(30.10.2001) "Uudet turvallisuusuhat, joiden me Suomessakin olemme jo jonkin aikaa nähneet nousseen tärkeämmiksi kuin perinteiset sotilaalliset vanhoihin sotakokemuksiin nojaavat uhkakuvat, ovat osoittautuneet järkyttävällä tavalla todellisiksi. Yhteistä näille terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, huumeiden, kulkutautien, yhteiskuntarakenteiden hajoamisen, pakolaisuuden ja ympäristökriisien kaltaisille uusille uhille on, että ne ovat vain hyvin vähäisessä määrin torjuttavissa perinteisen sotilaallisen varustautumisen ja voimankäytön keinoin." ... "Parhaassa tapauksessa 11.9. on ollut ratkaiseva käänne kohti turvallisemman ja paremman maailman rakentamista moninkeskiseen yhteistyöhön nojaten ja mustavalkoisiin kahtiajakoihin sortumatta. Se on mahdollista vain, jos nyt tässä yhteistyössä etusijalla olevat poliisi- ja sotilastoimet jatkuvat pitkäjänteisellä työllä oikeusjärjestyksen vahvistamiseksi, ihmis- ja perusoikeuksien toteuttamiseksi kaikkialla maailmassa sekä maailmaa halkovien monien kuilujen ja vastakkainasettelujen umpeenkuromiseksi - oli kyse uskonnoista, kulttuureista, voimavarojen jakaantumisesta tai hyvinvoinnista. Ainakin Suomen ja EU:n panoksen tulee kaikin tavoin tätä pyrkimystä edesauttaa." - lähde: Erkki Tuomiojan kotisivu 08.10.2001
USA paisuttaa julkista sektoria
(30.10.2001) "USA:n republikaanit, jotka Reaganin ajoista ovat saarnanneet julkisen
väliintulon ja rahankäytön turmiollisuutta, ovat nyt hyväksyneet satojen miljardien
menojen lisäyksiä lentoyhtiöiden tukemiseen, turvallisuus- ja
väestönsuojeluviranomaisten vahvistamiseen ja talouden yleiseen elvyttämiseen sekä
myös ulkomaanapuun, Afganistanin humanitääriseen auttamiseen." -
lähde: Helsingin Sanomat 21.10.2001
Kaikkien koulunkäynti
taloudellisesti mahdollista
(30.10.2001) Viisi prosenttia maailman vuotuisista sotilasmenoista riittäisi turvaamaan
peruskoulutuksen, terveydenhuollon ja puhtaan juomaveden kaikille maapallon asukkaille
kymmeneksi vuodeksi. Tästä muistutti äskettäin uutistoimisto IPS:n mukaan Global
Alliance for Transnational Educationin vuosikokouksessa Oscar Arias, joka on Costa Rican
entinen presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja Oscar Arias. Maailmassa käytetään
asevarusteluun yli 5 000 miljardia markkaa vuodessa.
”Voimavarat ovat olemassa. Kyse on asioiden laittamisesta
uuteen tärkeysjärjestykseen, joka koituisi maailman lasten hyödyksi”, Arias
sanoii.
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon mukaan
maailmassa on 836 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Lapsista joka kahdeksas jää paitsi
peruskoulutusta, ja yläasteen opinnoista pääsee osalliseksi vain kolmannes
ikäluokasta.
Työperäiset sairaudet ja työtapaturmat
surmaavat päivittäin 3 000 työntekijää
(30.10.2001) Kansainvälinen työjärjestö ILO muistuttaa työelämän
maailmanlaajuisista heikkouksista seuraavasti.
- Maailman 160 miljoonasta työttömästä 66 miljoonaa on nuoria. Määrä on lisääntynyt vuodesta 1965 kymmenellä miljoonalla.
- Kuusi prosenttia työtätekevistä ansaitsee niin vähän, että heidän kunkin perheenjäsenensä on tultava toimeen keskimäärin alle dollarilla päivässä.
- Päivittäin työtapaturmissa ja työstä johtuviin sairauksiin kuolee keskimäärin 3000 henkeä.
