Jättäytyminen ilmastotalkoiden
ulkopuolelle haittaa ympäristöä ja taloutta
(25.04.2001) Ympäristöministeri Satu Hassi toivoo, että Yhdysvallat harkitsisi vielä kerran kantaansa Kioton ilmastopöytäkirjaan. "USA on luvannut oman ehdotuksensa Kioton ilmastopöytäkirjan avoimiin neuvottelukysymyksiin toukokuun loppuun mennessä. Olisi suotavaa, että USA, joka tuottaa maapallon ilmakehään neljänneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä päättäisi ratifioida Kioton pöytäkirjan. Toistaiseksi muut maat eivät ole onneksi irtisanoutuneet omasta vastuustaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä - päinvastoin," Satu Hassi totesi New Yorkissa.
Satu Hassi totesi Suomen puheenvuorossa, että on tieteellistä näyttöä siitä, että kunnian-himoinen ympäristöpolitiikka parantaa maan tai yrityksen kilpailukykyä, koska se edistää innovaatioita. "Vastaavasti jättäytyminen ilmastotalkoiden ulkopuolelle voi haitata paitsi ympäristöä myös taloutta. Esimerkiksi 1970-luvulla energiakriisin aikaan Japanin autoteollisuus valtasi markkinoita vähemmän polttoainetta kuluttavilla autoilla. Nyt vastaava saattaa toistua - ilmastopolitiikkansa laiminlyövä maa on vaarassa jäädä jälkeen uuden tekniikan, kuten aurinko- ja tuulivoiman, vety- ja polttokennotekniikan kehityksestä". Hassi viittasi myös siihen, että Suomi on pystynyt 1990-luvulla kääntämään kasvihuone-kaasupäästöjen kasvun laskuun ja vakiinnuttamaan päästöt vuoden 1990 tasolle osittain ohjaavan ympäristöverotuksen ansiosta.
"Kehitysmaissa energia on olennainen osa köyhyyden poistamista. Energiaa tarvitaan, sillä 1/3 maailman ihmisistä on ilman sähköä, mutta kehitysavun ja investointien pitäisi suuntautua tukemaan kestäviä energiahankkeita, energiatehokkuuden edistämistä sekä uusiutuvia energialähteitä. Meidän tavoitteenamme pitäisi olla tukea kehitysmaiden loikkaa suoraan puhtaisiin energiatekniikoihin", Hassi totesi puheessaan.
Maailman ympäristöministerit keskustelevat parhaillaan YK:n kestävän kehityksen toimikunnan istunnossa New Yorkissa energiasta, liikenteestä sekä ympäristötietoisuudesta. EU-maat keskustelevat myös New Yorkissa keinoista saada aikaan neuvottelutulos Kioton pöytäkirjan avoimista kohdista vielä tänä vuonna, jotta Kioton ilmastopöytäkirja voitaisiin ratifioida alkuperäisen aikataulun mukaan vuoden 2002 aikana. New Yorkiin on kokoontunut noin sadan maan ministerit. - lähde: Ympäristöministeriön tiedote 20.04.2001 Tavoitteeseen kymmenessä vuodessa:
Maailmanpankin ja Valuuttarahaston johtajat kehottavat Saksaa varmistamaan lailla 0,7 prosentin BKT-osuuden kehitysyhteistyölle
(25.04.2001) Maailmanpankin johtaja James ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n johtaja Horst Köhler ehdottavat Saksalle, että se sitoutuisi lainsäädännöllä etenemään kymmenessä vuodessa kehitysyhteistyön määrärahojen 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuteen. Lisäksi he totesivat, että vauraan maan kamppailu kehitysmaiden köyhyyden lieventämiseksi on uskottavaa vain, jos maa avaa markkinansa heikompien valtioiden tuotteille.
