-Liisa Truxin toimittamassa kirjassa. Siinä tutkimukseen osallistuneet talouden ja kulttuurin asiantuntijat esittelevät tuloksia, joilla kasvava kansainvälisyys voidaan kääntää sekä yhteiskunnan että yritysten eduksi.
     Pressi.com:n välittämässä tiedotteessa tiivistetään tutkijoiden ajatuksia työorganisaatioiden johtamisen uusista vaatimuksista seuraavasti. "Suomeen on uuden maahanmuuttajatyövoiman seurauksena syntymässä yhä monimuotoisempia työyhteisöjä. Rakennemuutos on imenyt maahanmuuttajatyövoimaa työmarkkinoiden kahteen ääripäähän: toisaalta asiantuntijoiksi ja toisaalta palvelualoille. Johtamisen kannalta tilanne on Suomessa uusi. Seuranta etnisen hierarkian, syrjinnän tai konfliktien varalta on monissa yrityksissä vielä alkutaipaleella. Muutoin suomalaisen työelämän parhaat käytännöt, etenkin suomalaiseen kulttuuriin ja työelämän historiaan perustuva työntekijän kunnioitus ovat globaalitalouden asiantuntijasiirtolaisille houkutteleva etu. Työelämän tutkimus luo Suomessa hyvän pohjan monimuotoisuuden johtamismallien kehittelylle. Monikulttuurinen henkilöstö tarvitsee esimiehiä, jotka hallitsevat moninaisuuden johtamisen." - lähde: Pressi.com:n tiedote 18.01.2001

Eurooppalaisten enemmistö
kiinnostunut yritysten eettisyydestä
(31.01.2001) Mikael Rönkkö ja Ruby van der Wekken kirjoittivat Kumppani 6-2000:ssa yritysten ja kuluttajien eettisyydestä.
     "Ranskassa 1997 tehdyssä tutkimuksessa yli 70 prosenttia kuluttajista oli valmis eettisiin ostopäätöksiin. Englantilaisen tutkimuksen mukaan 92 prosenttia brittikuluttajista oli sitä mieltä, että brittiyritysten täytyy asettaa kolmannen maailman tuottajille työolosuhteita koskevat vähimmäisvaatimukset."
     "Suomen Kuluttajaliitolle tehdyn alustavan selvityksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan tuotteista enemmän, mikäli tietäisi, ettei tuotannossa ole käytetty lapsityövoimaa. Ihmiset äänestävät lompakollaan: varakkaiden eettinen tietoisuus on alkanut näkyä yritysten strategioisssa eettisten sijoitusrahastojen suosion kasvaessa."
     Rönkkö ja van der Wekken siteeraavat jutussaan SAK:n kansainvälisen osaston apulaispäällikön Turo Bergmanin vastausta marraskuun alussa 2000 Helsingin Sanomissa Elcoteqin pääomistajalle Antti Piipolle: "Yritysten omissa säännöissä voidaan ja usein jätetäänkin tarkoituksella (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n perussopimuksen mukaiset) työelämän perusoikeudet vaille mainintaa. Näin on helpompi toimia Kiinan kaltaisissa maissa, joissa ihmisoikeuksien ohella myös muut työnormit puuttuvat". - lähde: Mikael Rönkkö ja Ruby van der Wekken, Vastuullisuus on kannattava bisnes, Kumppani 6-2000 - Katso myös: Marimekon Paakkanen myönsi, että turkisyhtiön osto oli virhe, Jyrki Iivonen, Helsingin Sanomat 27.01.2001

