Harmaa talous aiheuttaa yhteiskunnalle
30 miljardin markan tappion vuodessa
(26.09.2001) Vielä joitakin vuosia sitten talousrikollisuuden yhteiskunnalle aiheuttamaksi tappioksi arvioitiin 20 miljardia markkaa, mutta viime vuosina ilmiö on laajentunut nopeasti. "Menetykset pyörivät nykypäivänä jo ainakin 30 miljardissa markassa ...", arvioi valtiovarainministeriön projektipäällikkö Markku Hirvonen. "... EU:n sisämarkkinakaupassa ovat yleistyneet arvonlisäverohuijaukset, ja samaa on yhä nähtävissä Venäjän kaupassa." Kansainvälistyminen näkyy myös EU:n maataloustukien väärinkätöksinä. - lähde: STT/Taloussanomat 18.07.2001

Maaliskuun lopussa 2001:
Ulkomaalaisilla enemmän saatavia Suomesta kuin suomalaisilla ulkomailta
(26.09.2001) Suomalaisilla oli 31.3.2001 ulkomaisia saatavia 981 miljardia markkaa. Suorien sijoitusten arvo oli 347, arvopaperisijoitusten 334 ja muiden sijoitusten 282 miljardia markkaa.
     Ulkomaalaisilla oli saatavia Suomesta 1627 miljardia markkaa. Suorien sijoitusten arvo oli 149, arvopaperisijoituksia 1111 ja mujita sijoituksia 353 miljardia markkaa. - lähde: Suomen Pankki, Suomen maksutase ja ulkomainen varallisuus tammi-maaliskuussa 2001 (pdf-tiedosto)

Kiinan liittyminen WTO:hon muuttaa
kansainvälistä kauppaa ja työnjakoa
(19.09.2001) Neuvottelut Kiinan jäsenyydestä Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa ovat päättyneet ja maailman väkirikkaimmasta maasta tulee lähikuukausina järjestön 143. jäsen. Se vaikuttaa merkittävästi kansainväliseen kauppaan ja työnjakoon. Viisitoista vuotta kestäneiden neuvottelujen tulos on kirjattu 800-sivuiseksi asiakirjaksi.
     Kiinan ja muiden maiden välisen kaupan esteet, kuten tullit, alenevat vähitellen. Sen seurauksena muun muassa Kiinan tekstiili- ja vaateviennin ennustetaan vahvistavan nytkin mahtavia asemiaan maailmanmarkkinoilla.
     Ulkomaisten yritysten toiminta- ja omistusoikeudet Kiinassa laajenevat. Odotettavissa on, että ulkomaiset yritykset laajentavat roolian esimerkiksi Kiinan tele- ja energiasektoreilla sekä pankkialalla.
     Suuriin kysymyksiin kuuluvat myös maatalouden tulevat muutokset. Kiina joutuu alentamaan omaa tuotantoaan suojelevia tulleja 17 prosenttiin vuoteen 2005 mennessä.
     "Ulkomaiset yhtiöt odottavat hyötyvänsä halvasta työvoimasta ja helpommasta pääsystä Kiinan suurille markkinoille. Ne uskovat WTO-sopimuksen tukevan ulkomaisia investointeja ...", Kirsi Hyytiäinen kirjoitti Taloussanomissa 18.09.2001. - lähteet: Kirsi Hyytiäinen, Jäsenyys mullistaa WTO:n ja maailmanmarkkinat perusteellisesti, Tie Kiinan WTO-jäsenyydelle avattiin Genevessä, Taloussanomat 18.09.2001; World Bank, Development News 13.09.2001

Kunta-alan ammattiliitto puolustaa
pienten ammattiliittojen lakko-oikeutta
(19.09.2001) Norjassa on viime aikoina kiistelty pienten kansallisten ammattiliittojen lakko-oikeudesta. Kunta-alan 230 000 jäsenen ammattiliitto NKF on asettunut puolustaan pienten järjestöjen lakko-oikeutta. Tarkkailijat arvelevat, että se tekee tyhjäksi yritykset kieltää pienten liittojen lakot. - lähde: Ammattiliitto Nopefin tiedote 18.09.2001

