HELMIKUU 2001
SÄHKÖISET LISÄSIVUT
sininen.jpg (661 bytes) + Ministeri Tarja Filatov:
Vaikeneminen maahanmuuttajien syrjinnästä työelämässä voi olla yhtä vaarallista kuin avoin rasismi
(28.02.2001) Helsingissä järjestettiin 04.12.2000 pyöreän pöydän keskustelu rasismista ja muukalaisvihasta. Puhujat esittivät muun muassa seuraavaa.
     "Vaikeneminen johtaa helposti rasismin passiiviseen hyväksymiseen. Tämä voi olla yhtä vaarallista kuin avoin rasismi", työministeri Tarja Filatov sanoi.
     "Suurimmalla osalla suomalaista on rasistisia ennakkoluuloja. He kuitenkin tunnistavat ja tunnustavat niiden olemassaolon, jolloin näihin ennakkoluuloihin voidaan mahdollisesti vaikuttaa. Vahvasti rasistisesti ennakkoluuloisia on noin 10% suomalaisista", tutkija Timo Makkonen totesi.
     Makkonen nosti myös esille suomalaisen rasismikeskustelun yksipuolisuuden. Hänen mielestään se johtuu siitä, että media keskittyy raportoinnissaan erityisesti yksittäisiin, näyttäviin tapauksiin, jolloin arkipäivän rasismi, kuten rasistinen häirintä ja etninen syrjintä jäävät piiloon. Nämä ilmiöt ovat kuitenkin rasismin uhrien kannalta erityisen vakavia, koska esimerkiksi syrjinnällä työhönotossa on vakavia seurauksia.
     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara kritisoi harjoitettua asuntopolitiikkaa. Maahanmuuttajat sijoitetaan asuntoalueille, joihin on keskittynyt sosiaalisesti heikossa tilanteessa olevia, jolloin konfliktin riski kasvaa.
     Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen johtaja Beate Winkler totesi Suomessa esiintyvän samoja ongelmia kuin muissa Euroopan maissa. Hän piti tärkeänä tehokasta raportointia ja seurantaa. - lähde: Pressi.com:n tiedote 05.12.2000

Maailmanpankki: pitkäaikaisen pääoman siirrot kehitysmaihin supistuivat 1999 - lasku kääntyi nousuksi viime vuonna
(28.02.2001) Pitkäaikaisen pääoman siirrot kehitysmaihin laskivat 1999 alimmalle tasolleen seitsemään vuoteen, todetaan Maailmanpankin helmikuun alussa julkaisemissa ennakkotiedoissa. Alustavien tietojen mukaan lasku kääntyi nousuksi viime vuonna.
     Suurinta pääomasiirtojen muotoa edustavat suorat ulkomaiset investoinnit (FDI). Yksityisestä pitkäaikaisesta pääomasiirrosta niiden osuus oli 85 prosenttia vuonna 1999. FDI:n keskittyminen viiteen suurimpaan vastaanottajamaahan nousi 64 prosenttiin. Vuonna 1998 viiden suurimman osuus oli 57 prosenttia. Suorat ulkomaiset investoinnit nousivat niukasti vuonna 1999. FDI:n nopea kasvu vuosina 1990-1997 likimain pysähtyi 1998-1999.
     Julkiset pääomasiirrot pienenivät rajusti vuonna 1999. Ne jäivät koko 1990-luvun matalimmalle tasolle. Huomattava supistuminen 1999 johtui kuitenkin etupäässä siitä, että edellisinä vuonna Kaakkois- ja Itä-Aasian talouskriisin rahoitus nosti vuosien 1997-1998 siirrot ennätysmäisen korkeiksi. lähde: World Bank News Release 01.02.2001