Vientitakuulaki uudistetaan
(31.01.2001) Hallitus esittää eduskunnalle vientitakuulain uudistamista. Muutokset ovat tarpeen muun muassa siksi, että nykyisessä laissa vientitakuiden myöntämisessä ei oteta huomioon riittävästi ympäristönsuojelun vaatimuksia.
     "Lakiehdotuksen mukaan vientitakuutoiminnassa tulisi ottaa huomioon Suomea sitovat vientitakuita koskevat kansainväliset säännökset ja määräykset, kansainväliset kilpailutekijät sekä taattavan hankkeen ympäristövaikutukset. EU:n ja OECD:n piirissä kehitetään parhaillaan julkisen vienninrahoituksen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteisiä pelisääntöjä. Myös Finnvera Oyj:ssä on aloitettu ympäristövaikutusten arviointiin liittyvien menettelytapojen kehittäminen yhtiön julkistamien ympäristöpolitiikkaa koskevien linjausten mukaisesti."
     Valtion vientitakuutoiminnan tarkoituksena on edistää Suomen vientiä ja suomalaisten yritysten kansainvälistymistä.  - lähde: Pressi.com:n tiedote 19.01.2001

TT pitää kansainvälistymistä välttämättömänä ja kantaa huolta kotimaisista tuotantoedellytyksistä
(31.01.2001) "Kun yritys joutuu valitsemaan laajentaako se koti- vai ulkomailla, merkittävin tekijä Suomen hyväksi on ennen kaikkea osaaminen. Koulutettua työvoimaa on saatavilla ja tutkimustoiminnan edellytykset ovat hyvät. Myös yritysverotus puoltaa Suomeen sijoittumista. Edelleen raaka-aineiden sekä energian saatavuus sekä energian hinta koettiin tärkeiksi, samoin työvoiman edullisuus. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa kotimaisella talouspolitiikalla. Siksi kilpailukyvyn eri osatekijöistä on pidettävä alati huolta", totesi liike-elämän järjestö Teollisuus ja työnantajat (TT) 18.01.2001.
     Järjestön tuoreessa selvityksessä päätellään, että suomalaisten yritysten kansainvälistymiskehitys on ollut voimakkaampaa kuin tähänastinen tilastotieto on osannut kertoa. "Kansainvälistyminen toimii myös kaksisuuntaisesti. Samaan aikaan ulkomaisten yritysten ja investointien virta Suomeen on kasvanut voimakkaasti."
     "Suomen lamanjälkeisen kasvukauden veturina on toiminut vienti. Myös jatkossa Suomen riippuvuus viennistä ja vientiteollisuudesta säilyy vahvana; kansainvälisessä vertailussa vientimme osuus kokonaistuotannosta on poikkeuksellisen suuri. Yritysten kansainvälistyminen ei ole vähentänyt tuotannon ja työllisyyden kasvua kotimaassa: yritysten kansainvälistymiskauden aikana myös viennin kasvu on ollut erittäin voimakasta."
     "Jatkossa suomalaisyritysten liikevaihdon ennakoidaan kehittyvän tasatahtia muun talouden kanssa, mutta varsinainen liiketoiminta laajenee yhä enemmän uusilla ja kasvavilla ulkomaisilla markkinoilla. Kotimaisen kasvun rajat ovat tulossa vastaan, joten kansainvälistyminen on yritysten kannalta välttämättömyys", TT esitti. - lähde: TT:n tiedote 18.01.2001

Sääntelyn liiallinen purkainto
syöksi Kalifornian sähkökriisiin
(24.01.2001) Kaliforniassa alettiin viime viikolla säännellä sähkönjakelua, koska sähkön tarjonta ei kyennyt enää vastaamaan normaaliin kysyntään. Kriisi johtuu sääntelyn huonosti harkitusta purkamisesta. Kalifornian Yleishyödyllisten laitosten johtaja Carl Wood on reagoinut tilanteeseen toteamalla, että sääntelyn purkaminen on kuollut.
     "Lähes kaikki tahot - kuvernööristä yleishyödyllisten laitosten johtoon ja lainsäätäjiin - odottavat nyt, että sähköjärjestelmää ryhdytään uudestaan sääntelemään", David Bacon kirjoitti verkkojulkaisu Corporate Watchissa 13.01.2001. Jutun mukaan sääntelyn taannoinen purkaminen romahdutti investoinnit sähköntuotantoon Kaliforniassa, koska sääntelystä vapautetut voimayhtiöt laajensivat kapasiteettiaan muissa osavaltioissa, joissa ne pystyivät suurempaan voittoon kuin Kaliforniassa.
     Myös Helsingin toimittaja Jyri Raivio määrittelee kriisin syyksi sääntelyn purkamisen. "Kalifornialaisten kamppaillessa traagisesti pieleen menneen markkinoiden vapauttamisen seurausten kanssa heidän sähköhuoltonsa kannalta keskeiset kaksi energiayhtiötä luisuivat vääjäämättä kohti konkurssia." - lähteet: USA, California's deregulation criris, David Bacon, Opinion/Corporate Watch 13.01.2001; Sähkö loppui Kaliforniassa, Jyri Raivio, Helsingin Sanomat 19.01.2001