Mahtavien rahalaitosten johtajat esittävät, että kehitysmaiden velkatilanteen helpottaminen on olennaista, mutta johtaa menestyksiin köyhyyden lieventämisessä ainoastaan kokonaisvaltaisen strategian osana. Wolfensohnin mukaan 64 köyhimmän maan ulkomainen velka on 460 miljardia dollaria. Siitä monenkeskisten instituutioiden osuus on 175 miljardia dollaria. Maailmanpankin ja IMF:n ns. HIPC-aloitteen piirissä olevien maiden velka on 190 miljardia dollaria, mistä monenkeskisten instituutioiden saatavat tekevät 70 miljardia dollaria. Wolfensohn muistutti, että omaa pääomaa Maailmanpankilla on 29 miljardia dollaria.
HIPC-aloitteen piirissä on 41 maata. Puolet niistä on jo joko saanut kevennystä taakkaansa tai lupauksen lievennyksestä. Wolfensohnin mukaan yhdeksän tai kymmenen uutta maata hyväksytään HIPC-aloitteen piiriin ennen tämän vuoden loppua. - lähde: Development News 03.04.2001 Kehitysmaat huolissaan lainvalmistelusta:
Belgia luo sosiaalisesti tuotetuille tuotteille omaa merkkiä
(25.04.2001) Belgiassa valmistellaan merkkiä, joilla yritykset voivat merkitä sosiaalisesti vastuullisesti valmistetut tuotteensa. Perusteena tullaan käyttämään Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusnormeja.
Asia oli hiljattain esillä Maailman kauppajärjestön WTO:n teknisten esteiden komiteassa (TBT), jossa muun muassa Egypti, Hongkong-Kiina, Brasilia, Pakistan, Argentiina ja ASEANin edustajana toiminut Malesia tuomitsivat Belgian hankkeen. Arvostelijoiden mielestä kauppaa ja tuotanto-olosuhteita ei tule kytkeä yhteen. Malesian edustaja arveli, että Belgian ratkaisu tulee rajoittamaan kauppaa.
EU:n edustaja, joka esiintyi Belgian puolesta, arveli, että belgialaiset tulevat tekemään merkittäviä muutoksia lakiesitykseensä. Belgian kaavaileman merkin käyttö on yrityksille vapaaehtoista, eikä sen viemisessä käytäntöön käytetä rangaistuksia. Lisäksi merkki vaikuttaisi ainoastaan belgialaisiin tuotteisiin ja palveluihin.
Belgian merkki oli esillä 30.3.2001 WTO:n komiteassa. Elimen työssä työelämän normien ja kaupan kytkeminen toisiinsa oli silloin ensimmäistä kertaa käsittelyssä. Kokouslähteiden mukaan Belgia lupasi auttaa kehitysmaita, jotka haluavat tuotteilleen belgialaisten luoman sosiaalisesti vastuullisten työolosuhteiden merkin. EU myönsi jo vuonna 1998 tullinalennuksia kehitysmaiden tuotteille, joiden valmistusolosuhteet täyttävät ILO:n vaatimukset.
Työelämän normeja kaupan ehtona on soveltanut myös Yhdysvallat. Maa on rajoittanut tuontiaan Valko-Venäjältä sillä perusteella, että Valko-Venäjän työelämässä ei noudateta kansainvälisesti hyväksyttyjä vähimmäisvaatimuksia.
Hollanti valmistelee puuraaka-aineelle ja puutuotteille omaa merkintäjärjestelmäänsä. Sen perusteena ovat ympäristövaikutukset. TBT:n kokouksessa Malesia, Brasilia ja Kanada leimasivat hankkeen kaupan esteeksi ja luonteeltaan syrjiväksi. - lähde: BRIDGES Weekly Trade News Digest 03.04.2001
Taksvärkki ry:n pj. Susanna Huovinen
kannustaa lisäämään kehitysyhteistyötä
(18.04.2001) "Kehitysyhteistyössäkin on kyse pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan
perusarvoista, jotka lähtevät yhteiskunnan heikkojen ja vähäosaisten puolustamisesta
ja kaikkien ihmisten perusoikeuksien vaalimisesta. Nämä arvot eivät koske vain omaa
yhteiskuntaamme, vaan niiden tulee ohjata koko ihmiskunnan kehitystä", Taksvärkki
ry:n puheenjohtaja Susanna Huovinen totesi hiljattain järjestön kokouksessa.