Uudistuspaine kasvaa Kiinassa
(28.02.2001) Helsingin Sanomien jälkikirjoituksessa 18.02.2001 todettiin näin:
     "Kiina on jäänyt ainoaksi suureksi pakkovaltaan nojaavaksi valtioksi. Kommunistipuolueen harvainvaltaa pönkitetään yhä tiukoilla toimilla, mutta vastarinta on voimakasta niin Kiinassa kuin ulkomaillakin. Kiinan 1,2 miljardin asukkaan kasvava ostovoima pitää ulkomaiset yritykset vaiteliaina, ja ne painostavat hallituksia pidättymään liian ärsyttävistä toimista. Kiinan johtajien ongelmat eivät ole silti vähenemässä, päinvastoin. ... Vastikään julkistettu ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Kiina-katsaus oli armotonta luettavaa. Amnestyn mukaan Kiinassa käytetään kidutusta yleisesti ja mielivaltaisesti, ja siihen syyllistyvät eri viranomaiset poliisista verovirkailijoihin ja syntyvyyden säännöstelyn valvojiin. ... Kiina on saavuttanut merkittävää edistystä taloutensa uudistamisessa. Sen vanavedessä kulkevat väistämättömät vaatimukset poliittisista uudistuksista, eikä ole realistista olettaa, että Kiina säilyisi pakkovallan saarekkeena loputtomiin." - lähde: Uudistuspaine kasvaa Kiinassa, Helsingin Sanomat 18.02.2001

Aasian kehityspankki
tiukentaa tukensa ehtoja
(28.02.2001) Aasian kehityspankki tiukentaa kehitysapunsa ja -luottojensa ehtoja teollisuusmaiden vaatimuksesta. Tuen vastaanottajilta vaaditaan näyttöä taloudellisesta kehityksestä, köyhyyden vähentämisestä ja hyvästä hallinnosta.
     Aasian kehityspankin julkisen hallinnon asiantuntijan Clay Wescottin mukaan Vietnamissa ja Thaimaassa 30 prosenttia julkisista varoista menetetään huijaukseen ja korruptioon. "Vastaanottajamaiden on syytä tietää, että ne ovat toistensa kilpailijoita (matalakorkoisista kehitysluotoista)", Wescott muistuttaa.
     Köyhyyden puolittaminen vuosina 1995- 2015 Aasiassa on Aasian kehityspankin mukaan realistinen tavoite. Itä-Aasia on jo saavuttanut tavoitteen ja Etelä-Aasia on siihen johtavalla uralla, pankin köyhyyden vähentämisen yksikön Karti Sandilya sanoo.
     Vuonna 1990 niiden osuus, joiden oli tultava toimeen alle dollarilla päivässä, oli Itä-Aasiassa 28 prosenttia. Vuonna 1998 osuus oli enää 14 prosenttia tai vielä vähemmän. Aasian kehityspankin asiantuntijat arvioivat, että Etelä-Aasiassa osuus putoaa 14 prosenttiin vuonna 2008. - lähde: Maailmanpankin lehdistökatsaus 12.02.2001

Kaupunginjohtaja Carl Cederschiöld ajaa Tukholman yksityistämispolitiikkaa
(21.02.2001) Tukholman kaupunginjohtaja Carl Cederschiöld selvitti Kauppalehdessä 12.02.2001 käsityksiään kaupungin toimintojen yksityistämisestä.
     Helmikuun alussa osa sosiaalitoimesta päätettiin siirtää yksityisten hoidettavaksi. Aiempien päätösten perusteella yli kymmenesosa peruskoululaisista suorittaa oppivelvollisuuttaan yksityisissä kouluissa. Neljännes päiväkotien lapsista hoidetaan yksityissektorilla, samoin 40-50 prosenttia vanhusten asuntoloista.
     Sen sijaan palo- ja pelastustoimi sekä kirjastolaitos pysynevät julkisen sektorin hoidossa. Rauhassa yksityistäjiltä saanevat olla myös vesilaitos ja satamat.
     Kaupunki omistaa puolet energialaitos Birka Energiasta ja osuus tullaan panemaan tulevaisuudessa myyntiin. Toista puolta hallitsee suomalainen pörssiyhtiö Fortum.
     Lisäksi Tukholma on myymässä 12 000 - 13 000 kunnallista asuntoa niiden vuokralaisille. Kauppojen jälkeen kaupungin omistukseen jää noin 100 000 asuntoa. - lähde: Auli Mauno, Tukholman kaupunki jatkaa yksityistämistä, 12.02.2001

