KESÄKUU 2001
SÄHKÖISET LISÄSIVUT
sininen.jpg (661 bytes) + Amica ja sen kilpailijat yrittävät
"työntää jalkaansa" kuntien ruokahuoltoon
(27.06.2001) "Amican menestys on tuntoaisteista kiinni. Työpaikkaravintolatoiminnan johtaminen on prinsessanherkkää puuhaa ... Alan kasvumahdollisuudet ovat kunnissa, joiden ruokahuoltoon Amica kilpailijoidensa tavoin yrittää työntää jalkaansa.
     Viime vuonna Amica teki merkittäviä yrityskauppoja. Se osti Ruotsista Kalix Matservice AB:n ja Eddo Restauranger AB:n. Ensimmäinen on erikoistunut julkisen sektorin muonitukseen, jälkimmäinen on Volvon työpaikkaravintoloitsija. Volvo on hyvä referenssi." -
lähde: Riitta Korhonen, Operaatio Ruotsi, Talouselämä 15-2001 

Suuri harppaus vuonna 2000:
Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin arvopapereihin lähes kaksinkertaistuivat 
(27.06.2001) Vuoden 1997 alussa suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin arvopapereihin ylittivät ensimmäistä kertaa 50 miljardin markan rajan. Sadan miljardin raja meni rikki vuoden 1998 lopulla. Vuosina 1999 ja 2000 tahti kiihtyi niin, että viime vuoden lopulla sijoitusten arvo oli 323 miljardia markkaa.
     Joukkolainoissa oli kiinni 186, osakkeissa 131 ja rahamarkkinapapereissa 7 miljardia markkaa. Sijoituksista 175 miljardia markkaa suuntautui euroalueen maihin ja 79 miljardia markkaa muihin EU-maihin. Suurimpia kohdemaita olivat Saksa, Ruotsi, Yhdysvallat, Ranska, Hollanti, Britannia ja Italia.
     Eniten ulkomaille sijoittivat työeläkelaitokset ja sosiaaliturvan muut rahoituslaitokset. Niiden osuus oli 45 prosenttia. Muut vakuutuslaitokset, erityisluottolaitokset ja sijoitusrahastot vastasivat 37 prosentin osuudesta, pankit 9 prosentista.
     Vaikka suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin arvopapereihin ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti, ne yltävät vain noin viidesosaan ulkomaisten sijoittajien suomalaisiin arvopapereihin tekemistä sijoituksista. Valtaosa niistä on kiinni Nokian osakkeissa. -
lähde: Suomen Pankin tiedote 19.06.2001

Yksi oikein, neljä väärin:
Sasi laukoo HS:ssä käsityksiään  globalisaatiosta ja työllisyydestä

(27.06.2001) Juhannusaattona ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi ja intialainen ay-aktiivi Ashok Rao väittelivät Helsingin Sanomien "Eri mieltä globalisaatiosta" -sarjassa.
     Sasin kannanotoista ilmenee, että hän on lukenut kotiläksynsä huonosti.

