 |
+ |
Amica ja
sen kilpailijat yrittävät
"työntää jalkaansa" kuntien ruokahuoltoon
(27.06.2001) "Amican menestys on
tuntoaisteista kiinni. Työpaikkaravintolatoiminnan johtaminen on
prinsessanherkkää puuhaa ... Alan kasvumahdollisuudet ovat kunnissa,
joiden ruokahuoltoon Amica kilpailijoidensa tavoin yrittää työntää
jalkaansa.
Viime vuonna Amica teki merkittäviä
yrityskauppoja. Se osti Ruotsista Kalix Matservice AB:n ja Eddo
Restauranger AB:n. Ensimmäinen on erikoistunut julkisen sektorin
muonitukseen, jälkimmäinen on Volvon työpaikkaravintoloitsija. Volvo on
hyvä referenssi." - lähde: Riitta
Korhonen, Operaatio Ruotsi, Talouselämä 15-2001
Suuri harppaus vuonna
2000:
Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin arvopapereihin lähes
kaksinkertaistuivat (27.06.2001) Vuoden 1997
alussa suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin arvopapereihin ylittivät
ensimmäistä kertaa 50 miljardin markan rajan. Sadan miljardin raja meni
rikki vuoden 1998 lopulla. Vuosina 1999 ja 2000 tahti kiihtyi niin, että
viime vuoden lopulla sijoitusten arvo oli 323 miljardia markkaa.
Joukkolainoissa oli kiinni 186, osakkeissa 131 ja
rahamarkkinapapereissa 7 miljardia markkaa. Sijoituksista 175 miljardia
markkaa suuntautui euroalueen maihin ja 79 miljardia markkaa muihin
EU-maihin. Suurimpia kohdemaita olivat Saksa, Ruotsi, Yhdysvallat, Ranska,
Hollanti, Britannia ja Italia.
Eniten ulkomaille sijoittivat työeläkelaitokset
ja sosiaaliturvan muut rahoituslaitokset. Niiden osuus oli 45 prosenttia.
Muut vakuutuslaitokset, erityisluottolaitokset ja sijoitusrahastot
vastasivat 37 prosentin osuudesta, pankit 9 prosentista.
Vaikka suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
arvopapereihin ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti, ne yltävät vain
noin viidesosaan ulkomaisten sijoittajien suomalaisiin arvopapereihin
tekemistä sijoituksista. Valtaosa niistä on kiinni Nokian osakkeissa. - lähde:
Suomen Pankin tiedote 19.06.2001
Yksi oikein, neljä väärin:
Sasi laukoo HS:ssä käsityksiään globalisaatiosta ja
työllisyydestä
(27.06.2001) Juhannusaattona
ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi ja intialainen ay-aktiivi Ashok Rao
väittelivät Helsingin Sanomien "Eri mieltä globalisaatiosta"
-sarjassa.
Sasin kannanotoista ilmenee, että hän on
lukenut kotiläksynsä huonosti.
- "Globalisaatio lisää
taloudellista toimintaa. Kun talous kasvaa, työpaikat lisääntyvät
... Jos talouskasvu on kolme prosenttia tai enemmän vuodessa, niin
työllisyystilanne paranee. Jos vähemmän, työttömyys kasvaa. Suomi
on tästä hyvä esimerkki."
- Yleistys ohittaa sen, että
työpaikkojen määrän kehitys riippuu monesta muustakin seikasta
kuin taloudellisesta kasvusta. Esimerkiksi toiset taloutta kasvattavat
investoinnit lisäävät työpaikkoja, toiset vähentävät. Jos
investoinnit keskittyvät yhä enemmän jälkimmäisiin, edes kolmen
prosentin taloudellinen kasvu ei riitä parantamaan
työllisyyttä.
- "Demokraattisesti hallitut ja
taloutensa avanneet valtiot saavat ulkomaisia investointeja."
- Viime vuosina kehitysmaista Kiina on
vastaanottanut selvästi eniten ulkomaisia investointeja.
Teollisuusmaistakaan sen edellä ei ole ollut kuin Yhdysvallat.
Pitääkö Sasi Kiinaa demokraattisesti hallittuna maana vai edustaako
Kiina hänelle vain hänen yleistyksensä vahvistavaa poikkeusta?