Kansalaisjärjestöt ja yrityselämä
aloittivat keskustelun yritysetiikasta

(21.02.2001) Kansalaisjärjestöjen, kirkon ja ay-liikkeen edustajat kokoontuivat 14.2.2001 yrityselämän ja valtiovallan edustajien kanssa keskustelemaan yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Tapaaminen liittyy Eettinen foorumi -hankkeeseen, jonka järjestöt aloittivat viime vuonna. Foorumin on tarkoitus kokoontua alkukesällä. Sitä valmistelemaan valittiin järjestöjen, valtiovallan sekä yrityselämän edustajia.
     "Yritysetiikkaan liittyen on runsaasti hankkeita käynnissä ja se on hyvä asia. Nyt on tarvetta eri tahojen väliseen vuoropuheluun ja synergiaan. Keskusteluissa pitää löytää konkreettisia sitoumuksia: kuka tekee, missä tekee ja  kuka auditoi", Reilun kaupan edistämisyhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen totesi 14.2. tapaamisessa.
     "Yrityksiä yhteiskunnalliseen vastuullisuuteen motivoi pidemmän aikavälin kannattavuus. Muiden kuunteleminen ja karikoiden välttäminen on järkevää toimintaa, joka auttaa yritysten maineriskin hallinnassa", Fortumin viestintäjohtaja Carola Teir-Lehtinen sanoi.
     "Valtioiden vaikutusmahdollisuudet ovat muuttuneet, yksi kysymys on se, kuinka globalisaatiota hallitaan. Viranomaisten rooli on lainsäädännön valmistelu ja sen valvominen sekä kansainvälisen sopimusverkoston luominen. Hallituksen ihmisoikeusselvityksessä todetaan, että yritysten käyttäytymissääntöjen luominen EU:ssa voisi  olla ajankohtaista", Ulkoasiainministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Lintu totesi.
     Eettinen foorumi on avoin kaikille yritysetiikasta kiinnostuneille. - lähde: Reilun kaupan tiedote 14.02.2001

ACTU:n puheenjohtaja Sharon Burrows:
Liike-elämä on jakautunut kahtia suhtautumisessa työväestön oikeuksiin

(21.02.2001) Australian ammatillisen keskusjärjestön ACTU:n puheenjohtaja Sharon Burrows osallistui tammikuun lopulla Davosin World Economic Forumiin. Haastattelussaan verkkolehti Workers Onlinessä 09.02.2001 hän toteaa Davosin keskustelujen perusteella, että liike-elämä on jakautunut kahtia suhtautumisessaan työväestön oikeuksiin.
     Toiset yritysjohtajat päättelevät, että työelämän perusnormit, ympäristönsuojelu ja sosiaaliohjelmat hyödyttävät liike-elämää, toiset pitävät rajoittamatonta oikeutta riistää työvoimaansa parhaana vaihtoehtona, Burrows kiteyttää.
     Ay-johtajien keskusteluja Maailmanpankin pääjohtajan James Wolfensohnin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n varatoimitusjohtajan Stanley Fischerin kanssa Burrows pitää myönteisinä. Aiheena oli ay-liikkeen kuuleminen Maailmanpankin ja IMF:n päätösten valmistelussa. Burrows kertoo, että asia tulee etenemään lähikuukausina.
     Sen sijaan vastenmieliseksi hän luonnehtii tapamista Maailman kauppajärjestön WTO:n pääjohtajan Mike Mooren kanssa. Keskustelu kansainvälisen kaupan ehdollistamisesta työelämän perusnormeilla epäonnistui täysin. - lähde: Sharon Brurrowsin haastattelu, Dispatch from Davos, Workers Online 09.02.2001 - Katso myös: ICFTU, Global unions to push social agenda in Davos, 24.01.2001

Ulkoasiainministeriöistä
globaaliasiain ministeriöitä?