Rakentaja ulkomaalaisten työluvista:
"Työvoimatoimistot antavat puoltavia lausuntoja aivan liian heppoisin perustein"
(24.01.2001) Toimittaja Topi Tolvanen teki Rakentajaan 1-2001 reportaasin suppeasta työmaakierroksesta, jolla selvitettiin ulkomaisten rakennustyöläisten työlupia ja palkkoja. Yhteenvetona jutun johdannossa todetaan: "Helsingin seudun työmaatarkastuksissa törmätään yhä useammin ulkomaiseen työvoimaan ja sen myötä myös tapauksiin, joissa täyttyvät monet työvoiman halpatuonnin tunnusmerkit".
     Oheisjutussa, joka on otsikoitu "Lakimiehet asialla", työlupien myöntämistä ulkomaiselle työvoimalle arvioidaan näin. "... Työvoimatoimistot antavat työlupia puoltavia lausuntoja aivan liian heppoisin perustein. Vielä enemmän ulkona todellisuudesta ovat lupia myöntävät viranomaiset, ulkomailla Suomen edustustot ja Suomessa poliisi sekä Ulkomaalaisvirasto. Työluvan myöntämisen ehtona on, että luvan saajan työsuhteessa noudatetaan suomalaista työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Luvan hakijan, yleensä suomalaisen firman kirjallinen sitoutuminen tähän riittää. Sen täyttymistä ei vain itse asiassa valvo kukaan. Poliisin nykyiset voimavarat eivät tähän millään muotoa riitä, eivät myöskään työsuojeluviranomaisten. Lainsäädäntöön perustuvan valvontaoikeuden aikaansaaminen ay-liikkeen edustajille esimerkiksi veto-oikeuden muodossa olisikin täysin välttämätöntä sen ohella että kaikki asianomaiset viranomaiset tulisi velvoittaa yhteistyöhön ja tietojen vaihtoon ulkomaista työvoimaa koskevissa asioissa." - lähteet: Lakimiehet asialla, Rakentaja 1-2001; Topi Tolvanen, Virolaisrakentajien palkkaus meni jatkoselvittelyyn, Rakentaja 1-2001

Ministeri Mönkäre: Hyvinvointipalvelut
tärkeä kansallisen kilpailukyvyn osatekijä
(24.01.2001) "Hyvinvointipalvelut ovat tärkeä kansallisen kilpailukyvyn osatekijä", kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre totesi 16.01.2001. "Sosiaalinen turvallisuus, työvoiman koulutustaso ja palveluiden saatavuus ovat yritysten näkökulmasta merkittäviä sijaintitekijöitä. Tästäkin syystä hyvinvointivaltiomme turvaaminen on tärkeää", hän painotti.
     Mönkäreen mukaan verotuksen vaikutus kilpailukykyyn ei ole yksiselitteinen. "On totta, että henkilöverotus on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea, kun tarkastellaan palkansaajien tuloverojen ja työnantajien sosiaaliturvamaksujen yhteenlaskettua osuutta. Veroilla on kuitenkin suora yhteys maan palvelutasoon, koulutukseen ja infrastruktuuriin. Korkeammilla veroilla mahdollistetaan hyvinvointivaltion ylläpitäminen, joka siis vahvistaa maamme sijaintietuja."
     "Suomi ei pyri maailmanlaajuisessa ulkomaisten investointien kilpailussa voittamaan suhteellista etua ulkomaisille yrityksille annettavilla tuilla ja verohelpotuksilla. Sen sijaan pyrimme vahvistamaan omia erityisvahvuuksiamme ja yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä. Suomessa on lähdetty yritystukien osalta siitä periaatteesta, että yritystukia voivat käyttää yhtäläisin perustein sekä ulkomaalaisten että suomalaisten omistamat yritykset. Investointien kannustamisessa on erityisen tärkeää tukien kohdentaminen osaamisintensiivisille kasvualoille tuotekehitykseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen", Mönkäre sanoi. - lähde: Kauppa- ja teollisuusministeriön tiedote 16.01.2001