Entä Suharton aikana diktatorisesti johdettu Indonesia? Ennen hänen
syrjäyttämistään saarivaltio kuului eniten ulkomaisia sijoituksia
vastaanottaneisiin kehitysmaihin. Enää se ei sitä ole. Poliittisen
sallivuuden ja sananvapauden laajeneminen eli muutokset demokraattisen
suuntaan ovat tehneet Indonesiasta sijoittajien näkökulmasta
epävakaan. Sijoittajien laskelmissa diktatuurin kaatuminen on
lisännyt riskejä.
- "Jokaisen yhteiskunnan pitää
kehittää maatalouttaan ja niin Suomi on tehnyt. Nyt meillä on
tehokkaammat tilat. Jos Intia lakkaisi maksamasta tukiaisia
teollisuudelle ja maataloudelle ja sijoittaisikin rahat
infrastruktuuriin ja koulutukseen, niin elintaso nousisi, vaikka
ensimmäiset 20 vuotta olisikin paljon kärsimystä."
- Intiassa ja muualla kolmannessa maailmassa
maatalouden tukiaiset ovat vähäisiä verrattuna EU-maiden ja
Yhdysvaltojen julkiseen tukeen maataloudelle. Sen lisäksi kysymys
tukiaisista on vain yksi lukuisista tekijöistä, joita koskevista
ratkaisuista kehityksen dynamiikka riippuu. Kaakkois- ja Itä-Aasian
maat, jotka ovat nousseet taloudellisesti komeasti, ovat käyttäneet
mittavasti tukiaisia ja muita oman elinkeinoelämänsä tuen
muotoja.
Pahiten väärin
Sasi kuitenkin yleistää vastatessaan Raon kysymykseen, miksi Euroopassa
on työttömyyttä. "Minun selitykseni on se, että
sosiaaliturvajärjestelmä on melko hyvällä tasolla ja ihmiset voivat
elää sillä työtä tekemättä", Sasi sanoo. Saman logiikan
mukaan kehitysmaiden työllisyystilanteen pitäisi olla mainion, koska
niiden sosiaaliturvajärjestelmät ovat heikkoja. Totuus on kuitenkin
päinvastainen. Maailman 160 miljoonasta työttömästä ja yli 800
miljoonasta alityöllistetystä valtaosa elää kehitysmaissa.
Sasin kannanotoista osuva on ainoastaan se, jossa
hän myöntää maailmankaupan pelisääntöjen epäreiluuden. "Globaalisti
pelisäännöt eivät ole kovin oikeudenmukaiset", Sasi toteaa ja
päättelee, että "pitää jatkaa neuvotteluja".
Olisi kiinnostavaa kuulla, miltä osin Suomen
ulkomaankauppaministeri pitää kaupan pelisääntöjä
epäoikeudenmukaisina ja millä tavalla rikkaat maat koettavat muuttaa
käynnissä olevissa neuvotteluissa sääntöjä niin, että ne tulisivat
oikeudenmukaisemmiksi. - lähde:
Susanna Niinivaara, "Globalisaatio lisää työpaikkoja, Helsingin
Sanomat 22.06.2001
Göteborgin huippukokous:
EU:n kehitysapu "mahdollisimman pian"
0,7 prosenttiin bruttokansantulosta
(20.06.2001) EU:n huippukokous 15.-16.06.2001 Göteborgissa vahvisti
EU-maiden yhteisen pyrkimyksen osoittaa kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia
bruttokansantulosta. Aikatauluksi määriteltiin "mahdollisimman pian".
Johannesburgissa 2002 järjestävässä
huippukokouksessa EU tavoittelee kestävää kehitystä koskevaa maailmanlaajuista
sopimusta. Viimeistään tammikuussa 2002 Euroopan komission on esitettävä tiedonanto
unionin edistymisestä asiassa ja siitä, miten unionin olisi edelleen toimittava
maailmanlaajuisen kestävän kehityksen hyväksi. - lähde: Puheenjohtajan
päätelmät, Göteborg 15.-16.06.2001
Kehitysyhteistyöministeri
Hassi:
Valtasuhteita on demokratisoitava kansainvälisissä järjestöissä ja laitoksissa
(20.06.2001) Kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi totesi Helsingissä
18.19.06.2001 pidetyssä kansainvälisessä seminaarissa, että Suomi haluaa käydä
entistä perusteellisempaa vuoropuhelua demokratiasta ja globalisaation vaikutuksista
sekä kehitysmaiden että kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Hän katsoi, että demokraattisten käytäntöjen vahvistaminen
on tarpeen kaikilla tasoilla paikallishallinnosta aina kansainväliseen järjestelmään
asti. Kehitysmaiden mahdollisuuksia ja kykyä osallistua täysipainoisesti esimerkiksi
kansainvälisiin kauppa- ja ympäristöneuvotteluihin tulee tukea ja kehitysmaiden ja
teollisuusmaiden välisen vuoropuhelun tulee lähteä tasavertaisuuden pohjalta.