(21.02.2001) Ison-Britannian apulaisulkoministeri Peter Hain kirjoitti 30.01.2001 Financial Timesissa globalisaation vaikutuksesta ulkopolitiikkaan.
     Perinteisen diplomatian haastavat uudenlaiset kansainväliset ongelmat ja uudenlainen maailma, joka ei muodostu vanhoista ideologisista tai valtataisteluista vaan monimutkaisemmista tekijöistä. Aidsin leviäminen, huumesodat, ympäristöongelmat ja kuluttajien valinnat merkitsevät, että kotimaan vauraus ja vakaus riippuvat kansainvälisen yhteisön kyvystä toimia yhdessä rajat ylittävien etujen ajamiseksi. Samalla kotimaiset hallinnolliset rajat ylittyvät, brittiministeri totesi.
     Ennen vastuu ulkopolitiikasta oli erikoistuneiden diplomaattien eliittiryhmällä. Mutta Atlantin kalavarantojen häviämistä tai Itä-Afrikan jatkuvaa kuivuutta ei ratkaista konferenssipöydässä. Vaaditaan kaikkien hallinnonalojen erikoistaitoja ja hallitusten ulkopuolisten tahojen, kuten liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan, sitoutunutta ja uutta luovaa osallistumista.
     Menestyksekäs kansainvälinen politiikka keskittyy tulevaisuudessa uusia sekä kotimaisia että globaaleja kumppanuuksia solmivien hallitusten yhteneviin poliittisiin ratkaisuihin. Muodollisesta kansainvälisestä arkkitehtuurista on tehtävä vahvempi mutta myös tasavertaisempi, läpinäkyvämpi ja innovatiivisempi. Rikkaiden maiden on sijoitettava köyhempien ja pienempien maiden kykyyn osallistua tähän. Kenties ulkoasiainministeriöistä tuleekin globaaliasiain ministeriöitä, kun ulkoasian käsitettä on yhä vaikeampaa täsmentää, Hain päätteli. - lähde: Financial Times 30.01.2001

SAK:n hallitus tukee:
SASK kampanjoi kehitysavun
lisäämiseksi keräämällä nimiä
(14.02.2001) SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen ja arkkipiispa Jukka Paarman yhteinen vetoomus kehitysyhteistyön määrärahojen nostamiseksi 0.7 prosenttiin bruttokansantulosta on otettu ay-liikkeessä vakavasti. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK päätti 5.2. aloittaa nimien keruun Ihalaisen ja Paarman asettaman tavoitteen puolesta. SAK:n hallitus otti 12.2. haasteen vastaan ja ryhtyi tukemaan nimienkeruukampanjaa. SAK:n liittojen odotetaan yhtyvän kampanjaan ja organisoivan nimienkeruuta kentällä. - lähteet: SASK, SAK

PSI:n tutkimuslaitos perustaa
korruptiota koskevan tietokannan
(14.02.2001) Julkisalojen kansainvälisen liiton PSI:n tutkimuslaitos perustaa tietokannan, josta jäsenjärjestöt saavat tietoja kansainvälisesti operoivien yritysten osallisuudesta korruptioon. Tutkimuslaitos toimii Britanniassa Greenwichin yliopiston yhteydessä  -
lähde: PSI Research Unit

Karjalan ay-liike vastustaa
kunnallisten tariffien nostoa

(14.02.2001 - Tiina Pasanen) Karjalan tasavallan ay-johto arvostelee jyrkästi Venäjän liittovaltion suunnitelmia nostaa kunnallisia vesi-, lämpö-, sähkö- ja liikennemaksuja niin, että niillä rahoitettaisiin 22 prosenttia palvelujen tuotantokustannuksista. Ay-väen mielestä kustannusvastaavuuteen pitää edetä maltillisesti, eikä laskua huonosta taloudenhoidosta ja tehottomuudesta tule kaataa paikallistasolle ja tavallisten kansalaisten maksettavaksi kertarysäyksellä. Suunnitellut hinnankorotukset nostaisivat liikennemaksut ja asumiskustannukset kaksin-, kolminkertaisiksi, ay-järjestöt arvioivat.