"Tarvitaan maailmanlaajuista yhteisvastuuta perusoikeuksien
takaamiseksi kaikille maapallon ihmisille. Taksvärkin tekeminen eli avun välittyminen
koululaiselta koululaiselle on mitä parhain työkalu sen toteuttamiseksi käytännössä.
Taksvärkin kautta suomalaisilla nuorilla on mahdollisuus samaistua ikäistensä kohtaloon
toisella puolella maailmaa, ja tehdä konkreettisesti jotain heidän auttamisekseen."
- lähde: Taksvärkin tiedote
Suomalaisten enemmistö kannattaa
eettisten sääntöjen laatimista yrityksille
(18.04.2001) Lähes 60 prosenttia suomalaisista pitää erittäin tärkeänä eettisten
pelisääntöjen laatimista yrityksille. Vain viisi prosenttia
haastatelluista oli sitä mieltä, että pelisäännöillä ei ole merkitystä. Kaksi
kolmasosaa haastatelluista katsoo, että yritystoiminnassa ja kaupassa on eettisiä
ongelmia. Tulokset selviävät Reilun kaupan edistämisyhdistyksen
Marketing Radarilla teettämästä tutkimuksesta.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten asenteita eettistä
kaupankäyntiä ja yritystoimintaa kohtaan sekä
Reilun kaupan merkin tunnettuutta ja luotettavuutta. Tutkimus on ensimmäinen laaja
selvitys suomalaisten asenteista ja kiinnostuksesta yritysetiikkaa kohtaan.
Yritystoiminnan eettisistä ongelmista nousivat esille
lapsityövoiman käyttö, ihmisoikeuksien rikkominen ja ympäristöongelmat.
Lapsityövoiman keskeisenä syynä pidetään köyhyyttä (42 prosenttia) sekä sitä,
että työvoima on halpaa
(42). Tuotetasolla lapsityövoiman käyttö nousi voimakkaimmin esiin seuraavissa
tuoteryhmissä: vaatteet (65), matot (37), kankaat (22) sisustustuotteet (15), lelut (13)
ja urheiluvälineet (9).
Mikäli Suomessa olisi eettiset pelisäännöt yritystoiminnalle,
niitä pitäisi täysin luotettavana 12 prosenttia vastaajista ja melko luotettavina 66
prosenttia vastaajista. Melko epäluotettavina tai täysin epäluotettavina niitä
pitäisi 19 prosenttia vastaajista.
Vastaajien oli vaikea määritellä eettisesti toimivia
yrityksiä. Viidennes vastaajista on sitä mieltä, että kuluttajalla on mahdollisuus
vaikuttaa käytännössä eettisen kaupankäynnin puolesta. 69 prosenttia vastaajista sen
sijaan piti kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia olemattomina. Haastatellut nimesivät
ostokäyttäytymisen ja omat valinnat ovat tärkeimmiksi vaikuttamisen keinoiksi. -
lähde: Reilun kaupan tiedote 04.04.2001; Reilun kaupan verkkosivut
Karjalan ay-liike keräsi nimiä
kunnallisten maksujen korotusta vastaan
(18.04.2001 - Tiina Pasanen) Ammattiliitot välittivät Petroskoin kaupungin johdolle yli
7 000 ihmisen allekirjoittaman vetoomuksen, jossa vastustetaan kunnallisten maksujen
korotuksia. Korotukset koskevat julkista liikennettä ja asumista.
Karjalan tasavallan ay-liittojen hallituksen puheenjohtaja
Gennadi Grishun muistuttaa Strana.ru-verkkolehdessä, että kaupunki on aiemmin sitoutunut
tekemään korotukset "pehmeästi" eli ottamaan huomioon palkkatason kehityksen.
Ukraina karsii julkista sektoria
(18.04.2001 - Tiina Pasanen) Ukraina vähentää julkisen sektorin henkilöstöä 50
000:lla tämän vuoden aikana, ilmoittaa varapääministeri Juri Jekanurov Kyiv Post
-lehdessä. Päätös koskee sekä paikallis- että keskushallintoa. Kaikkiaan
julkishallinto työllistää tällä hetkellä lähes 4,4 miljoonaa ukrainalaista.