Kesko ostaa siivous-
ja postituspalveluja ISS:ltä
(17.01.2001) Maailmanlaajuisesti yli 200 000 henkeä työllistävä ISS on tuoreen tiedotteen mukaan edennyt Suomessa onnistumalla myymään Keskolle siivous- ja postituspalvelujaan. ISS osallistuu aktiivisesti myös kilpailuun julkisrahoitteisista palveluista.
     Tiedotteessa kuvaillaan ISS:n Suomen toimintaa näin. "ISS Palvelut tarjoaa Suomessa kokonaispalveluun perustuvia kiinteistö-, toimitila- ja hyvinvointipalveluja. ISS:n Toimitilapalvelut tarjoaa yrityskohtaisesti räätälöityjä toimiston tukipalveluja, kuten vastaanoton, puhelinvaihteen, postituksen, kuljetuksien ja kopioinnin hoitamista. ISS Palveluissa työskentelee 6.300 henkilöä ja yrityksen toiminta kattaa koko maan." - lähde: Pressi.com 15.01.2001.

Bangladeshin yritykset, Unicef ja ILO
saaneet yhteisellä hankkeellaan
27 000 lasta työelämästä koulusta
(17.01.2001) Bangladeshin liike-elämä, YK:n lastenrahasto Unicef ja Kansainvälinen työjärjestö ILO ovat yltäneet lupaaviin tuloksiin lapsityön vähentämisessä Bangladeshin vaatetusteollisuudessa. Yhteistyö alkoi viisi vuotta sitten. Tiedot lapsityön laajasta käytöstä uhkasivat kansainvälisellä boikotilla Bangladeshin suurinta vientiteollisuuden alaa.
     Uhkaavassa tilanteessa alan yritysten kattojärjestö BGMEA kypsyi yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa. Yhteisen, huolella valmistellun ja toteutetun hankkeen tuloksena 27 000 lasta on voinut siirtyä lapsityöläisen rooleista koulunpenkille. Viidessä vuodessa yritysten lasten osuus yritysten työvoimasta on pudonnut 40 prosentista viiteen.
     Ohjelma koostuu valvontajärjestelmästä, ansiomahdollisuuksien luomisesta entisten lapsityöläisten perheille sekä oppimiskeskusten perustamisesta. Lasten vanhemmille annetaan mikroluottoja, ammattioppia ja yrittäjätietoutta.
     ILO harjoittaa samantapaista yhteistyötä IPEC-ohjelmansa (International Programme on the elimination of Child Labour) toteuttamiseksi myös Pakistanissa jalkapallojen tuotannossa sekä Indonesiassa, Filippiineillä ja Thaimaassa kalastuksessa ja jalkinetusteollisuudessa. - lähde: Bangladesh, Fighting child labour, from dream to reality, World of Work 37-2000 (ILO:n julkaisu)