- lähde: World of Work 40-2001
Pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield:
Kehitysyhteistyötä pitää kasvattaa (30.11.2001) Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield
kirjoittaa kehitysyhteistyöstä näin: "Johtopäätös masentavien epäonnistumisten
sarjasta ei ole, että kehitysyhteistyötä pitää vähentää. Päinvastoin, sitä
pitää kasvattaa. Mutta samalla pitäisi saada auki taloudellisen kasvun tie, ja
tällöin tulevat uuteen valoon esimerkiksi maatalouskaupan suojamuurit. Miten me voimme
vaatia etelän köyhiä maita pitämään alhaisia tulleja meidän tuotteillemme, kun me
emme ole valmiit päästämään heidän tuotteitaan tänne? Miten me voimme kuvitella,
että näiden maiden vaurastuminen koskaan alkaa, jos me itse kieltäydymme heiltä
mitään ostamasta?" ... (Kehitysmaiden) "Velkataakka
on kahle, joka sitoo köyhyyteen. Jos haluamme, että köyhimmät maat todella pääsevät
kehityksen tielle, velat on vain yksinkertaisesti annettava anteeksi. Oikeita maksumiehiä
ovat pohjoisen veronmaksajat ja lainoja myyneet pankit." - lähde: Yhdestoista hetki, Antti Blåfield, Helsingin Sanomat 09.10.2001
Thatcheriläisen kokeilun päätös:
Yksityistetyt rautatiet takaisin valtiolle
(24.10.2001) Britanniassa rautateiden yksityinen
ratayhtiö Railtrack on ajautunut valtion haltuun. Sen tarinan pörssiyhtiönä lopetti
kyvyttömyys vastata veloistaan sekä hankkia lisäluottoja ja valtion tukiaisia.
Railtrackin yksityiset omistajat eivät todennäköisesti saa mitään korvausta
sijoituksensa arvon nollaantumisesta.
Railtrackin nimi tahriintui viime
vuosina pahasti useissa suuronnettomuuksissa, jotka johtuivat osaksi ratojen kunnon
surkeasta hoidosta. Ylläpitoa laiminlyötiin sijoittajien lyhyen aikavälin etujen
turvaamiseksi, mikä osoittautui kohtalokkaaksi matkustajien turvallisuudelle.
Samanaikaisesti Railtrack sai
valtiolta huomattavia tukiaisia. Railtrackin seuraajaksi tulee voittoa tuottamaton
yleishyödyllinen säätiö. - lähde: Taloussanomat 09.10.2001
(24.10.2001) "Vaateliikkeet arastelevat kysymystä vaatteiden valmistusmaasta. Halpakaupan imago on kärsinyt paljastuksista lapsityövoiman käytöstä. Muotiliikkeet sanoutuvat irti huhuista, ja kertovat valvovansa Kaukoidän tuotantoa ahkerasti. Halvasta pintamuodista noin puolet tehdään Kaukoidässä." - lähde: Anna Ruohonen, Muodin maaottelu, Talouselämä 34-2001
Työelämän ja ympäristön normit
Yhdysvaltojen kauppasopimukseen
(24.10.2001) Yhdysvaltojen presidentti George Bush on ratifioinut vapaakauppasopimuksen Jordanian kanssa. Sopimus sisältää kaksi lukua, joiden mukaan osapuolilla ei ole oikeutta alentaa työelämää ja ympäristöä koskevia normejaan houkutellaakseen suoria ulkomaisia sijoituksia. Aiemmin Yhdysvallat on hyväksynyt vastaavat kohdat vapaakauppasopimuksiinsa Kanadan, Meksikon ja Israelin kanssa.
Kun asiaa käsiteltiin Yhdysvaltojen kongressissa, Demokraattisen puolueen edustajat tukivat vahvasti sopimuksen hyväksymistä. He arvelivat, että kielto rajoittaa yritysten hakeutumista ulkomaille matalimpien palkkojen ja löysimpien ympäristönormien maihin. Republikaanisen puolueen edustajat epäilivät, että sopimuskohta luo uusia esteitä maiden väliselle kaupalle. Kuitenkin he taipuivat neuvottelutuloksen hyväksymisen kannalle. Moni tarkkailija otaksui, että se johtui tarpeesta tukea taloudellisesti terrorisminvastaiseen liittoumaan osallistuvia maita. - lähde: Yhdysvaltojen ja Jordanian vapaakauppasopimus
Euroopan komissio ehdottaa helpotuksia
Pakistanin teva-teollisuuden asemaan
(24.10.2001) Euroopan komissio ehdottaa, että unioni helpottaa Pakistanin tuotteiden pääsyä EU:n markkinoille. Aloite koskee ennen tekstiilien ja vaatteiden kauppaa. Niiden osuus Pakistanin viennistä EU-alueelle on yli 70 prosenttia. Niiden tulli alenee 15 prosenttia, jos komission ehdotus toteutuu. Vastikkeeksi Pakistanin tulee avata omiamarkkinoitaan EU-maiden tekstiileille ja vaatteille.