  • "Globalisaatio lisää taloudellista toimintaa. Kun talous kasvaa, työpaikat lisääntyvät ... Jos talouskasvu on kolme prosenttia tai enemmän vuodessa, niin työllisyystilanne paranee. Jos vähemmän, työttömyys kasvaa. Suomi on tästä hyvä esimerkki."
  • Yleistys ohittaa sen, että työpaikkojen määrän kehitys riippuu monesta muustakin seikasta kuin taloudellisesta kasvusta. Esimerkiksi toiset taloutta kasvattavat investoinnit lisäävät työpaikkoja, toiset vähentävät. Jos investoinnit keskittyvät yhä enemmän jälkimmäisiin, edes kolmen prosentin taloudellinen kasvu ei riitä parantamaan työllisyyttä. 
  • "Demokraattisesti hallitut ja taloutensa avanneet valtiot saavat ulkomaisia investointeja."
  • Viime vuosina kehitysmaista Kiina on vastaanottanut selvästi eniten ulkomaisia investointeja. Teollisuusmaistakaan sen edellä ei ole ollut kuin Yhdysvallat. Pitääkö Sasi Kiinaa demokraattisesti hallittuna maana vai edustaako Kiina hänelle vain hänen yleistyksensä vahvistavaa poikkeusta? Entä Suharton aikana diktatorisesti johdettu Indonesia? Ennen hänen syrjäyttämistään saarivaltio kuului eniten ulkomaisia sijoituksia vastaanottaneisiin kehitysmaihin. Enää se ei sitä ole. Poliittisen sallivuuden ja sananvapauden laajeneminen eli muutokset demokraattisen suuntaan ovat tehneet Indonesiasta sijoittajien näkökulmasta epävakaan. Sijoittajien laskelmissa diktatuurin kaatuminen on lisännyt riskejä. 
  • "Jokaisen yhteiskunnan pitää kehittää maatalouttaan ja niin Suomi on tehnyt. Nyt meillä on tehokkaammat tilat. Jos Intia lakkaisi maksamasta tukiaisia teollisuudelle ja maataloudelle ja sijoittaisikin rahat infrastruktuuriin ja koulutukseen, niin elintaso nousisi, vaikka ensimmäiset 20 vuotta olisikin paljon kärsimystä."
  • Intiassa ja muualla kolmannessa maailmassa maatalouden tukiaiset ovat vähäisiä verrattuna EU-maiden ja Yhdysvaltojen julkiseen tukeen maataloudelle. Sen lisäksi kysymys tukiaisista on vain yksi lukuisista tekijöistä, joita koskevista ratkaisuista kehityksen dynamiikka riippuu. Kaakkois- ja Itä-Aasian maat, jotka ovat nousseet taloudellisesti komeasti, ovat käyttäneet mittavasti tukiaisia ja muita oman elinkeinoelämänsä tuen muotoja. 

Pahiten väärin Sasi kuitenkin yleistää vastatessaan Raon kysymykseen, miksi Euroopassa on työttömyyttä. "Minun selitykseni on se, että sosiaaliturvajärjestelmä on melko hyvällä tasolla ja ihmiset voivat elää sillä työtä tekemättä", Sasi sanoo. Saman logiikan mukaan kehitysmaiden työllisyystilanteen pitäisi olla mainion, koska niiden sosiaaliturvajärjestelmät ovat heikkoja. Totuus on kuitenkin päinvastainen. Maailman 160 miljoonasta työttömästä ja yli 800 miljoonasta alityöllistetystä valtaosa elää kehitysmaissa.
     Sasin kannanotoista osuva on ainoastaan se, jossa hän myöntää maailmankaupan pelisääntöjen epäreiluuden. "Globaalisti pelisäännöt eivät ole kovin oikeudenmukaiset", Sasi toteaa ja päättelee, että "pitää jatkaa neuvotteluja".
     Olisi kiinnostavaa kuulla, miltä osin Suomen ulkomaankauppaministeri pitää kaupan pelisääntöjä epäoikeudenmukaisina ja millä tavalla rikkaat maat koettavat muuttaa käynnissä olevissa neuvotteluissa sääntöjä niin, että ne tulisivat oikeudenmukaisemmiksi.
- lähde: Susanna Niinivaara, "Globalisaatio lisää työpaikkoja, Helsingin Sanomat 22.06.2001

Göteborgin huippukokous:
EU:n kehitysapu "mahdollisimman pian"
0,7 prosenttiin bruttokansantulosta
(20.06.2001) EU:n huippukokous 15.-16.06.2001 Göteborgissa vahvisti EU-maiden yhteisen pyrkimyksen osoittaa kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Aikatauluksi määriteltiin "mahdollisimman pian".
     Johannesburgissa 2002 järjestävässä   huippukokouksessa EU tavoittelee kestävää kehitystä koskevaa maailmanlaajuista sopimusta. Viimeistään tammikuussa 2002 Euroopan komission on esitettävä tiedonanto unionin edistymisestä asiassa ja siitä, miten unionin olisi edelleen toimittava maailmanlaajuisen kestävän kehityksen hyväksi. - lähde: Puheenjohtajan päätelmät, Göteborg 15.-16.06.2001