Britannian TGWU:n pääsihteeri Morris:
"Julkisten palvelujen laatu määrittelee
kansakuntamme moraalisen tilan" 
(19.09.2001) Britanniassa suuren TGWU-ammattiliiton pääsihteeri Bill Morris esitti 10.09.2001 ammatillisen keskusjärjestön TUC:n kongressissa seuraavaa: "Julkisten palvelujen laatu ei ainoastaan määrittele elämämme laatua vaan myös kansakuntamme moraalisen tilan",
     "Meidän on tajuttava, että yhteiskunta, jonka julkiset palvelut riippuvat laajasti yksityissektorin panoksesta, olisi hyvin erilainen kuin se, mikä vaaditaan tasa-arvoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Se olisi yhteiskunta, jossa pörssiosakkeiden arvoa pidetään tärkeämpänä kuin sosiaalisia tarpeita."

Filosofian tutkija Olli Loukola:
"Moniarvoisuuden paine on tullut
pysyväksi osaksi metsäpolitiikkaa"
(19.09.2001) Metsänhoitoa koskevat kiistat ovat arkea. Ne eivät koske enää ainoastaan ympäristöaktiiveja ja niitä, joiden toimeentulo liittyy puuvarojen hyödyntämiseen, vaan useita eri tahoja. "Koko yhteiskunta alkaa jo olla metsäpolitiikassa osallisena, stakeholderina", filosofian tutkija Olli Loukola Helsingin yliopistolta yleistää.
     "Metsien käyttöä ei enää voida perustella kansalliseen etuun vetoamalla, vaan sille on haettava hyväksyntä metsäteollisuuden ja metsänomistajien lisäksi tavallisilta kansalaisilta ja kansalaisjärjestöiltä yhtä hyvin kotimaasta kuin ulkomailtakin."
     "Olennaista uudessa tilanteessa ei ole se, voittavatko metsäaktivistit jonkun yksittäisen sujojelukiistan vai eivät. Tärkeämpää on, että lujonnonsuojelijoiden vaatimukset koetaan yhteiskunnassa yhä yleisemmin oikeutetuiksi. Moniarvoisuuden paine on tullut pysyväksi osaksi metsäpolitiikkaa", Loukola arvioi. - lähde: Jyri Tyynelä, Kansalaisten ääni kaikuu metsässä, Vihreä Lanka 27.07.2001

Suomen sosiaalipolitiikkaa sopeutettiin 1990-luvulla globaaliin kilpailutalouteen
(12.09.2001) Suomen sosiaalipolitiikka muuttui 1990-luvulla. Näin päättelee dosentti Raija Julkunen päättelee uudessa kirjassaan Suunnanmuutos, 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Muutos ei johtunut talouslamasta, vaan se olisi pyritty toteuttamaan, vaikka talous ei olisi notkahtanut vakavasti.
     Esitellessään kirjaa Stakesin Dialogi-lehdessä Kari Raivio toteaa seuraavaa: "Muutos merkitsi sitä, että maamme sopeutettiin maailmanlaajuiseen kilpailutalouteen. Julkisen sektorin kasvu katkaistiin, julkisen sektorin toimintaa ja instituutioita uudistettiin. Sosiaaliturvaa leikattiin ja sosiaalipolitiikka sai uusia piirteitä. Tämä kaikki tehtiin välttämättömyyteen vedoten ja hiipivin askelin".
     "Julkusen mukaan palvelujen supistaminen tai etuuksien leikkaus ei vaadi suuria byrokraattisia kykyjä: ne ajoitetaan rahakriisiin ja niitä perustellaan halulla säilyttää hyvinvointivaltion terve ydin", Raivio kirjoittaa.
     "Sosiaalipolitiikan suunnanmuutos on muutakin kuin toimeentuloturvan ja palvelujen kaventamista. 1990-luvun keskeisenä muutoksena nähdäänkin siirtymä tasa-arvoistavasta sosiaalipolitiikasta kannustavaan sosiaalipolitiikkaan."
     "Karsinnan politiikka on Julkusen mukaan välttämättä eliittien tekemää politiikkaa. Eliittejä on monia ja monessa kerroksessa: on yritysjohtoa, työmarkkinajohtoa, virkamiesjohtoa, on poliittisia eliittejä (hallitus, kansanedustajat, kuntapäättäjät) ja on media- ja asiantuntijaeliittejä." - lähde: Kari Raivio, Hiljainen vallankumous, Dialogi 4-2001