Hassin mukaan nykyiset kansainväliset järjestöt ja
laitokset, kuten YK, WTO ja Maailmanpankki, eivät nykyisellään täytä sellaisia
demokraattisia kriteereitä, joita kansallisvaltioille on totuttu asettamaan. Tämä ei
kuitenkaan johdu näistä laitoksista itsestään, vaan maailmassa vallitsevista
epätasaisista valtasuhteista. Hassi kannattaa pyrkimyksiä muuttaa näitä valtasuhteita
nykyistä tasa-arvoisemmiksi ja kansanvaltaisemmiksi. - lähde: Pohjoisen ja etelän vuoropuhelua demokratiasta ja globalisaatiosta,
lehdistötiedote 19.06.2001
Banaanikiista ratkesi
(20.06.2001) Vuosia maailmankauppaa varjostanut kiista banaanikaupasta on
ratkennut. Avaimena on EU:n päätös siirtyä vuoteen 2006 mennessä banaanituonnin
lisenssimenettelystä tuontitariffien järjestelmään, mikä vastaa
Maailmankauppajärjestön WTO:n sääntöjä.
Ratkaiseva läpimurto syntyi huhtikuussa EU:n ja
Yhdysvaltojen välisissä neuvotteluissa. Sen tuloksia protestoinut Ecuador pääsi
yhteisymmärrykseen EU:n kanssa vielä samassa kuussa.
EU:n banaanintuonnissa edullisessa asemassa olleet
Karibian tuottajamaat ovat hyväksyneet EU:n ratkaisut, mutta kuitenkin arvostelevat
siihen sisältyvää siirtymäaikaa liian lyhyeksi, jotta karibialaiset ehtisivät
sopeuttamaan tuotantoketjunsa kaupan uusiin sääntöihin. - lähde: Banana Dispute Resolved as
EU-Ecuador Reach Agreement, Bridges Weekly News Digest 01.05.2001, vol. 5, no 16
Osa kehitysmaista ei pysty puolittamaan köyhyyttä
vuoteen 2015 mennessä ilman teollisuusmaiden suhtautumisen muutosta
(13.06.2001) Maailmanpankki julkaisi huhtikuun lopulla päivitettyjä tietoja
köyhyydestä. Maapallon kuudesta miljardista ihmisestä 1,2 miljardia eli yksi viidesosa
joutuu elämään alle dollarilla päivässä. Kymmenen vuotta aiemmin luku oli 1,3
miljardia. Lapsista koulua ei käy 113 miljoonaa.
Kansainvälinen yhteisö on asettanut tavoitteeksi puolittaa alle
dollarilla päivässä elävien määrä vuoteen 2015 mennessä. Muita päämääriä ovat
kaikkien lasten saaminen kouluun, tyttöjen ja poikien koulunkäynnin tasapainottaminen,
lapsi- ja imeväiskuolleisuuden alentaminen kahdella kolmasosalla sekä äitiyteen
liittyvien kuolemantapausten vähentäminen kolmella neljäsosalla.
Maailmanpankin selvityksen mukaan vuosina 1990-1998 alle
dollarilla päivässä elävien määrä kasvoi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 242
miljoonasta 302 miljoonaan. Itä-Aasiassa ja Tyynellämerellä heidän määränsä laski
42 prosenttia päätyen 267 miljoonaan.
Vuosina 1990-1998 - lähes kokonaan Itä-Aasian kehityksen
ansiosta - alle dollarilla päivässä elävien osuus maapallon väestöstä laski 29
prosentista 23 prosenttiin.