Kehitysyhteistyöministeri Hassi:
Valtasuhteita on demokratisoitava kansainvälisissä järjestöissä ja laitoksissa
(20.06.2001) Kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi totesi Helsingissä 18.19.06.2001 pidetyssä kansainvälisessä seminaarissa, että Suomi haluaa käydä entistä perusteellisempaa vuoropuhelua demokratiasta ja globalisaation vaikutuksista sekä kehitysmaiden että kansalaisyhteiskunnan kanssa.
    Hän katsoi, että demokraattisten käytäntöjen vahvistaminen on tarpeen kaikilla tasoilla paikallishallinnosta aina kansainväliseen järjestelmään asti. Kehitysmaiden mahdollisuuksia ja kykyä osallistua täysipainoisesti esimerkiksi kansainvälisiin kauppa- ja ympäristöneuvotteluihin tulee tukea ja kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välisen vuoropuhelun tulee lähteä tasavertaisuuden pohjalta.
     Hassin mukaan nykyiset kansainväliset järjestöt ja laitokset, kuten YK, WTO ja Maailmanpankki, eivät nykyisellään täytä sellaisia demokraattisia kriteereitä, joita kansallisvaltioille on totuttu asettamaan. Tämä ei kuitenkaan johdu näistä laitoksista itsestään, vaan maailmassa vallitsevista epätasaisista valtasuhteista. Hassi kannattaa pyrkimyksiä muuttaa näitä valtasuhteita nykyistä tasa-arvoisemmiksi ja kansanvaltaisemmiksi. - lähde: Pohjoisen ja etelän vuoropuhelua demokratiasta ja globalisaatiosta
, lehdistötiedote 19.06.2001

Banaanikiista ratkesi
(20.06.2001) Vuosia maailmankauppaa varjostanut kiista banaanikaupasta on ratkennut. Avaimena on EU:n päätös siirtyä vuoteen 2006 mennessä banaanituonnin lisenssimenettelystä tuontitariffien järjestelmään, mikä vastaa Maailmankauppajärjestön WTO:n sääntöjä.
     Ratkaiseva läpimurto syntyi huhtikuussa EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä neuvotteluissa. Sen tuloksia protestoinut Ecuador pääsi yhteisymmärrykseen EU:n kanssa vielä samassa kuussa.
     EU:n banaanintuonnissa edullisessa asemassa olleet Karibian tuottajamaat ovat hyväksyneet EU:n ratkaisut, mutta kuitenkin arvostelevat siihen sisältyvää siirtymäaikaa liian lyhyeksi, jotta karibialaiset ehtisivät sopeuttamaan tuotantoketjunsa kaupan uusiin sääntöihin. - lähde: Banana Dispute Resolved as EU-Ecuador Reach Agreement, Bridges Weekly News Digest 01.05.2001, vol. 5, no 16

Osa kehitysmaista ei pysty puolittamaan köyhyyttä vuoteen 2015 mennessä ilman teollisuusmaiden suhtautumisen muutosta
(13.06.2001) Maailmanpankki julkaisi huhtikuun lopulla päivitettyjä tietoja köyhyydestä. Maapallon kuudesta miljardista ihmisestä 1,2 miljardia eli yksi viidesosa joutuu elämään alle dollarilla päivässä. Kymmenen vuotta aiemmin luku oli 1,3 miljardia. Lapsista koulua ei käy 113 miljoonaa.
     Kansainvälinen yhteisö on asettanut tavoitteeksi puolittaa alle dollarilla päivässä elävien määrä vuoteen 2015 mennessä. Muita päämääriä ovat kaikkien lasten saaminen kouluun, tyttöjen ja poikien koulunkäynnin tasapainottaminen, lapsi- ja imeväiskuolleisuuden alentaminen kahdella kolmasosalla sekä äitiyteen liittyvien kuolemantapausten vähentäminen kolmella neljäsosalla.
     Maailmanpankin selvityksen mukaan vuosina 1990-1998 alle dollarilla päivässä elävien määrä kasvoi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 242 miljoonasta 302 miljoonaan. Itä-Aasiassa ja Tyynellämerellä heidän määränsä laski 42 prosenttia päätyen 267 miljoonaan.
     Vuosina 1990-1998 - lähes kokonaan Itä-Aasian kehityksen ansiosta - alle dollarilla päivässä elävien osuus maapallon väestöstä laski 29 prosentista 23 prosenttiin.
     Vuosina 1990-1998 Kiinassa alle dollarilla päivässä elävien määrä laski 92 miljoonasta 54 miljoonaan. Vuoteen 2015 mennessä luku putoaa 9:ään, tutkijat ennustavat. Sen mahdollistaa vuotuisen 6-7 prosentin taloudellisen kasvun jatkuminen olettaen, että tulonjako ei muutu selvästi entistä epätasaisemmaksi.