EU:n kauppakomissaati Pascal Lamy perustelee aloitetta sillä, että Pakistan on poikkeuksellisessa tilanteessa. "Kauppa on ase rauhan palveluksessa", Lamy sanoo. - lähde: Euroopan komissio Huhtamäki saneeraa rankasti
(24.10.2001) "Kuluttajapakkausten liiketoimintaan keskittyessään sen (Huhtamäen) on suljettava Euroopassa kuusi seitsemän tehdasta ja siirrettävä toimintoja järkevämpiin yksiköihin. Prosesseja henkilökunnan kanssa on menossa eri maissa. Työ ei ole helppo, esimerkiksi neuvottelut yhden Hollannin tehtaan sulkemiseksi kestivät puoli vuotta", toimittaja Helinä Hirvikorpi kirjoittaa Talouselämän-lehdessä.
Huhtamäen toimitusjohtaja Timo Peltolan mukaan tehtaat erikoistuvat ja kasvavat kooltaan palvelemaan suurta maantieteellistä aluetta. "Siitä meille tulee huomattava mittakaavaetu", Peltola toteaa. - lähde: Helinä Hirvikorpi, Malja kertakäytölle, Talouselämä 34-2001
VAKL:in "mustan kirjan" uusi 2001:
Ay-liikkeen vaino jatkuu armottomana
(17.10.2001) SAK:n apulaisosastopäällikkö Turo Bergman esitti 09.10.2001VAKLin
ay-oikeuksia koskevan raportin julkistamistilaisuudessa seuraavan lausunnon.
"Suurten kansainvälisten kokousten yhteydessä tapahtuneet
mielenosoitukset ja kahakat ovat parin viime vuoden aikana nostaneet maapalloistumisen
kielteiset seuraukset aivan uudella tavalla tiedotusvälineiden mielenkiinnon kohteeksi.
Samaan aikaan ovat valtioiden ja kansainvälisten instituutioiden edustajat julistaneet
maailmantaloutta koskevissa kansainvälisissä konferensseissa toisensa jälkeen
sosiaalisen näkökulman tärkeyttä taloudellisen näkökulman rinnalla. Yhteiskunta- ja
sosiaalisen vastuun käsitteet ovat tulleet myös yritysten sanavalikoimaan. Yhä useammat
yritykset ovat laatineet toimintansa ohjeiksi käytännesääntöjä, joihin on kirjattu
yrityksen vastuu ympäristöstä, sosiaalisesta kehityksestä ja työntekijöistä.
Valitettavasti käytännön arkipäivä ei vastaa
juhlapuheita, konferenssien päätöksiä eikä yritysten toimintaohjeita.
Ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisen kattojärjestön Vapaiden Ammattiyhdistysten
Kansainvälisen Liiton (VAKL) vuosittain julkaisema raportti maailmalla tapahtuvista
ammattiyhdistysoikeuksien loukkauksista puhuu omaa selvää kieltään.
Tänään julkaistavassa raportissa kerrotaan
työntekijöiden oikeuksien loukkauksista 140 maailman maassa. Vuoden aikana murhattiin
tai katosi jäljettömiin 209 ay-aktiivia. Kasvua edelliseen vuoteen on 50 prosenttia.
Tuhansia omia ja työtovereittensa etuja puolustavia ay-aktiiveja on joutunut vankilaan,
hakattu tai kidutettu, kymmeniä tuhansia on joutunut erilaisten vainotoimien uhreiksi tai
saanut toimintansa tähden potkut työpaikastaan.
VAKL:in raportti on tärkeä asiakirja siksi, että se
osoittaa selvästi, miten suuri kuilu vallitsee huippukokouksiin osallistuvien
huippupoliitikkojen ja -virkamiesten tyhjien sanojen ja hurskastelun ja sen käytännön
todellisuuden välillä, jossa ammattiyhdistysliikkeen aktiivit ja tavalliset, etujaan
puolustavat työntekijät tekevät jokapäiväistä työtään. Nämä ihmiset eivät
syyllisty terroritekoihin. He eivät sabotoi huippukokouksia, eivät särje mellakoissa
kauppojen ikkunoita tai heittele viranomaisia katukivillä. Heidän "rikoksensa"
on se, että he yrittävät omissa maissaan, omilla työpaikoillaan puolustaa oman maansa
lainsäädäntöön tai ILO:n työelämän perusoikeuksia koskeviin sopimuksiin nojaten
omia ja työtovereittensa etuja.