Vuosina 1990-1998 Kiinassa alle dollarilla päivässä elävien
määrä laski 92 miljoonasta 54 miljoonaan. Vuoteen 2015 mennessä luku putoaa 9:ään,
tutkijat ennustavat. Sen mahdollistaa vuotuisen 6-7 prosentin taloudellisen kasvun
jatkuminen olettaen, että tulonjako ei muutu selvästi entistä epätasaisemmaksi.
Alle kahdella dollarilla päivässä elää lähes puolet
maapallon asukkaista. Vuosittain kymmenen miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kuolee
tartuntatauteihin, jotka voidaan estää rokotuksilla. Puoli miljoonaa äitiä kuolee
vuodessa raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin.
Tuoreet luvut osoittavat, että varsinkin Saharan
eteläpuolisessa Afrikassa kansainvälisen yhteisön asettamat tavoitteet uhkaavat
jäädä saavuttamatta. Myönteisen kehityksen voimistaminen vaatii sekä muutoksia
lukuisten kehitysmaiden omassa politiikassa että teollisuusmaiden suhtautumisessa
kolmanteen maailmaan.
Maailmanpankin pääekonomisti Nicholas Stern sanoo, että
teollisuusmailta odotetaan kehitysavun lisäämistä ja markkinoiden avaamista
kehitysmaiden tuotteille, jotta kansainvälisen yhteisön asettamat tavoitteet saavutetaan
kautta kolmannen maailman. Ehtoihin kuuluu myös maatalouden tukiaisten lopettaminen
teollisuusmaissa, Stern lisää. - lähteet: Larry Elliott, Washington
dream may come true, Guardian Unlimited 30.04.2001; World Bank Group, Press Review 30.04.2001
Amnesty International
korostaa valtioiden vastuuta
ihmisoikeuksien toteuttamisesta
(13.06.2001) Amnesty Internationalin tuorein vuosiraportti sisältää seuraavan
yhteenvedon.
- Teloituksia ilman oikeudenkäyntiä tapahtui 61 maassa.
- Oikeuslaitoksen päättämiä kuolemaantuomioita pantiin toimeen 28
maassa.
- Mielipidevankeja oli 63 maassa.
- Kidutusta ja siihen verrattavaa pahoinpitelyä harjoitettiin 125
maassa.
- "Katoamisia" sattui 30 maassa.
Todellisuudessa tilanne on vielä huonompi kuin todennettuihin
tapauksiin perustuvat tilastot kertovat, järjestö muistuttaa.
Amnesty International korostaa, että vastuu
ihmisoikeuksien tilasta on ennen muuta eri maitten hallituksilla.
"Hallitukset voivat suojella työläisiä riiston
pahimmilta muodoilta ja kamppailla rikkomuksiin syyllistyneiden rankaisemattomuutta
vastaan. Hallitukset voivat lopettaa hyökkäykset ihmisoikeusaktiiveja vastaan", 40
vuotta sitten perustettu Amnesty International sanoo.
Viime aikoina Amnesty on laajentanut työtään
monikansallisten yhtiöiden roolin arviointiin. Järjestö haluaa vetää myös ne
vastuuseen ihmisoikeuksien toteutumisesta. - lähde: Globalization is no excuse for states to shirk their human rights
responsibilities, 30.05.2001
Hiiliveroa
nostettava ja päästökaupalle säännöt: ICEM sovittaa yhteen työpaikkojen
säilyttämistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa
(13.06.2001) Öljyn, kaasun ja hiilen sekä niiden jalosteiden massiivinen polttaminen
uhkaa kohottaa ilmakehän lämpötilaa niin, että maapallon laajoilla alueilla elämisen
ehdot heikkenevät seuraavina vuosikymmeniä vakavasti. Vaihtoehtona ovat ratkaisut, jotka
rajoittavat olennaisesti ns. kasvihuonekaasujen päästöjä. Hankalaa vaihtoehdossa on
yritysten kustannusten nousu lyhyellä aikavälillä, mikä horjuttaa niiden
kannattavuutta ja kykyä työllistää.
Kemian-, energia-, kaivos- ja yleisten töiden työläisten
kansainvälinen liitto ICEM on laatinut ohjelman, jossa sovitetaan yhteen ristiriitaisia
haasteita. Sen ytimenä on teollisuuden hallittu rakennemuutos, joka vaatii teollisuuden
lisäksi hallituksia ja kuluttajia sopeuttamaan ratkaisunsa kestävän kehityksen pitkän
aikavälin vaatimuksiin.