     Alle kahdella dollarilla päivässä elää lähes puolet maapallon asukkaista. Vuosittain kymmenen miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kuolee tartuntatauteihin, jotka voidaan estää rokotuksilla. Puoli miljoonaa äitiä kuolee vuodessa raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin.
     Tuoreet luvut osoittavat, että varsinkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kansainvälisen yhteisön asettamat tavoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta. Myönteisen kehityksen voimistaminen vaatii sekä muutoksia lukuisten kehitysmaiden omassa politiikassa että teollisuusmaiden suhtautumisessa kolmanteen maailmaan.
     Maailmanpankin pääekonomisti Nicholas Stern sanoo, että teollisuusmailta odotetaan kehitysavun lisäämistä ja markkinoiden avaamista kehitysmaiden tuotteille, jotta kansainvälisen yhteisön asettamat tavoitteet saavutetaan kautta kolmannen maailman. Ehtoihin kuuluu myös maatalouden tukiaisten lopettaminen teollisuusmaissa, Stern lisää. - lähteet: Larry Elliott, Washington dream may come true, Guardian Unlimited 30.04.2001; World Bank Group, Press Review 30.04.2001

Amnesty International
korostaa valtioiden vastuuta
ihmisoikeuksien toteuttamisesta

(13.06.2001) Amnesty Internationalin tuorein vuosiraportti sisältää seuraavan yhteenvedon.

  • Teloituksia ilman oikeudenkäyntiä tapahtui 61 maassa.
  • Oikeuslaitoksen päättämiä kuolemaantuomioita pantiin toimeen 28 maassa.
  • Mielipidevankeja oli 63 maassa.
  • Kidutusta ja siihen verrattavaa pahoinpitelyä harjoitettiin 125 maassa.
  • "Katoamisia" sattui 30 maassa.

Todellisuudessa tilanne on vielä huonompi kuin todennettuihin tapauksiin perustuvat tilastot kertovat, järjestö muistuttaa.
     Amnesty International korostaa, että vastuu ihmisoikeuksien tilasta on ennen muuta eri maitten hallituksilla.
     "Hallitukset voivat suojella työläisiä riiston pahimmilta muodoilta ja kamppailla rikkomuksiin syyllistyneiden rankaisemattomuutta vastaan. Hallitukset voivat lopettaa hyökkäykset ihmisoikeusaktiiveja vastaan", 40 vuotta sitten perustettu Amnesty International sanoo.
     Viime aikoina Amnesty on laajentanut työtään monikansallisten yhtiöiden roolin arviointiin. Järjestö haluaa vetää myös ne vastuuseen ihmisoikeuksien toteutumisesta. - lähde: Globalization is no excuse for states to shirk their human rights responsibilities, 30.05.2001