Suomen kehitysyhteistyön määrärahojen
osuus bruttokansantulosta laski 0,31 prosentiin vuonna 2000
(11.04.2001 - Peter Parkkonen) Suomen julkisen kehitysyhteistyön maksatukset
vuonna 2000 olivat ennakkotietojen mukaan 2 392,8 mmk. Vuodesta 1999 kasvua kertyi 68,6
mmk eli 3,0 prosenttia. Markkamääräisestä lisäyksestä huolimatta maksatusten
BKTL-osuus laski 0,31 prosenttiin. Vuonna 1999 luku oli 0,33%. Prosenttiosuuden laskun
taustalla on Suomen talouden vahvana jatkunut kasvu, josta kehitysyhteistyön lisäys jäi
selvästi jälkeen. Bruttokansantulo kasvoikin vuonna 2000 Tilastokeskuksen
ennakkotietojen mukaan nimellisesti kolme kertaa nopeammin eli 9,0 prosenttia.
Talouden näin nopeaan kasvuun ei vielä vuoden 2000
budjetin valmisteluvaiheessa osattu varautua, sillä kehitysyhteistyömäärärahojen
BKTL-osuustaso oli silloisten ennusteiden mukaan 0,34% (2 504,3 mmk). Uusimpien
BKTL-lukujen mukaan tuokin osuus on laskenut 0,32%:iin. Maksatusten BKTL-osuus oli yhtä
alhaalla viimeksi juuri pahimpien määrärahaleikkausten jälkeen vuonna 1994 ja
määrärahojen osalta oltiin tätä alempana viimeksi vuonna 1982.
Kahdenvälinen avun maksatukset kasvoivat yli 50 mmk:lla
monenkeskisen avun lisäyksen jäädessä noin 10 mmk:aan. Kahdenvälisen avun
prosenttiosuus nousi vajaan prosenttiyksikön 58,5 prosenttiin eli 1 400,8 mmk:aan.
Monenkeskisen avun prosenttiosuudeksi muodostui täten 41,5 %, mikä vastaa 992,0 mmk:aa.
Kahdenvälisen apumme suurimpia vastaanottajamaita olivat Tansania ja Mosambik (molemmat
noin 80 mmk). Tarkemmat niin maa- kuin toimialoittaisetkin tiedot kahdenvälisestä
avustamme selviävät myöhemmin laskentaprosessien edetessä.
Monenkeskisen avun puolella suurin yksittäinen maksuosuus oli
totuttuun tapaan maksatukset EU:n kehitysyhteistyöbudjettiin (294,5 mmk). Kun Euroopan
kehitysrahasto (EKR) lasketaan mukaan, EY:n kehitysyhteistyöhön ohjautui
kokonaisuudessaan 326,2 mmk. Muita suurimpia maksuosuuksia saaneita järjestöjä olivat
Maailmanpankki/IDA, Afrikan kehitysrahasto, UNDP, UNFPA ja UNICEF kukin noin 70-90 mmk
osuuksin. - lähde: Global.finland.fi
Talouselämä-lehti: "Nyt yksityistyy vesi"
(11.04.2001) Talouselämä-lehti 10-2001 otsikoi juttunsa vesihuollon näkymistä
näin: "Nyt yksityistyy vesi". Haastatelluista investointipankki Icecapitalin
Ari Lahti määrittelee tavoitteekseen, että ensimmäinen vesilaitos yksityistetään
vuonna 2002. Maaliskuun alussa 2001 voimaan tullut uusi vesihuoltolaki mahdollistaa
vesilaitosten yksityistämisen. Energiamarkkinoiden vapauttaminen vuonna 1995 johti
nopeasti lukuisten julkisen sektorin sähkölaitosten yksityistämiseen.
Haastatelluista sen sijaan Maa- ja metsätalousministeriön
vesihallintojohtaja Kai Kaatra ja Tampereen teknillisen korkeakoulun akatemiatutkija Tapio
Katko eivät usko, että kunnalliset vesilaitos kaupattaan vauhdilla yksityisille.
"Vesihuolto on julkinen palvelu, jonka keskeiset perustat
ovat ympäristö, terveys ja yhdyskuntien perustoiminnot. Miksi sellaisen pitäisi olla
yksityisessä omistuksessa", Katko kummeksuu.