ICEM:n asiakirjan keskeisiä kohtia ovat öljyn, kaasun ja
kivihiilen verotuksen kiristäminen, päästöjen kansainvälisen kaupan sääntöjen
luominen ja kehittyneen teknologian sovellutusten ulottaminen kaikkialle. Lisäksi
ohjelman ydinasioihin kuuluu työmarkkinaosapuolten yhteisymmärrys kestävän kehityksen
vaatimuksista. ICEM:n mielestä ne tulee ottaa huomioon myös työehtosopimuksissa. - lähde:
Environment?
Employment? We can have both! ICEM 01.06.2001
Köyhimpien maiden tuotteiden tuontitullin
nollaaminen pieni askel oikeaan suuntaan
(06.06.2001) Maailmanpankki on julkaissut tutkimuksen, jossa haarukoidaan
teollisuusmaiden tuontitullien taloudellista merkitystä köyhimmille maille. Selvitys
osoittaa, että EU:n päätös poistaa köyhimpien maiden lähes kaikkien tuotteiden
tuontitullit ei ole kehitysmaille taloudellisesti merkityksetön, mutta ratkaisun vaikutus
jää kuitenkin varsin rajalliseksi. Maaliskuun alusta 2001 köyhät kehitysmaat ovat
voineet viedä EU-alueelle tulleitta kaikkia muita tuotteita paitsi aseita, riisiä,
banaaneja ja sokeria.
Tutkimuksen yhteenvedossa todetaan, että köyhien
kehitysmaiden vienti kasvaisi 2,5 miljardia dollaria eli 11 prosenttia, jos EU, USA,
Kanada ja Japani poistaisivat kaikki yli 15 prosentin tullinsa köyhien kehitysmaiden
tuotteilta. EU:n päätöksen seurauksena köyhien kehitysmaiden vienti kasvaa paljon alle
2,5 miljardia dollaria, koska USA, Kanada ja Japani eivät ole yhtyneet EU:n
tullittomuuspäätökseen ja koska EU asetti vuoteen 2009 ulottuvan siirtymäajan riisin,
banaanien ja sokerin tullittomalle tuonnille köyhistä kehitysmaista. - lähde:
Hoekman, Ng, Olarreaga, Tariff Peaks in the Quad and Least Developed Country Exports, February
2001
Teollisuusmaiden ylläpitämät
kaupan esteet maksavat kehitysmaille
sata miljardia dollaria vuodessa
(06.06.2001 ) Maailmanpankki kertoo lehdistökatsauksessaan laitoksen
kehityskomitean 30.04.2001 päättyneestä kokouksesta. Katsauksessa todetaan, että
Maailmanpanki pääjohtajan James Wolfensohnin mielestä kehitysmaiden velkojen
anteeksianto on huijausta ("sham"), elleivät teollisuusmaat samalla helpota
kehitysmaiden tuotteiden pääsyä markkinoilleen. Maailmanpankin tiedottaja Caroline
Anstey muistuttaa, että eräiden liha- ja muiden tuotteiden tulli on yli 100 prosenttia.
Australian valtionvarainministeri Peter Costello yhtyi
vaatimukseen kaupan esteiden madaltamisesta. Hän totesi, että maataloustuotteiden
maailmankaupan täysi vapauttaminen lisäisi kehitysmaiden vientituloja 40 miljardia
dollaria vuodessa.
Maailmanpankin pääekonomisti Nicholas Stern esitti,
että teollisuusmaiden ylläpitämät eri alojen kaupan esteet maksavat kehitysmaille
yhteensä 100 miljardia dollaria vuodessa. Teollisuusmaiden kehitysavun nostaminen YK:n
suosittelemaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta hyödyttyisi kehitysmaita toiset sata
miljardia dollaria, Stern lisäsi. - lähde: World Bank Group, Press Review 01.05.2001
ILO:n toimitusjohtaja Kari Tapiola:
"Lapsityövoiman käytön lopettaminen edellyttää pakollisen ja maksuttoman
peruskoulun toteuttamista"
(06.06.2001) Suomen YK-liiton lehti Maailmanpyörä on julkaissut Kansainvälisen
työjärjestön ILO:n toimitusjohtajan Kari Tapiolan kirjoituksen lapsityöstä.