Hiiliveroa nostettava ja päästökaupalle säännöt: ICEM sovittaa yhteen työpaikkojen säilyttämistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa
(13.06.2001) Öljyn, kaasun ja hiilen sekä niiden jalosteiden massiivinen polttaminen uhkaa kohottaa ilmakehän lämpötilaa niin, että maapallon laajoilla alueilla elämisen ehdot heikkenevät seuraavina vuosikymmeniä vakavasti. Vaihtoehtona ovat ratkaisut, jotka rajoittavat olennaisesti ns. kasvihuonekaasujen päästöjä. Hankalaa vaihtoehdossa on yritysten kustannusten nousu lyhyellä aikavälillä, mikä horjuttaa niiden kannattavuutta ja kykyä työllistää.
     Kemian-, energia-, kaivos- ja yleisten töiden työläisten kansainvälinen liitto ICEM on laatinut ohjelman, jossa sovitetaan yhteen ristiriitaisia haasteita. Sen ytimenä on teollisuuden hallittu rakennemuutos, joka vaatii teollisuuden lisäksi hallituksia ja kuluttajia sopeuttamaan ratkaisunsa kestävän kehityksen pitkän aikavälin vaatimuksiin.
     ICEM:n asiakirjan keskeisiä kohtia ovat öljyn, kaasun ja kivihiilen verotuksen kiristäminen, päästöjen kansainvälisen kaupan sääntöjen luominen ja kehittyneen teknologian sovellutusten ulottaminen kaikkialle. Lisäksi ohjelman ydinasioihin kuuluu työmarkkinaosapuolten yhteisymmärrys kestävän kehityksen vaatimuksista. ICEM:n mielestä ne tulee ottaa huomioon myös työehtosopimuksissa. - lähde: Environment? Employment? We can have both! ICEM 01.06.2001

Köyhimpien maiden tuotteiden tuontitullin nollaaminen pieni askel oikeaan suuntaan
(06.06.2001) Maailmanpankki on julkaissut tutkimuksen, jossa haarukoidaan teollisuusmaiden tuontitullien taloudellista merkitystä köyhimmille maille. Selvitys osoittaa, että EU:n päätös poistaa köyhimpien maiden lähes kaikkien tuotteiden tuontitullit ei ole kehitysmaille taloudellisesti merkityksetön, mutta ratkaisun vaikutus jää kuitenkin varsin rajalliseksi. Maaliskuun alusta 2001 köyhät kehitysmaat ovat voineet viedä EU-alueelle tulleitta kaikkia muita tuotteita paitsi aseita, riisiä, banaaneja ja sokeria.
     Tutkimuksen yhteenvedossa todetaan, että köyhien kehitysmaiden vienti kasvaisi 2,5 miljardia dollaria eli 11 prosenttia, jos EU, USA, Kanada ja Japani poistaisivat kaikki yli 15 prosentin tullinsa köyhien kehitysmaiden tuotteilta. EU:n päätöksen seurauksena köyhien kehitysmaiden vienti kasvaa paljon alle 2,5 miljardia dollaria, koska USA, Kanada ja Japani eivät ole yhtyneet EU:n tullittomuuspäätökseen ja koska EU asetti vuoteen 2009 ulottuvan siirtymäajan riisin, banaanien ja sokerin tullittomalle tuonnille köyhistä kehitysmaista. - lähde: Hoekman, Ng, Olarreaga, Tariff Peaks in the Quad and Least Developed Country Exports, February 2001

Teollisuusmaiden ylläpitämät
kaupan esteet maksavat kehitysmaille
sata miljardia dollaria vuodessa
(06.06.2001 ) Maailmanpankki kertoo lehdistökatsauksessaan laitoksen kehityskomitean 30.04.2001 päättyneestä kokouksesta. Katsauksessa todetaan, että Maailmanpanki pääjohtajan James Wolfensohnin mielestä kehitysmaiden velkojen anteeksianto on huijausta ("sham"), elleivät teollisuusmaat samalla helpota kehitysmaiden tuotteiden pääsyä markkinoilleen. Maailmanpankin tiedottaja Caroline Anstey muistuttaa, että eräiden liha- ja muiden tuotteiden tulli on yli 100 prosenttia.
     Australian valtionvarainministeri Peter Costello yhtyi vaatimukseen kaupan esteiden madaltamisesta. Hän totesi, että maataloustuotteiden maailmankaupan täysi vapauttaminen lisäisi kehitysmaiden vientituloja 40 miljardia dollaria vuodessa.
     Maailmanpankin pääekonomisti Nicholas Stern esitti, että teollisuusmaiden ylläpitämät eri alojen kaupan esteet maksavat kehitysmaille yhteensä 100 miljardia dollaria vuodessa. Teollisuusmaiden kehitysavun nostaminen YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta hyödyttyisi kehitysmaita toiset sata miljardia dollaria, Stern lisäsi. - lähde: World Bank Group, Press Review 01.05.2001

ILO:n toimitusjohtaja Kari Tapiola:
"Lapsityövoiman käytön lopettaminen edellyttää pakollisen ja maksuttoman peruskoulun toteuttamista"