Taloussanomien päätoimittaja
patistaa remontoimaan suomalaisen
yhteiskunnan toimintamallia
(12.09.2001) Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä arvelee Taloussanomien kolumnissaan, että kansainvälinen vero- ja muu kilpailu pakottaa Suomen päättäjiä aloittamaan yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen remontin. "Kansainvälinen verokilpailu ja verotuksen yhtenäistäminen EU-jäsenmaissa on johtanut tilanteeseen, jossa Suomen ei enää ole mahdollista elää erillisenä saarekkeena. Nyt on jo tiedossa, että alkoholiverotusta on laskettava ratkaisevasti. ... Yritys- ja pääomaverotukseen kohdistuu kasvavia paineita, kun Euroopan ulkopuoliset maat kalastavat alueelleen uusia yrittäjiä halvoilla veroilla", Pietilä kirjoittaa.
     "Nyt käynnistyvä verotuksen ja hyvinvointipalvelujen tuotannon tutkinta johtaa hyvin nopeasti toiseen merkittävään asiaan. Panos-tuotos-ajattelu työntyy kovalla vauhdilla julkiseen palvelutuotantoon. ... Kun tämä arvokeskustelu on käyty, luodaan uusia raameja koko yhteiskunnalliselle toiminnalle. Missä määrin Suomi siirtyy aidosti pois holhousyhteiskunnasta ja tarjoaa tilalle omavastuullista vaihtoehtoa. ... Kyse ei ole vain verotuksesta ja hyvinvointipalveluista, vaan koko suomalaisen yhteiskunnan toimintamallista." - lähde: Antti-Pekka Pietilä, Hyvinvoinnin remontti alkaa, Taloussanomat 17.08.2001

Nokia investoinut Kiinaan
yli kymmenen miljardia markkaa
(12.09.2001) Kiina on vastaanottanut kymmenessä vuodessa noin 300 miljardia dollaria suoria ulkomaisia sijoituksia. Nokian osuus niistä on 1,7 miljardia dollaria. Kiinan osuus Suomen viennistä oli viime vuonna 2,9 prosenttia. Suomen vienti Kiinaan kasvoi 590 miljoonasta markasta vuonna 1990 peräti 8,6 miljardiin markkaan vuonna 2000. Summasta 83 prosenttia kertyi koneiden ja laitteiden viennistä. - lähde: Pekka Pantsu, Suomalaisyritysten katse pysyy Kiinassa, Taloussanomat 17.08.2001

Romahtaako yhteiskunnan palvelutaso?
(12.09.2001) Helsingin Sanomien toimittaja Antti Blåfield ennustaa näin: "Jos mitään ei tehdä, muutaman kymmenen vuoden kuluttua Suomi on eriarvoisempi yhteiskunta kuin osaamme nyt kuvitellakaan. Silloin eivät vain tuloerot ole revenneet vaan myös mahdollisuus saada palveluita: yhteiskunnan palvelutaso on romahtanut ja rikkaat rahoittavat itselleen omat lastentarhat, omat koulut, omat yliopistot, omat vartijat, omat sairaalat, omat eläkerahastot, omat vanhustentalot, ehkä jopa omat hautausmaat." - lähde: Antti Blåfield, Vapaus on kyky, Helsingin Sanomat 04.09.2001 - 05.05.2001 Blåfield kirjoitti Helsingin Sanomissa näin: "Elämme paraikaa luultavasti suuremman murroksen aikaa kuin ehkä tajuammekaan. Globalisaatio, nopeasti kasvavat varallisuuserot ja yhteiskunnallisten voimavarojen niukkuus pakottavat pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan muuttumaan. Muutos saattaa olla hidas, mutta se on väistämätön, ja kun muutama vuosi on kulunut, huomaamme, että muutos on ollut suuri." - toimittaja Antti Blåfield, Helsingin Sanomat 5.5.2000