Amicalle enemmistö tanskalaisessa
yli 50 henkilöstöravintolan yrityksestä

(14.02.2001) "Fazer-konserniin kuuluva Amica ostaa enemmistön tanskalaisesta WIP Personalerestauranter A/S -yhtiöstä. Amica toimii Suomessa, Ruotsissa ja Virossa ja käynnistää nyt toimintansa myös Tanskassa. Näin Amica vahvistaa asemaansa Pohjoismaiden johtavana henkilöstöravintolayrityksenä.
     WIP Personalerestauranter perustettiin vuonna 1983 ja yhtiöllä on hoidossaan yli 50 korkeatasoista henkilöstöravintolaa pääosin Kööpenhaminan seudulla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. WIPin liikevaihto on noin 120 miljoonaa tanskan kruunua (100 milj.mk) ja yritys työllistää 250 henkeä." - lähde: Pressi.com:n tiedote 07.02.2001

Maailmanpankin köyhyysraportti:
Lisää tukea pohjoisesta etelään!
(14.02.2001) Maailmanpankin vuosittaisen World Development Reportin helmikuussa 2001 julkaisema laitos keskittyy köyhyysongelmaan. Maailmanpankki korostaa aiempaa enemmän tarvetta kasvattaa köyhien vaikutusvaltaa ja huomioonottamista kaikessa päätöksenteossa. Raportissa todetaan myös, että köyhyyden lieventäminen vaatii teollisuusmaita muuttamaan politiikkaansa tähänastista suosiollisemmaksi kehitysmaiden köyhille. Se tarkoittaa muun muassa kehitysyhteistyön määrärahojen lisäämistä ja teollisuusmaiden tuontisuojan vähentämistä.
- lähde: World Development Report 2000/2001 Laaja selvitys löytyy webistä pdf-tiedostona.

Liittokansleri Schröder valmis myöntämään ulkomaalaisille työlupia tähänastista helpommin
(14.02.2001) Saksassa keskustellaan vilkkaasti ulkomaisen työvoiman tarpeesta ja siitä, pitäisikö työlupamenettelyä helpottaa. Liittokansleri Gerhard Schröder esittää työlupien avokätistä tarjoamista muillekin kuin tietotekniikan ammattilaisille. Saksa on valmis myöntämään työluvan 20 000:lle tietotekniikan osaajalle, mutta uuden menettelyn aikana vain 5 000 ulkomaalaista tietotekniikan osaajaa on tarttunut tilaisuuteen. EU:n tulevien jäsenvaltioiden työvoimalle Schröder ei kuitenkaan ole halukas antamaan vapaata liikkumisoikeutta ilman pitkää siirtymäaikaa. - lähde: Spiegel Online 02.02.2001

Professoriryhmä:
Kymmenen seuraavaa vuotta
ratkaisevia Suomen talouden tulevaisuudelle
(14.02.2001) Neljän professorin ryhmä korostaa seuraavan kymmenen vuode merkitystä Suomen talouden pitkän aikavälin tulevaisuudelle. Heidän mielestään kehitys riippuu ratkaisevasti siitä, miten päättäjät vastaavat seuraaviin kysymyksiin:

  • miten työikäisen väestön voimavarat saadaan tehokkaaseen käyttöön?
  • miten työvoiman osaaminen ja valmiudet saadaan vastaamaan tulevia vaatimuksia?
  • miten turvataan työikää vanhemman väestön kasvavien eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenojen kattaminen julkisen talouden kestävyyttä vaarantamatta?
  • miten Suomi pidetään riittävän houkuttelevana liiketoiminta- ja työskentelypaikkana yhtenäistyvässä maailmantaloudessa?
  • miten voidaan luoda ja ylläpitää riittävästi joustavuutta rakenteiden sopeuttamiseksi tulevaisuuden nyt vielä tuntemattomiin muutospaineisiin?