Vakavimmat ay-oikeuksien loukkaukset - murhat,
pahoinpitelyt, kidutukset laittomat vangitsemiset - tapahtuvat meistä katsoen kaukana:
Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Monessa Lähi-idän öljymaassa ei
tällaisia loukkauksia tapahdu siksi, että maat ovat yksinkertaisesti kieltäneet
ammattiyhdistysliikkeen toiminnan. Näissäkin maissa työntekijöiden oikeuksia poljetaan
järjestelmällisesti. Siellä pahimmassa, suoranaisessa orjan asemassa, ovat köyhistä
maista tulleet siirtotyöläiset. Euroopan maista ay-oikeuksia vakavimmin on rikottu
Valko-Venäjällä, jonka presidentti on muun muassa takavarikoinut laittomasti
ay-järjestöjen varoja. Myös monet meitä lähempänä olevat maat ovat listalla,
esimerkiksi Baltian maat ja pohjoismaista Norja, jossa lakko-oikeutta on
"elintärkeillä" sektoreilla rajoitettu.
Suomea ei raportissa ole mainittu, mutta me emme pääse
pakoon globaalia vastuutamme. Suomella valtiona ja osana Euroopan unionia on erilaisia
kaupallisia ja muita suhteita maihin, joissa ay-oikeuksia poljetaan. Yhä useampi
suomalainen yritys joutuu ulkomailla kohtaamaan ympäristön, jossa ay-oikeuksia
rikoitaan.
Miten me suomalaiset suhtaudumme näkemäämme, miten
toimimme tilanteessa, jossa käytäntö on toinen kuin juhlapuheissa esittämämme
tavoitteet tai toimintaohjeisiin kirjoittamme teksti? Todellisuutta emme pääse pakoon
vaikka sulkisimme silmämme.
VAKL, Amnesty International, erilaiset ihmisoikeus- ja
muut "watch'it" raportoivat nyt ja jatkossa varmaan yhä enemmän niistä
toimista ja maita, joissa oikeuksia loukataan. Raporteissa, myös VAKL:in raportissa, on
nimeltä mainittu myös meille tuttuja yrityksiä: Nestlé, Sony, Ericsson, Mc Donald's
... Me emme tietenkään halua, että suomalaisia yrityksiä ilmestyy tällaisille
mustille listoille. Toisaalta julkisuus näyttää oleva usein ainoa mahdollisuus
vaikuttaa asioiden kulkuun.
Kansainvälinen ammattiyhdistysliike ja me
suomalaiset palkansaajajärjestöt - SAK, STTK ja AKAVA - sen mukana tiivistämme
kansainvälistä yhteistyötämme ja edunvalvontaamme maailmanlaajuisten asioiden kuntoon
saamiseksi, työelämän perusoikeuksien kunnioittamiseksi ja ay-oikeuksien loukkausten
vähentämiseksi. Euroopassa integraation syveneminen ja laajentumiskehitys ovatkin viime
vuosina antaneet lisätyökaluja näiden tehtävien suorittamiseksi. Globaalilla tasolla
on työ vaikeampaa, mutta - raportin synkistä luvuista huolimatta - eteenpäin on
tälläkin alueella menty. Marraskuussa pidettävässä VAKL:in hallituksen kokouksessa
kansainvälinen ammattiyhdistysliike tulee päättämään yhteisestä strategiasta, jolla
alkaneella vuosituhannella pyritään voimavaroja yhdistämällä maailmanmittaisesti
edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, toteuttamaan työelämän perusoikeudet ja
vastustamaan ay-liikettä vastaan suuntautunutta väkivaltaa ja terroria kaikkialla
maailmassa." - Tutustu koko raporttiin: Annual survey of violations of trade union rights (2001)
Terrori-iskut tulevat kalliiksi kehitysmaille
(17.10.2001) Syyskuun 11. päivän terrori-iskut Yhdysvaltoihin tulevat kalliiksi kehitysmaiden köyhille. Maailmanpankki arvioi laitoksen pääjohtajan James Wolfensohnin mukaan, että iskuista johtuvat talouden häiriöt vievät hengen 20 000 - 40 000 lapselta ja lisäävät alle dollarilla päivässä elävien määrää kymmenellä miljoonalla. Wolfensohn toteaa, että monen kehitysmaan vienti heikkenee ja turismi romahtaa ja että ulkomaiset sijoitukset niihin alenevat. Myös kehitysmaiden vientituotteiden hinnat laskevat.