"Juomavettä ei yksityistetä"
(05.09.2001) Vancouverissa Kanadassa ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen yhteinen tapaaminen on asettanut ykskantaan juomaveden yksityistämistä vastaan. Noin 800 hengen joukossa oli ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen edustajia, alkuperäiskansojen johtajia ja sosiaalisten liikkeiden aktiiveja. Kokouksen julistuksessa vaaditaan, että juomavesi täytyy jättää kansainvälisten kauppa- ja investointisopimusten ulkopuolelle.
     Julkisalojen kansainvälinen liitto PSI ja sen monet amerikkalaiset ja afrikkalaiset jäsenjärjestöt osallistuivat aktiivisesti työskentelyyn. PSI:n jäsenliittojen johtohenkilöt saivat paljon julkisuutta kanadalaisissa tiedotusvälineissä.
     PSI:n kanadalainen jäsenliitto CUPE kykeni juuri Vancouverin tapaamisen edellä torjumaan monikansallisten yritysten, kuten Vivendin ja Bechtelin, yritykset yksityistää Vancouverin vesihuoltoa - lähde: PSI World News 14-2001

Hallituksen budjettiesitys:
Kehitysyhteistyön määrärahat
ensi vuonna 0,34 prosenttiin bktl:stä
(05.09.2001) Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2002 kehitysyhteistyön määrärahat nousevat noin 2,9 miljardiin markkaan, minkä lasketaan vastaavan 0,34 prosentin osuutta bruttokansantulosta. Ehdotus merkitsee 162 miljoonan markan lisäystä tämänvuotiseen summaan.
     "Talousarvioesityksen mukaan maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö kasvaa tämänvuotisesta noin 16 prosenttia", ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston tiedotteessa todetaan. "Yhteistyötä suunnataan entistä enemmän sellaisiin köyhimpiin maihin, joilla on kehitystahtoa ja edellytyksiä tehdä tuloksellista yhteistyötä köyhyyden vähentämiseksi. Suomen pitkäaikaisista yhteistyömaista erityisesti Mosambikin ja Vietnamin apua voidaan kasvattaa."
     Tuki suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle kasvaa tämänvuotisesta seitsemän prosenttia. Yhteensä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ja tiedotusta esitetään tuettavaksi 220 miljoonalla markalla.

Euroopan komissio ehdottaa
strategiaa työelämän perusnormien edistämiseksi globaalisti
(05.09.2001) Euroopan komissio on hyväksynyt ehdotuksen strategiaksi, jolla yhteisön on määrä edistää maailmanlaajuisesti työelämän perusnormien toteuttamista. Asiakirja vastaa myönteisesti Euroopan ay-liikkeen aloitteellisuuteen asiassa. Komissio korostaa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n keskeistä roolia perusnormien juurruttamisessa. Komissio pitää hyödyllisinä ILO:n piirissä kehitettyjä seuranta- ja raportointimenetelmiä.
     Ehdotuksen mukaan EU:n tulee sisällyttää työelämän perusnormit unionin kehitysyhteistyön ohjauskeinoihin. Pääosassa ovat kehitysmaille tarjottavat kannustimet ja apu. Komissio torjuu perusnormiston käytön tuontisuojan välineenä. - lähde: The European Commission adopts strategy to promote core labour standards and social governance globally, 18.07.2001