"Lapsityövoiman käyttö ei millään tavoin ole välttämätöntä tai
väistämätöntä. Se saadaan loppumaan, kun tiedossa oleva metodologia ja poliittinen
tahto kylliksi lujittavat toinen toisiaan", Tapiola vakuuttaa.
"ILO aloitti vuonna 1992 ohjelman lapsityövoiman
poistamiseksi. Tämä niin sanottu IPEC-ohjelma
on nyt ILO:n suurin yksittäinen teknisen yhteistyön ohjelma. Se perustuu toisaalta
vähimmäisikää koskevien työnormien noudattamiseen ja toisaalta toimiin, joilla
pyritään vaikuttamaan lapsityön käytön perimmäisiin syihin kuten köyhyyteen ja
koulutusmahdollisuuksien puutteeseen. Tähän tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä
valtiovallan, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja muiden instituutioiden
kesken. Kansainvälisellä tasolla ILO on yhteistyössä ennen muuta Unicefin, mutta myös
muun muassa Maailmanpankin kanssa", Tapiola toteaa.
"Kehittyneiden teollisuusmaiden historia osoittaa,
että lapsityövoiman käytön lopettaminen edellyttää pakollisen ja maksuttoman
peruskoulutuksen toteuttamista. ILO:n vähimmäisikää koskevat työnormit lähtevät
siitä, että lapsille on taattava peruskoulutus ennen työelämään siirtymistä.
Mikäli resurssit eivät riitä täysimittaisen kansallisen koulutusjärjestelmän
toteuttamiseen, ammattikoulutus ja erilaiset epäviralliset koulutusjärjestelyt voivat
tarjota hyväksyttäviä vaihtoehtoja täysimittaiselle työnteolle." - lähde:
Kari Tapiola: Lapsityön
käyttö saatava loppumaan, Maailmanpyörä 2-2001
KYO:n neuvonantaja Päivi Mattila:
Pienet hankkeet auttavat lapsityövoiman käytön vähentämisessä, mutta
ratkaisevaa on muuttaa rakenteita
(06.06.2001) Kokemukset toiminnasta lapsityön käytön vähentämiseksi ovat
karttuneet viime vuosina. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön neuvonantaja Päivi
Mattila kirjoittaa Maailmanpyörässä rakenteiden muuttamisen välttämättömyydestä
pyrittäessä ongelman pysyvään ratkaisemiseen:
"Miten varmistetaan, että kun jotkut lapset saadaan
töistä pois, eivät toiset päädy jo kohta tilalle? Mikäli rakenteet pysyvät
ennallaan on tällainen riski suuri. Suuri osa lapsia jää jatkuvasti koulun
ulkopuolelle, työantajia ei rangaista työlakien törkeästä rikkomisesta, eikä
köyhimpien ihmisten elinoloissa tapahdu muutoksia", Mattila kirjoittaa.
"Lapsityövoiman käytön lopettaminen vaatii sopimuksen
ratifioinnin lisäksi eri osapuolten vahvaa ja avointa yhteistyötä. Kehitysmaat ovat
pyytäneet ja tarvitsevatkin tukea lapsityövoiman poistamiseen tähtäävässä työssä.