Hän pitää kuitenkin harkinnanarvoisena ostopalvelujen
lisäämistä kunnallisessa vesihuollossa.
Ruotsin entinen pääministeri Carlsson
vakauttaisi markkinoita Tobinin verolla
ja taloudellisella turvallisuusneuvostolla
(11.04.2001) Ruotsin entinen pääministeri Ingvar Carlsson vertaa pienen maan talouden
hallintaa veneen ohjaamiseen voimakkaassa virrassa. "Siinä menettää mahdollistaa
valvoa kehitystä."
"Tobinin veroa on tutkittava tarkasti ennen kuin sitä
koskevia päätöksiä tehdään", Carlsson sanoo. Hän muistuttaa, että Belgian
senaatti on velvoittanut maan hallituksen edistämään Tobinin veroa EU:ssa, jonka
puheenjohtajamaana Belgia toimii heinä-joulukuussa 2001.
"Ennemmin tai myöhemmin tulee vakava taloudellinen kriisi,
josta ei selvitä, ellei poliittisilla päättäjillä ole keinoja toimia
vastavoimana."
Carlsson ei usko, että EU voisi yksinään toteuttaa Tobinin
veroa, vaan mukaan on saatava kaikki globaalit tekijät. Hän arvelee, että Tobinin veron
viimeaikoina saama huomio johtuu paljolti Attac-liikkeen toiminnasta. Muutama vuosi sitten
sen perustamiseen Ranskassa osallistui Metallityöläisten kansainvälisen liiton IMF:n
edustajia. Järjestön pääsihteeri Marcello Malentacchi korostaa, että valuuttakaupan
ja -spekulaation jarruttaminen vastaa ay-liikkeen tavoitteita.
Carlsson täsmentää, että Tobinin veroa ei ole tarkoitus
säätää tuottaville investoinneille maasta toiseen.
Valuutansiirtojen aiheuttamaa epävakautta tulisi Carlssonin
mielestä vaimentaa myös perustamalla YK:hon taloudellisten asioiden
turvallisuusneuvoto.- lähde: Dagens
Arbete 13.03.2001 - Eduskunnassa 4.4.2001 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa
akatemiaprofessori Seppo Honkapohja ja valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Johnny
Åkerholm torjuivat suoralta kädeltä Tobinin veron toteuttamismahdollisuuden.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö totesi Tobibinin verosta näin: "Se on ... vain
yksi yksityiskohta laajassa arkkitehtuurissa, eikä siitä ole hallituksessa paljon
keskusteltu". Raportissaan tilaisuudesta toimittaja Jyri Raivio kirjoitti näin:
"Kansainvälisen veroharmonisoinnin suuret ongelmat on huomattu jo pienessä
EU-piirissä, jossa pienetkin verotuspäätökset ovat erittäin vaikeita ...
Uudistusprosessi on suureellisesti ristitty 'uuden kansainvälisen rahoitusarkkitehtuurin'
luomiseksi ... Kysymys on olemassa olevien rakenteiden remonttitimpuroinnista pikemmin
kuin uutta luovasta arkkitehtuurista. Seurantaa ja rahoitussektorin valvontaa kehitetään
ja rahoitusmarkkinoita yritetään avata julkisuudelle entistä enemmän. Myös
yksityisten rahoittajien roolia finanssikriisien jälkiselvittelyissä pyritään
kasvattamaan". Jutun mukaan Åkerholm esitti, että Tobinin vero ei ole millään
asialistoilla keskusteluissa kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta. -
lähde: Jyri Raivio: Tobinin vero tyrmättiin jälleen, Helsingin Sanomat 05.04.2001
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja:
Globalisoituminen voi edistää maailman vaurastumista, mutta ongelmana on vaurauden yhä epätasaisempi jako
(04.04.2001) Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja käsitteli 17.03.2001 Amnestyn Internationalin Suomen osaston seminaarissa globalisaation keskeisiä piirteitä ja niihin vaikuttamista.