(06.06.2001) Suomen YK-liiton lehti Maailmanpyörä on julkaissut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n toimitusjohtajan Kari Tapiolan kirjoituksen lapsityöstä. "Lapsityövoiman käyttö ei millään tavoin ole välttämätöntä tai väistämätöntä. Se saadaan loppumaan, kun tiedossa oleva metodologia ja poliittinen tahto kylliksi lujittavat toinen toisiaan", Tapiola vakuuttaa.
     "ILO aloitti vuonna 1992 ohjelman lapsityövoiman poistamiseksi. Tämä niin sanottu IPEC-ohjelma on nyt ILO:n suurin yksittäinen teknisen yhteistyön ohjelma. Se perustuu toisaalta vähimmäisikää koskevien työnormien noudattamiseen ja toisaalta toimiin, joilla pyritään vaikuttamaan lapsityön käytön perimmäisiin syihin kuten köyhyyteen ja koulutusmahdollisuuksien puutteeseen. Tähän tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä valtiovallan, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja muiden instituutioiden kesken. Kansainvälisellä tasolla ILO on yhteistyössä ennen muuta Unicefin, mutta myös muun muassa Maailmanpankin kanssa", Tapiola toteaa.
     "Kehittyneiden teollisuusmaiden historia osoittaa, että lapsityövoiman käytön lopettaminen edellyttää pakollisen ja maksuttoman peruskoulutuksen toteuttamista. ILO:n vähimmäisikää koskevat työnormit lähtevät siitä, että lapsille on taattava peruskoulutus ennen työelämään siirtymistä. Mikäli resurssit eivät riitä täysimittaisen kansallisen koulutusjärjestelmän toteuttamiseen, ammattikoulutus ja erilaiset epäviralliset koulutusjärjestelyt voivat tarjota hyväksyttäviä vaihtoehtoja täysimittaiselle työnteolle." - lähde: Kari Tapiola: Lapsityön käyttö saatava loppumaan, Maailmanpyörä 2-2001

KYO:n neuvonantaja Päivi Mattila:
Pienet hankkeet auttavat lapsityövoiman käytön vähentämisessä, mutta ratkaisevaa on muuttaa rakenteita

(06.06.2001) Kokemukset toiminnasta lapsityön käytön vähentämiseksi ovat karttuneet viime vuosina. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön neuvonantaja Päivi Mattila kirjoittaa Maailmanpyörässä rakenteiden muuttamisen välttämättömyydestä pyrittäessä ongelman pysyvään ratkaisemiseen:
     "Miten varmistetaan, että kun jotkut lapset saadaan töistä pois, eivät toiset päädy jo kohta tilalle? Mikäli rakenteet pysyvät ennallaan on tällainen riski suuri. Suuri osa lapsia jää jatkuvasti koulun ulkopuolelle, työantajia ei rangaista työlakien törkeästä rikkomisesta, eikä köyhimpien ihmisten elinoloissa tapahdu muutoksia", Mattila kirjoittaa.
     "Lapsityövoiman käytön lopettaminen vaatii sopimuksen ratifioinnin lisäksi eri osapuolten vahvaa ja avointa yhteistyötä. Kehitysmaat ovat pyytäneet ja tarvitsevatkin tukea lapsityövoiman poistamiseen tähtäävässä työssä. Toistaiseksi lapsityövoiman vastaisia käytännön ohjelmia ovat toteuttaneet pitkälle kehitysmaiden ruohonjuuritasolla toimivat kansalaisjärjestöt sekä ammattiliitot. On aivan oikein, että lasten olot usein parhaiten tuntevat paikallistason järjestöt vastaavat hankkeiden käytännön toteuttamisesta. Pienillä hankkeilla voidaan saada paljon hyvää aikaan, mutta pysyvien ratkaisujen saavuttaminen edellyttää muutoksia rakenteissa. Vastuu sitoutumisesta todelliseen tavoitteeseen ja laajempiin muutoksiin on hallituksilla. Lasten oikeudet - oikeus peruskoulutukseen ja oikeus tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä ja riistolta - tulee nostaa keskeiseen asemaan lapsityövoiman vastaisessa työssä. Mikäli todellinen tahto muutokseen puuttuu, jäävät ohjelmat irrallisiksi ponnisteluiksi." - lähde: Päivi Mattila, Lapsityöläiset tarvitsevat käytännön muutoksia, Maailmanpyörä 2-2001