Maailmanpankki taipumassa
työelämän perusnormien puolelle
(05.09.2001) Julkisalojen kansainvälinen liitto PSI raportoi, että Maailmanpankin edustajat ovat ilmaisseet heinäkuussa järjestetyssä tapaamisessa tukensa työelämän perusnormeille. Kokoukseen osallistui Kansainvälisen ay-liikkeen johtohenkilöitä sekä Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n edustajia.
     PSI:n pääsihteeri Hans Engelbert toteaa, että nyt Maailmanpankin odotetaan vaativan hankkeittensa kaikkia osapuolia sitoutumaan työelämän perusnormien kunnioittamiseen. Niihin sisältyy muun muassa oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen ja kollektiivisiin työehtoneuvotteluihin.
     Washingtonissa järjestetyssä tapaamisessa ay-liikkeen edustajat arvostelivat Maailmanpankkia sen linjan epäsosiaalisuudesta kehitysmaissa. Rahalaitosta myös vaadittiin tähänastista läheisempään yhteistyöhön eri maiden ay-liikkeiden kanssa. - lähde: PSI World News 13-2001

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa vaatii 03.09.2001 kannanotossaan avoimuutta Suomen politiikkaan Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa ja vastustaa uusien asioiden ottamista järjestöjen työlistalle.

Ghanassa kiista vesihuollon yksityistämisestä - lähde: War of Words over Water, allAfrica.com 20.09.2001

Suomi on alkanut rahoittaa uutta keskusta, joka auttaa kehitysmaita ja siirtymätalouden maita Maailman kauppajärjestön WTO:n käsittelyyn vietyjen, kansainvälistä kauppaa koskevien riitojen ratkaisemisessa. "Keskuksen tehtävänä on myös kouluttaa kehitysmaiden juristeja ajamaan köyhien maiden etuja", keskuksen perustamiseen osallistunut ulkoasiainsihteeri Pekka Puustinen totesi Taloussanomissa 19.07.2001

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työkonferenssi on hyväksynyt maatalouden työntekijöille
historiallisen työsuojelusopimuksen. Sopimus koskee maapallon joka toista työtätekevää. - lähde: Palkkatyöläinen 7-2001

CorpWatch jakaa perustietietoa monikansallisten yhtiöiden roolista: Corporate Globalization Fact Sheet | Top 200: The Rise of Corporate Global Power

China: Government Refusal to Cut Aid to Farmers Blocks Bid to Join WTO, Bloomberg News 16.01.2001

"Koska ihmisten vapaa liikkuminen antaisi voimaa myös köyhimmille maille, on se keskustelun suurin tabu. Samaan aikaan kun Euroopan unioni sisäisesti solmii Schengenin sopimuksia, joissa 'vertaiset' voivat liikkua maasta, on jo muutaman kymmenen eurooppalaisen romanin saapuminen Suomeen kansallinen katastrofi." - kansanedustaja Irina Krohn, Vihreä Lanka 03.08.2001

"Kirkko on esimerkiksi ainoa kokonaisvaltainen taho, joka puhuu moraalista globaalilla tasolla. Muun muassa solidaarisuuden käsite näyttää jo kadonneen poliittisesta sanastosta." - Kirkon Ulkomaanavun johtaja Tapio Saraneva, Vihreä Lanka 24.08.2001 - "Saraneva soisi, että maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden kysymykset saisivat kirkossa vieläkin enemmän sijaa."

Suomen kehitysmaakauppa kasvoi rajusti, Helsingin Sanomat 01.09.2001

Espoo ostaa Kuninkaantien lukion ja liikuntahallin palvelut Sodexhon, NCC:n ja ABB Installaatiot -yrityksen yhteenliittymältä. - lähde: Pressi.com 04.09.2001

"Elcoteqin maanantaisessa (27.08.2001) ilmoituksessa tiivistyy pelin henki. Yhtiö lähtee Puolasta ja vähentää rajusti väkeä Suomessa, Saksassa, Virossa, Unkarissa sekä Meksikossa, mutta Kiinassa työntekijäkunta vain paisuu." - lähde: Risto Malin, Kasvu-Kiina pelastaa, Talouselämä 28-2001

Viron rautatiet yksityistettiin, Helsingin Sanomat 31.08.2001