"Globalisoituminen on paitsi väistämätön ilmiö myös monessa suhteessa myönteinen asia merkitessään kansainvälisen työnjaon syventymistä ja talouskasvun vakauttamista tavalla joka on esimerkiksi jo nostanut sadat miljoonat ihmiset Aasiassa sellaiselle hyvinvoinnin tasolle, jossa nälkä ja nälänhädän uhka eivät enää varjosta heidän elämäänsä, kuten vain muutama vuosikymmen sitten. Mutta samanaikaisesti kun globalisoituminen kokonaisuudessaan voi edistää maailman vaurastumista, on ongelmana se, että tämä vaurastuminen jakaantuu myös aiempaa epätasaisemmin eri maiden ja alueiden sisällä ja niiden välillä. Globalisoitumisen toteutuminen uusliberalististen markkinavapauksia yksipuolisesti korostavien pelisääntöjen puitteissa on myös kärjistänyt sosiaalisia vastakohtaisuuksia sekä voinut uhata kulttuurista moniarvoisuutta ja ekologisesti kestävää kehitystä."
"Näistä syistä globalisaatio onkin nostattanut voimakkaita vastaliikkeitä, jotka vaativat sekä kansallisilta päättäjiltä että kansainväliseltä yhteistyöltä toimia, joilla globalisaatio voidaan saattaa parempaan hallintaan ja sen kielteiset haittaseuraamukset torjua. Esimerkiksi Attac-liikkeen saama suuri suosio kertoo tämän kritiikin voimasta."
"Myös ihmisoikeuksien kannalta globalisaatio on voittopuolisesti myönteinen asia, mutta nostaa samalla esiin uusia haasteita."
"Myönteistä on ennen muuta avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääntyminen sekä globalisaation puitteissa vahvistunut ymmärrys ihmisoikeuksien jakamattomuudesta ja universaalista luonteesta. Ihmisoikeuksien vesittäminen kulttuurirelativismiin vedoten on käynyt harvinaisemmaksi eikä demokratian rajoituksia ja ihmisoikeuksien loukkauksia enää kuule puolustettavan vetoamalla esimerkiksi aasialaisiin arvoihin."
"Ihmisoikeuksien osalta talouden liberalisoituminen korostaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien merkitystä ja siten vahvistaa ihmisoikeuksien jakamattomuutta. TSS-oikeudet eivät perinteisesti ole olleet Amnestyn ensisijaisen huomion ja toiminnan kohteena. Amnestynkin raportit ovat kuitenkin lisänneet huomiota ihmisoikeusloukkausten taloudelliseen ja sosiaaliseen kontekstiin."
"Globalisaation haasteisiin vastaaminen edellyttää eri tahojen yhteisiä toimia. Tämä koskee valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen lisäksi myös yksityissektoria - kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä, erityisesti monikansallisia yrityksiä. Vaikka valtioilla edelleen on ensisijainen vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta niiden toimialueella, globalisaation myötä valtion mahdollisuudet vaikuttaa erityisesti monikansallisten yritysten toimintaan ovat usein kaventuneet. Myös muiden yritysten ulkomaan toimintaa on seurattava. Tähän Amnestykin on kiinnittänyt huomiota."
"Globalisaation ja ihmisoikeuksien suhteen laajinta keskustelua on herättänyt nimenomaan monikansallisten yritysten saattaminen vastuuseen ihmisoikeuksien vastaisista teoistaan. Yritysten vastuuta on pyritty johtamaan esimerkiksi yksilön kansainvälisen rikosoikeudellisen vastuun kautta."