Globalisaatio haastaa tosi toimiin:
Metallin Zwickel kaipaa ay-liikkeeltä
lisää tekoja ja vähemmän diplomatiaa
(17.01.2001) "Ay-liikkeen on päästävä eroon ay-diplomatiasta ja siirryttävä päivittäiseen, maailmanlaajuiseen yhteydenpitoon", Metallityöläisten kansainvälisen liiton IMF:n puheenjohtaja Klaus Zwickel julisti syksyllä järjestön autoalan konferenssissa.
     Toimittaja Martin Kempe arvelee ILO:n World of Work -lehdessä, että nopea globalisaatio on tehnyt Zwickelin kärsimättömäksi. "Hän yritti vakuuttaa osanottajat siitä, että tulevaisuudessa ay-liike tarvitsee ennen muuta päivittäistä yhteistyötä, joka johtaa kansalliset rajat ylittävään ripeään toimintaan, eikä niinkään hienolta kuulostavia päätöslauselmia, niin tarpeellisia kuin nekin ovat", Kempe kirjoittaa.
- lähde: Away from trade union diplomacy, World of Work 37-2000

Australian ACTU:ssa naisille
puolet johtoelinten paikoista
(17.01.2001) Australian ammatillisessa keskusjärjestössä ACTU:ssa miesten ja naisten tasa-arvoa toteutetaan kiintiöjärjestelyllä. Naisten kiintiötä on asteittain laajennettu ja viime tiistaina se nousi puoleen hallituksen paikoista.
     ACTU:ssa on toimittu vakavasti naisten aseman tasapuolistamiseksi 1980-luvulta lähtien. Tällä hetkellä puolet ACTU:n jäsenliittojen jäsenistä on naisia. - lähde: Australian Council of Trade Unions (ACTU)

Ennakkotieto työolobarometrista 2000:
Julkisten alojen uudet työpaikat tilapäisiä
- vakinaiset pääosin yksityiselle sektorille
(17.01.2001) "Usko työpaikan löytymiseen on kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Vakinaisia työpaikkoja on syntynyt pääasiassa yksityiselle sektorille ja tilapäisiä julkiselle sektorille. Kiireet jatkuvat ja ylityöt ovat lisääntyneet. Työpaikoilla osaamis- ja vaatimustaso on kasvanut, etenkin julkisella sektorilla. Ikääntyvät pitävät työn löytymiselle pahempana esteenä ikäänsä kuin ammattitaitoa tai työpaikkojen puutetta Työllistymismahdollisuuksien parantuminen ei vielä näy ikääntyvien omissa asenteissa. Näin he itsekin ylläpitävät ikäsyrjintää, jonka kokevat kaksi kertaa yleisemmäksi kuin sukupuolisyrjinnän tai etnisen syrjinnän." - lähde: Työministeriön tiedote 12.12.2000

Eurooppa-yhtiöistä
poliittinen sopu Brysselissä
(17.01.2001) "Työ- ja sosiaalipolitiikkaneuvosto saavutti kokouksessaan Brysselissä 20.12.2000 poliittisen yhteisymmärryksen Eurooppa-yhtiötä koskevasta asetuksesta ja direktiivistä, joka koskee työntekijöiden osallistumista. Asetuksella luotaisiin uusi eurooppalainen ylikansallinen yhtiömuoto, joka pitkälti muistuttaisi kansallisia julkisia osakeyhtiöitä. Eurooppa-yhtiö kuitenkin tunnustettaisiin kaikissa jäsenvaltioissa, joten se voisi toimia paitsi omassa kotivaltiossaan myös toisessa jäsenvaltiossa ilman, että sen täytyisi nykyiseen tapaan perustaa tytäryhtiötä tai sivuliikkeitä. Ministeri Filatov totesi puheenvuorossaan neuvostossa olevan todella merkittävä saavutus, että Eurooppa-yhtiöön ja sen henkilöstön osallistumiseen liittyvät ongelmat on lopultakin saatu ratkaistuksi ja Nizzan Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. - lähde: Työministeriön tiedote 20.12.200