Wolfensohn vaatii kehitysavun tuntuvaa nostamista sekä teollisuusmaiden markkinoiden nykyistä suurempaa avaamista kehitysmaiden tuotteille. - lähde: World Bank, Development News 01.10.2001 - Kommentti: Wolfensohnin arvio herättää kysymyksen, kuinka paljon afganistanilaiset ja maailman muut köyhät menettävät Yhdysvaltojen ja Britannian 06.10.2001 aloittamien Afganistanin pommitusten seurauksena.
Asiantuntijat Japanin ongelmien syistä:
Alihankintojen siirtäminen kehitysmaihin on tukahduttanut pienteollisuuden
(17.10.2001) Taloustieteen professori Keith Cowling ja liiketaloustieteen lehtori Philip R. Tomlinson pitävät Japanin 1990-luvulla alkanutta talouden pysähtyneisyyttä Japanin maailmanlaajuisesti toimivien yritysten syynä.
Japanilaiset suuryritykset ovat sijoittaneet ulkomaille 1980-luvun alun jälkeen 500 miljardia dollaria. Japani puolestaan on vastaanottanut ulkomaista pääomaa vain noin 40 miljardia dollaria. "Nämä trendit kiihdyttivät Japanin teollisuudessa käynnistynyttä vahingollista rakennemuutosta ja vauhdittivat teollisuustuotannon siirtymistä halpatuotantomaihin", Cowling ja Tomlinson kirjoittavat.
Sen seurauksena suuryritysten alihankkijoina Japanissa toimivat yritykset joutuivat ahtaalle. Tilaukset vähenivät ja hinnat laskivat. Voittomarginaalit ovat alentuneet lähes 60 prosenttia 1980-luvun puolivälin jälkeen. "... monilla pienyrityksillä on vaikeuksia kerätä riittävästi tuloja pitkäaikaisten luottojensa maksuun. Tämä on epäilemättä vaikuttanut Japanin työttömyyden kasvuun, konkurssien lisääntymiseen ja maksamatta jätettyjen lainojen korkeaan osuuteen (nyt 20 prosenttia Japanin bkt:sta), mikä puolestaan on heikentänyt rahoitussektorin toimintakykyä.
Cowling ja Tomlinson ehdottavat, että Japanin täytyy siirtyä maan omia pienyrityksiä suosivaan teollisuuspolitiikkaan. - lähde: Cowling-Tomlinson, Japanin teollisuustuotanto siirtyy halvempiin maihin, Taloussanomat 09.10.2001
Suomelta kymmeniä miljoonia markkoja
köyhien maiden velan anteeksiantoon
(10.10.2001) Suomi on maksanut 30 miljoonan markan lisätuen köyhien ja velkaantuneiden maiden tilannetta keventävälle HIPC-rahastolle. Ulkoasiainministeriö on myös päättänyt 60 miljoonan markan jatkorahoituksesta velkahelpotukseen vuosille 2002 ja 2003.
HIPC-velkahelpotusohjelma pyrkii pudottamaan siihen osallistuvien maiden velkataakan tasolle, joka mahdollistaa tehokkaat ponnistelut köyhyyden vähentämiseksi. Suomen tukema velkahelpotusrahasto koskee kehitysmaiden velkoja kansainvälisille kehitysrahoituslaitoksille, kuten Maailmanpankille ja alueellisille kehityspankeille. Velkahelpotuksen lähtökohtana on, että kehitysmaa käyttää sen myötä vapautuvia varoja köyhyyden vähentämiseen, kuten esimerkiksi koulutukseen ja tuotannolliseen toimintaan.
HIPC-ohjelman piiriin on hyväksytty 35 kehitysmaata. Näistä 23 maata on edennyt ohjelmassa vaiheeseen, joka mahdollistaa osittaisen velkahelpotuksen.