"Kasvava julkinen huomio ja kuluttajien kiinnostus ovat saaneet yritykset itsensäkin kiinnittämään huomiota toimintansa ihmisoikeusvaikutuksiin. Kuluttajien aktiivisuudella ja eettisellä sijoittamisella on ollut tässä suhteessa merkittävä vaikutus. Kuluttajaliikkeen organisoimat maailmanlaajuiset kampanjat ja boikotit ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi vaikuttaa monikansallisten yritysten toimintaan, joille assosioituminen ihmisoikeusrikkomuksiin voi käydä kalliiksi." - lähde: Pressi.com 19.03.2001
Köyhiä suosiva kasvupolitiikka
köyhyyden vähentämisen ehtona
(04.04.2001) Pelkkä taloudellinen kasvu ei riitä lieventämään köyhyyttä. Siihen
tarvitaan köyhiä suosivaa kasvupolitiikkaa. Malesia, Marokko ja Etelä-Korea ovat siinä
onnistuneet. Minkälaisia opetuksia niiden ja muiden köyhyyden vähentämisessä
onnistuneiden kehitystiet tarjoavat? Lähtökohtana on oltava köyhien väestöryhmien
vaikutusvallan lisääminen ja heidän sosiaalisten ja muiden perusoikeuksiensa
turvaaminen. - lähde:
Konsernijohtaja Björn Wahlroos: Globaalit markkinavoimat ovatkin kansanvallan asialla, Helsingin Sanomat 18.04.2001
Kesko ottaa lapsityöongelman tosissaan, Juhani Artto 01.07.1999
Nokia arvioi, että maailmassa myytiin viime vuonna 405 miljoonaa kännykkää. Joka 16. kännykkä valmistettiin Suomessa. Pelkkien kännyköiden osuus Suomen viennistä oli 10 prosenttia ja koko puhelintekniikan 18 prosenttia. Puuta, massaa ja paperia vietiin 80 miljardin markan arvosta, sähkötekniikkaa 91 miljardin markan arvosta. - lähde: Ahjo 7-2001
Maailmanpankki vaatii tukemaan hyvän hallinnon periaatteita noudattavia hallituksia. - lähde: Development News 28.03.2001
Ympäristöalan suomalaisyritysten vienti Latviaan ja Liettuaan on viime aikoina laajentunut. - lähde: Helsingin Sanomat 05.04.2001
Norjan hallitus esittää maan parlamentille, että Norja poistaa heinäkuun alussa 2002 tuontitullit köyhimpien maiden tuotteilta. Ehdotus ei koske aseita. - lähde: Helsingin Sanomat 08.04.2001 - EU:ssa on ollut voimassa sama määräys maaliskuun alusta 2001 lähtien kuitenkin niin, että sokerin, banaanin ja riisin tuontitullut nollataan asteittain vuoteen 2009 mennessä.
Viron rautateiden yksityistämisestä tuli farssi, Jukka Rislakki, Helsingin Sanomat 30.03.2001
Kunta-alalla kuukausipalkkaisten keskiansio 11 900 markkaa, Pressi.com 04.04.2001
Tuore mielipidemittaus osoittaa, että jopa konservatiiviset britit julkisten palvelujen yksityistämistä vastaan, Alan Travis: Vote of confidence in public services, Guardian Unlimited 20.03.2001
Kemiran Tikkurila osti Eastman Chemicalin hartsitehtaan Vantaalla. - lähde: Kemiran tiedote 04.40.2001
The Final Frontier: A Working Paper on the Big 10 Global Water Corporations and the Privatization and Corporatization of the World's Last Public Resource, Polaris Institute - Perinpohjainen selvitys yksityisten jättiyhtiöiden profiileista ja toiminnasta maailman vesihuollossa
Poliisi pidätti 87 vapaakaupan vastustajaa Kanadassa, Helsingin Sanomat 03.04.2001 - "Mielenosoittajat olivat kokoontuneet vastustamaan Amerikan vapaakauppa-aluetta, jonka he uskovat köyhdyttävän alueen köyhiä maita entisestään ... Aktivistit uskovat, että vapaakauppa-alue saattaisi vaarantaa Kanadan julkisen terveydenhuollon ja koulutuksen sekä lisäksi tuhota alueen pienten maiden taloudet."
Japanin kolmanneksi suurin televisioiden valmistaja Toshiba siirtää televisioiden tuotantonsa Japanista Kiinaan - lähde: Japan Times Online 20.03.2001
Brute Force, New Internationalistin numero 330, joulukuu 2000 - Yhteenveto maailman asekaupasta ja tietoja varustelusta.
New Internationalist on vuosia käsitellyt monipuolisesti ja kriittisesti globalisaatioon liittyviä asioita. Lehti tarjoaa suuren osan vuosien 1986-2000 kirjoituksistaan webissä. Jutut on listattu aihepiireittäin "mega index" -sivulla.