Laivojen purkaminen
siirretty kehitysmaihin
(17.01.2001) Laivojen purkaminen kuuluu aloihin, joiden työt on siirretty teolisuusmaista kehitysmaihin. Ne ovat tulleet purkutöissä kilpailukykyisiksi edullisten palkkojensa ja väljien ympäristönormiensa vuoksi.
     Nykyään eniten laivoja puretaan Intiassa. Ala työllistää puoli miljoonaa intialaista. Bangladeshissä työtä on 200 000 purkajalle. Maa saa 80 prosenttia tarvitsemaan teräksen raaka-aineesta kierrättämällä käytöstä poistettujen alusten runkoja. Kolme muuta suurta laivojen hajottajaa ovat Kiina, Pakistan ja Vietnam.
     Toiminnan arvostelijat sanovat, että purkajamaista on tullut teollistuneen maailman kaatopaikkoja. Heidän mukaansa työ vaikuttaa ympäristöön tuhoisasti. Ongelmana on työntekijöiden altistuminen vakaville tapaturmariskeille.
     "Laivojen purkaminen Aasian rannikoilla edustaa globalisaation pimeää puolta (downside)", ILO:n asiantuntija Paul Bailey yleistää. - lähde: Sonja Göhre, Globalization's downside, from shipyard to graveyard. Is there a decent way to break ships? World of Work 37-2000

Bushin pelätään peruvan:
Clintonin hallinto kielsi liittovaltion elimiä tekemästä hankintoja työ- ja ympäristölakeja rikkovilta yrityksiltä
(10.01.2001) Presidentti Bill Clintonin hallinto hyväksyi joulun edellä määräyksen, joka kieltää liittovaltion elimiä tekemästä hankintoja, jotka ovat rikkoneet työ-, ympäristö- tai muita lakeja. Määräys tulee voimaan 19.01.2001. Elinkeinoelämän lobbarit vastustivat määräystä jyrkästi. Tulevan presidentin George Bushin edustajat ovat ilmoittaneet, että Bushin hallinto tarkastaa Clintonin hallinnon viime hetkien päätökset ja tarpeen mukaan muuttaa niitä. Ammatillisen keskusjärjestön AFL-CIO:n puheenjohtaja John Sweeney kommentoi asiaa näin: "On vaikeata uskoa, että vastuulliset liike-elämän piirit vastustaisivat talonpoikaisjärkeen perustuvaa määräystä". - lähde: PSI Research Network News 38 (2001),  tiivistelmä New York Timesin artikkelista

Kehitysavun osuus BKT:sta 1999:
Tanska, Norja, Hollanti ja Ruotsi kärjessä - Yhdysvallat surkein
(10.01.2001) Teollisuusmaat antoivat 1999 kehitysapua 0,24 prosenttia bruttokansantulostaan. Suomi oli 0,32 prosentillaan keskiarvon yläpuolella, mutta sijoittui 22 maan joukossa vasta yhdeksänneksi.
     Vain neljä maata ylsi YK:ssa yhteisesti asetettuun 0,70 %:n tavoitteeseen: Tanska (1,00 %), Norja (0,91 %), Hollanti (0,79 %) ja Ruotsi (0,70 %).
     Suomen edellä olivat lisäksi Luxemburg (0,64 %), Ranska (0,38 %), Japani (0,35 %) ja Sveitsi (0,35 %).
     Suomen tuntumassa olivat Irlanti (0,31 %), Belgia (0,30 %), Kanada (0,28%), Uusi Seelanti (0,27 %), Saksa (0,26 %), Australia (0,26 %), Portugali (0,25 %) ja Itävalta (0,24 %).
     Mutasarjassa painivat Britannia (0,23 %), Espanja (0,23 %), Kreikka (0,21 %) ja Italia (0,15 %).
    Ylivoimaisesti surkein oli Yhdysvallat 0,10 %:n BKT-osuudella. Kaiken kukkuraksi Yhdysvallat antaa merkittävän osan 9,1 miljardin dollarin kehitysavustaa vauraalle Israelille.
     Yhteensä kehitysapua annettiin 56 miljardia dollaria. Siitä EU-maiden osuus oli 26,4 miljardia dollaria dollaria. Suurin yksittäinen avunantaja oli Japani (15,3 miljardia dollaria). - lähde: OECD, News release 12.05.2000