Rikolliset asialla: Afrikasta tulossa radioaktiivisten aineiden kaatopaikka
(06.06.2001) Uutistoimisto IPS raportoi italialaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan Afrikasta on nopeasti tulossa länsimaiden radioaktiivisen jätteen kaatopaikka. Vastaanottajina toimivat ainakin Somalia, Sudan, Eritrea, Algeria ja Mosambik. Miljardien markkojen liikevaihtoa pyörittävät rikolliset. - lähde: Common Dreams News Centerin referaatti IPS:n 08.05.2001 julkaisemasta Jorge Piñan jutusta Poor Countries - the North's Radioactive Dump

+ sininen.jpg (661 bytes) + "(Kemianliiton) visiossa kiinnittyy huomio ainakin siihen, että kansainvälisillä kysymyksillä on nyt erittäin suuri painoarvo. Liiton aiemmassa strategiatyössä kv-asiat ovat selvästi olleet sivuosassa. Tällainen linjaus on sikäli rohkea, että varmaankin monet liiton jäsenet edelleen kokevat kansainväliset kysymykset hyvin etäisiksi." - Tuomo Lilja, pääkirjoitus, Reaktio 6-2001

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

IUF/Colsiba and Chiquita Brands International sign historic agreement on trade rights for banana workers, IUF:n lehdistötiedote 14.06.2001 - Sopimuksessa Chiquita sitoutuu kunnioittamaan työntekijöidensä oikeutta ammatilliseen järjestäytymiseen ja kollektiiviseen sopimiseen.

The Impact of the EU’s ‘Everything but Arms’ Proposal, Oxfam / Institute of Development Studies research report 01/01

Women's Learning Partnership for Rights, Development, and Peace (WLP) ylläpitää tietopankkia naisten asemasta maapallon eri osissa.

Tobinin vero on pääministeri Paavo Lipposen mielestä "täyttä humpuukia". Luonnehdinta sisältyy Lipposen haastatteluun Talouselämä-lehdessä 15.06.2001. - Juha Rekolan 16.06.2001 yhteenveto haastattelun Tobinin veroa koskevasta osasta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuntatalous vahvistui, kuntien väliset erot kasvoivat viime vuonna, Pressi.com 11.06.2001

"Maailman talous muuttuu entistä epäoikeudenmukaisempaan suuntaan. Paperiliitto tukee niiden kansalaisjärjestöjen työtä, jotka edistävät ns. Tobinin verolla kansainvälisen valuuttakeinottelun ja veroparatiisien poistamista sekä pääomatulojen verottamista." - lähde: Paperiliiton 18. liittokokouksen julkilausuma 06.06.2001

Attac lämpenee Sauli Niinistön yhteistyöehdotukselle, yhteisymmärrys löytymässä EU:n säästödirektiivistä, Helsingin Sanomat 05.06.2001

Sauli Niinistö: Kelpaisiko säästödirektiivi Attacille keihäänkärjeksi, Helsingin Sanomat 02.06.2001

"Sekä Maailmanpankki että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa. Osaksi se johtuu siitä, että niiden aiempi strategia ei toiminut, osaksi siitä, että niitä hallitsevien maiden hallitukset ovat vastanneet kansalaisten keskuudessa kehittyneeseen muutospaineeseen." - lähde: Larry Elliott, Washington dream may come true, Guardian Unlimited 30.04.2001

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Euroopan reilun kaupan yhdistys (EFTA) on julkaissut yhteenvedon reilun kaupan tilasta. Sen mukaan reilun kaupan tuotteiden vähittäismyynnin nettoarvo oli heinä-marraskuussa koottujen tietojen perusteella vuositasolla 260 miljoonaa euroa eli yli 1,5 miljardia markkaa. -  lähde: Fair Trade in Europe 2001 (pdf-tiedosto)

 

+ sininen.jpg (661 bytes)