Toistaiseksi lapsityövoiman vastaisia käytännön ohjelmia ovat toteuttaneet pitkälle
kehitysmaiden ruohonjuuritasolla toimivat kansalaisjärjestöt sekä ammattiliitot. On
aivan oikein, että lasten olot usein parhaiten tuntevat paikallistason järjestöt
vastaavat hankkeiden käytännön toteuttamisesta. Pienillä hankkeilla voidaan saada
paljon hyvää aikaan, mutta pysyvien ratkaisujen saavuttaminen edellyttää muutoksia
rakenteissa. Vastuu sitoutumisesta todelliseen tavoitteeseen ja laajempiin muutoksiin on
hallituksilla. Lasten oikeudet - oikeus peruskoulutukseen ja oikeus tulla suojelluksi
taloudelliselta hyväksikäytöltä ja riistolta - tulee nostaa keskeiseen asemaan
lapsityövoiman vastaisessa työssä. Mikäli todellinen tahto muutokseen puuttuu,
jäävät ohjelmat irrallisiksi ponnisteluiksi." - lähde: Päivi Mattila, Lapsityöläiset
tarvitsevat käytännön muutoksia, Maailmanpyörä 2-2001
Rikolliset asialla: Afrikasta
tulossa radioaktiivisten aineiden kaatopaikka
(06.06.2001) Uutistoimisto IPS raportoi italialaisesta tutkimuksesta,
jonka mukaan Afrikasta on nopeasti tulossa länsimaiden radioaktiivisen jätteen
kaatopaikka. Vastaanottajina toimivat ainakin Somalia, Sudan, Eritrea, Algeria ja
Mosambik. Miljardien markkojen liikevaihtoa pyörittävät rikolliset. - lähde: Common Dreams
News Centerin referaatti IPS:n 08.05.2001 julkaisemasta Jorge Piñan jutusta Poor
Countries - the North's Radioactive Dump |
+ |
 |
+ |
"(Kemianliiton)
visiossa kiinnittyy huomio ainakin siihen, että kansainvälisillä
kysymyksillä on nyt erittäin suuri painoarvo. Liiton aiemmassa
strategiatyössä kv-asiat ovat selvästi olleet sivuosassa. Tällainen
linjaus on sikäli rohkea, että varmaankin monet liiton jäsenet edelleen
kokevat kansainväliset kysymykset hyvin etäisiksi." - Tuomo Lilja,
pääkirjoitus, Reaktio 6-2001
IUF/Colsiba and Chiquita
Brands International sign historic agreement on trade rights for banana workers, IUF:n
lehdistötiedote 14.06.2001 - Sopimuksessa Chiquita sitoutuu kunnioittamaan
työntekijöidensä oikeutta ammatilliseen järjestäytymiseen ja kollektiiviseen
sopimiseen.
The Impact of the
EUs Everything but Arms Proposal, Oxfam / Institute
of Development Studies research report 01/01
Women's Learning Partnership for Rights, Development, and
Peace (WLP) ylläpitää tietopankkia naisten asemasta maapallon eri osissa.
Tobinin vero on pääministeri Paavo Lipposen mielestä
"täyttä humpuukia". Luonnehdinta sisältyy Lipposen haastatteluun
Talouselämä-lehdessä 15.06.2001. - Juha Rekolan 16.06.2001
yhteenveto haastattelun Tobinin veroa koskevasta osasta
Kuntatalous vahvistui, kuntien väliset erot kasvoivat viime vuonna,
Pressi.com 11.06.2001
"Maailman talous muuttuu entistä
epäoikeudenmukaisempaan suuntaan. Paperiliitto tukee niiden kansalaisjärjestöjen
työtä, jotka edistävät ns. Tobinin verolla kansainvälisen valuuttakeinottelun ja
veroparatiisien poistamista sekä pääomatulojen verottamista." - lähde: Paperiliiton 18. liittokokouksen
julkilausuma 06.06.2001
Attac lämpenee Sauli Niinistön yhteistyöehdotukselle,
yhteisymmärrys löytymässä EU:n säästödirektiivistä, Helsingin Sanomat 05.06.2001
Sauli Niinistö: Kelpaisiko säästödirektiivi Attacille
keihäänkärjeksi, Helsingin Sanomat 02.06.2001
"Sekä Maailmanpankki että Kansainvälinen
valuuttarahasto IMF ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa. Osaksi se johtuu siitä, että
niiden aiempi strategia ei toiminut, osaksi siitä, että niitä hallitsevien maiden
hallitukset ovat vastanneet kansalaisten keskuudessa kehittyneeseen
muutospaineeseen." - lähde: Larry Elliott,
Washington
dream may come true, Guardian Unlimited 30.04.2001
Euroopan reilun kaupan yhdistys (EFTA) on julkaissut
yhteenvedon reilun kaupan tilasta. Sen mukaan reilun kaupan tuotteiden vähittäismyynnin
nettoarvo oli heinä-marraskuussa koottujen tietojen perusteella vuositasolla 260
miljoonaa euroa eli yli 1,5 miljardia markkaa. - lähde: Fair Trade in
Europe 2001 (pdf-tiedosto)
|
+ |
 |