Suomi on maksanut HIPC-rahastolle tähän mennessä 120 miljoonaa markkaa. Nyt
tehty tukipäätös nostaa Suomen kokonaisrahoituksen 180 miljoonaan markkaan. - lähde: UM/KYO:n tiedote 24.09.2001
Ruotsin teollisuusyrityksillä enemmän
työntekijöitä ulkomailla kuin kotimaassa
(10.10.2001) Ruotsin teollisuusyritykset lisäsivät 1990-luvulla voimakkaasti
työpaikkojaan ulkomailla. Vuonna 1998 ruotsalaisyhtiöiden palveluksessa oli ulkomailla
700 000 henkeä. Kehityksestä on julkaissut raportin Institutet för tillväxtpolitiska
studier ITPS. Sen mukaan matalat työvoimakustannukset on tärkeämpi ulkomaille
sijoittumisen peruste kuin suuret ja kasvavat markkinat.
Enemmistö ruotsalaisyritysten ulkomaisista työpaikoista on
luotu muihin EU-maihin ja Yhdysvaltoihin. Keski- ja Itä-Euroopan maissa työpaikkojen
määrä oli 1990-luvun alussa 700, nyt 58 000.
Vuonna 1998 teollisuuden 80 suurimman yrityksen osuus
ulkomaisista työpaikoista oli 97 prosenttia. Palvelualoilla 40 suurimman yrityksen
vastaava prosenttiosuus oli 90. Nopeimmin ruotsalaisyritykset laajentavat ulkomaisia
yksiköitään metalli- ja kemianteollisuudessa sekä konsultoinnissa ja tietokonealalla.
- lähde: Ay-uutiset maailmalta
02.10.2001
Yhdysvalloissa on alkamassa
uusien vähemmistöjen vuosisata
(10.10.2001) "Eurooppalaisten maahanmuuttajien hallitsema vuosisata on
päättymässä Yhdysvalloissa ja uusien vähemmistöjen vuosisata on alkamassa, arvioivat
asiantuntijat Yhdysvaltain yliopistoissa ja liittovaltion väestönlaskennan
virastossa." Maan 281,4 miljoonasta asukkaasta 12,3 prosenttia on mustia,
latinoalkuperäisiä 12,5 prosenttia ja 3,6 prosenttia aasialaisia. Luvut ovat vuoden 2000
väestönlaskennasta. - lähde: USA:n kasvot
muuttuvat ennätysvauhtia, Kari Huhta, Helsingin Sanomat 28.06.2001
Portugali pelkää menettävänsä
satatuhatta tekstiilialan työpaikkaa
(10.10.2001) "Kehitysmaat haluaisivat maatalous- ja tekstiilituotteitaan
maailmanmarkkinoille, mutta Euroopan unionin maat ja Yhdysvallat ovat jarruttaneet
kehitysmaiden tuontia sopimusten sallimissa puitteissa. Esimerkiksi Portugali pelkää
menettävänsä 100 000 tekstiilityöpaikkaa, kun ala vapautuu 2005. ... Kolme vuotta
sitten Yhdysvallat ajoi vielä maatalouskaupan vapauttamista tulleista ja tukiaisista. Maa
on joutunut viime vuosina korottamaan maatalouden kansallisia tukia, eikä sille olisi
enää erityistä hyötyä maatalouskaupan vapauttamisesta." - lähde:
Joonas Pörsti, Vihreä Lanka 07.09.2001
Ulkoministeri Erkki Tuomioja:
Uudet uhat hyvin vähän jos lainkaan torjuttavissa perinteisellä
sotilaallisella varustautumisella
(03.10.2001) Ulkoministeri Erkki Tuomioja esitti 25.9.2001 muun muassa seuraavaa:
"Hallitus antoi turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon eduskunnalle
kesäkuussa. Selonteko ei ole johtopäätöksiltään vanhentunut, mutta tänään se
epäilemättä kirjoitettaisiin hieman toisin. Niin sanotut laaja-alaiseen turvallisuuteen
kohdistuvat uudentyyppiset uhat ja niiden torjuminen saisivat korostetumman aseman."
"Uusia uhkia ovat ympäristökriisit,
ihmisoikeusloukkaukset, kulkutaudit, huumeet, rajanylittävä järjestäytynyt
rikollisuus, terrorismi ja kaikkiin niihin liittyvä pakolaisuus. Yhteistä niille on se,
että ne ovat enää hyvin vähän jos lainkaan torjuttavissa perinteisen sotilaallisen
varustautumisen keinoin. Toisaalta ne myös edellyttävät mahdollisimman laaja-alaista
kansainvälistä yhteistyötä."
"Terrorismi on nyt noussut päällimmäiseksi
huoleksemme. Suomi ei edelleenkään ole ensisijainen terrorismin kohde eikä meillä ole
sille omakohtaista kasvualustaa, mutta Yhdysvalloissa toteutetut iskut koskettavat
meitäkin. Vielä pahempaankin on pakko varautua, jotta se ei toteutuisi. Pyrkimykset
estää kemiallisten, biologisten ja ydinaseiden leviäminen ovat olleet liian voimattomia
eikä joukkotuhoaseiden käyttö terrori-iskuissa ole poissuljettu mahdollisuus."
"Rajat ylittävä kansainvälinen terrorismi on vain
yksi niistä uhista, jotka globalisaatioon liittyvät. Globalisaatio on tehnyt
terrorismistakin globaalin ilmiön, mutta se ei ole sitä synnyttänyt eikä siihen sen
vuoksi pidä suhtautua pelokkaasti. Globalisaatio on sekä väistämätön että monessa
suhteessa myönteinen asia, mutta sen synnyttämiin haasteisiin emme ole vielä osanneet
päästä käsiksi."
"Globalisaatio tarkoittaa vain jatkoa monessa
suhteessa tutulle talouksien kansainvälistymiselle ja keskinäisen riippuvuuden kasvulle.
Se antaa kansainvälisen työnjaon syventämisen kautta mahdollisuudet vaurauden ja
hyvinvoinnin nopeampaan lisäämiseen. Ongelmana on, että kiihtynyt kansainvälistyminen
yhdistyneenä informaatioteknologian laajoihin vaikutuksiin on merkinnyt sitä, että
kasvava vauraus jakaantuu aiempaa epätasaisemmin sekä maitten ja alueitten välillä
että niiden sisällä. Yhä useampi ihminen saattaa jäädä kokonaan paitsi kasvun
hedelmistä." - lähde: Uudet uhat ja turvallisuuspolitiikka, Erkki Tuomiojan
kotisivu (löytyy osoitteesta www.eduskunta.fi)
Suorat ulkomaiset sijoitukset
laskevat roimasti viime vuoden ennätystasosta
(03.10.2001) Viime vuonna suorat ulkomaiset sijoitukset nousivat ennätystasolle.
Teollisuusmaihin niitä tehtiin yli 1000 miljardia dollaria, kehitysmaihin 240 miljardia
dollaria. Luvut ilmenevät YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön syyskuussa julkaisemasta
World Investment Report 2001:stä. Järjestö arvioi, että tänä vuonna suorat
ulkomaiset sijoitukset teollisuusmaihin laskevat 510 miljardiin dollariin eli noin puoleen
viimevuotisesta. Kehitysmaihin suunnattavat summat laskevat vain hieman, Unctadin mukaan
225 miljardiin dollariin.
Suorien ulkomaisten sijoitusten jyrkkä laskuu heijastaa
talouskasvun maailmanlaajuista hidastumista ja siihen liittyvää pörssiosakkeiden arvon
selvää laskua. Merkittävä osa viime vuoden suorista ulkomaisista sijoituksista oli
yritysostoja ja -fuusioita, joita rahoitettiin ostajien ja osapuolten pörssiosakkeilla. -
lähteet: Unctad, World
Investment Report 2001 ja World Bank, Development News 19.09.2001
Kehitysmaat houkuttelevat vain muruja investoinneista, Anni Lassila, Helsingin Sanomat 19.09.2001 - "Unctadin raportti osoittaa, että investoinnit eivät liiku enää pelkkien vapaakauppa-alueiden ja halvan työvoiman perässä, kuten takavuosina. Monikansalliset yritykset vaativat yhä paremmin koulutettua työvoimaa ja kehittynyttä infrastruktuuria."
Painetta ulkomailta:
Työryhmä valmistelee
muutosesityksiä verotukseen
(03.10.2001) Valtioneuvoston kanslia on nimittänyt työryhmän selvittämään
31.10.2002 mennessä
- millainen on Suomen verotuksen rakenne kansainvälisesti,
- mitä muutospaineita Suomen verojärjestelmään tulee kansainvälisen verojärjestelmän ja kansainvälisen talouden sekä kotimaisten tekijöiden taholta,
- millainen on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen näkökulmasta kestävä veroaste
- ja mitkä ovat erilaisten veroaste- ja verorakennevaihtoehtojen vaikutukset tuotannon kasvuun, työvoiman kysyntään ja tarjontaan sekä tulonjakoon ja aluekehitykseen.
Esittäessään työryhmän perustamista Talousneuvosto
totesi, että hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus riippuu viime kädessä verotuksen
tuomasta rahoitusperustasta.
"Veroratkaisuja tehtäessä on otettava huomioon,
miten säilytetään julkisen talouden vakaus väestön ikääntymisen oloissa sekä
verojärjestelmän kansainvälinen kilpailukyky. Samoin veroratkaisuihin vaikuttaa
keskeisesti kansainvälinen toimintaympäristö, koska sieltä on tulossa entistä
enemmän paineita sekä veroasteen alentamiseksi että rakenteen muuttamiseksi",
Talousneuvosto perusteli.
Aivovuoto maksaa Afrikalle neljä miljardia dollaria vuodessa, BBC 17.10.2001
Etelä-Euroopan maat menivät sosiaaliturvassa Suomen ohi, Päivi Repo, Helsingin Sanomat 22.10.2001
"Valtioiden välinen fiskaalinen kilpailu on monimutkainen asia. Se on tasapainoilua houkuttelevan alhaisen verotuksen ja riittävän sosiaaliturvan tarjoamisen välillä." - professori Erkki Koskela, Taloussanomat 11.10.2001
"Kesko on todella ollut etunenässä etsimässä tapoja varmistaa, ettei Suomeen tuoda epäinhimillisesti tuoteuttua tavaraa. 'Made in' -kampanjasta sai kuitenkin helposti käsityksen, että Keskon tavarat olisivat jo nyt jotenkin eettisempiä kuin kilpailijoiden. Sitä ne eivät ole." - Elina Grundstöm, Made in Vietnam, Talouselämä 35-2001
Tuomioja: WTO ja demokratia, reilu maailma on mahdollinen (puheenvuoro SDP:n seminaarissa 06.10.2001)
Kehitystavoitteita ei saavuteta nykyvauhdilla, Kehitysuutiset 9-2001
"(WTO:n) Kauppakierroksen asialistalle tulevat vanhaa perua maataloustuotteiden vientitukien karsinta, palvelukaupan vapauttaminen ja henkisen omaisuuden suoja, joista on WTO:ssa jo neuvoteltu. Uruguayn kierroksella sovittiin, että jos maataloudesta ei päästä sopuun vuoteen 2003 loppuun mennessä, WTO:n jäsenmailla on oikeus haastaa EU:n tukijärjestelmät WTO:n tuomioistuimeen." - lähde: Tuulikki Kuparinen, Taloussanomat 08.09.2001
Arvot useimmille työntekijöille sanahelinää, Digitoday 24.09.2001
Tuomioja: Globalisaatio voi vahvistaa pieniä kulttuureja - Pressi.com 01.10.2001
Kehitysmaita uhkaa eliitin kato länteen, Petteri Tuohinen, Helsingin Sanomat 10.07.2001 - "Yksin Yhdysvallat palkkaa Intiasta vuosittain 100 000 korkeasti koulutettua huippuosaajaa."
Velkojensa anteeksiantoa odottavien köyhien maiden yhteiskunnalliset uudistukset ovat edenneet hitaasti. - lähde: World Bank, Development News 10.09.2001
The role of the international financial institutions in a globalized economy - VAKL:n, TUAC:n ja ITS:n yhteinen arvioi 24.08.2001
"Emme yritä vaikuttaa enää vain lainsäätäjiin ja hallituksiin. Pyrimme ongelman ytimeen ja kampanjat yrityksiä vastaan ovat seuraava rintama." - Rainforest Action Networkin kampanjapäällikkö Mike Burke Wall Street Journalissa Taloussanomien 25.07.2001 jutun mukaan.
Globalisaation eettiset haasteet - Asiantuntijavoimin tehty Tekniikan akateemisten liiton julkaisu (pdf-tiedosto)
EU-maat yhteisymmärrykseen ihmiskaupan torjunnasta - Pressi.com 28.09.2001
"Kyky käydä kauppaa oikeudenmukaisesti on avain kehitykseen." - kehitysmaatutkija, dosentti Jeremy Gould Helsingin Sanomissa 12.07.2001