lähde: Berglund, Haaparanta, Honkapohja, Koskela, Talouspolitiikan lähivuosien haasteista, 09.02.2001

Bolivian "vesisodan" välitase:
Cochabamban vesihuolto palautettiin
raskaine velkoineen julkiseen hallintaan
(07.02.2001) Vuonna 1998 Maailmanpankki kieltäytyi myöntämästä noin 170 miljoonan markan lainaa Bolivian suurimpiin kaupunkeihin kuuluvan Cochabamban vesihuollolle, ellei Bolivian hallitus anna sitä yksityissektorin hallintaan. Bolivian hallitus suostui ehtoon ja mahtavan monikansallisen suuryhtiön Bechtelin tytäryhtiö voitti tarjouskilpailun.
     Joulukuussa 1999 vesihuollon uusi haltija kaksin-, kolminkertaisti veden hinnan. Useimmille bolivialaisille tilanne muodostui mahdottomaksi, koska vedestä oli tullut ruokaa kalliimpaa. Asetelmaa kärjisti entisestään se, että Bolivian hallitus myönsi Bechtelin tytäryhtiölle täydellisen monopolin. Pientilallisilta vaadittiin yhtiön lupaa jopa sadeveden keräämiseen.
     Seudun asukkaat nousivat vastarintaan uutta järjestelyä vastaan. Kamppailun kuumimmassa vaiheessa vuoden 2000 alkupuolella Cochabambassa järjestettiin yleislakko ja satojentuhansien osanottajien protestimarssi.
     Huhtikuussa 2000 Bechtelin tytäryhtiön johto lähti Boliviasta jättäen jälkeensä Cochabamban huonokuntoisen ja velkaisen vesilaitoksen. Viranomaiset luovuttivat sen protestiliikkeen organisaation hoitoon. Uudet haltijat ovat määritelleet toiminnan lähtökohdiksi tehokkuuden, korruption torjumisen, reilun suhtautumisen laitoksen työntekijöihin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Laitos jakaa vettä ensiksi niille, joilla ei ole muuta vakinaisesti toimivaa vedenlähdettä.
     Cochabamban vesihuollon ylläpitäjät ovat vedonneet kansainväliseen apuun. He tarvitsevat oikeudellista, teknistä ja taloudellista tukea.   - lähde: Maude Barlow, Report on a solidarity trip to Cochabamba Bolivia, December 6-11, 2000

Erimielisyys  työvoiman oikeudesta
liikkua vapaasti laajentuneessa EU:ssa
(07.02.2001) Talousneuvoston sihteeristö arvioi EU:n laajenemisen välittömien vaikutusten Suomen talouteen jäävän melko vähäisiksi. Elin ei myöskään usko, että työvoiman oikeus liikkua vapaasti uusista jäsenmaista koko laajentuneen EU:n alueella aiheuttaa suomalaisten työllisyydelle ongelmia.
     "Liikkuvuuden vapautumisen on joissain arvioissa pelätty johtavan virolaisten joukkosiirtymiseen Suomen työmarkkinoille. Toteutuva muutto jää kuitenkin kyselyjen antamaa kuvaa olennaisesti pienemmäksi. Viron ja muiden uusien jäsenmaiden taloudet kasvavat nopeasti, jolloin tulotasoero pienenee ja työvoiman kysyntä niissä kasvaa. Sekä kansainvälisten että Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan Suomeen muuton kasvu jää kohtuulliseksi. Suomen väestörakenteen ja työvoiman tarjonnan valossa maahanmuuton voimistuminen 5-10 vuoden kuluessa, jonne liikkuvuuden vapautuminen ajoittunee, on tervetullutta."
     SAK:n apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen on aivan eri mieltä asiasta. Hän korostaa Suomen ja Viron 6-10-kertaisten palkkaeron merkitystä sekä sitä, että hakijamaiden rakennemuutos vapauttaa runsaasti työvoimaa maataloudesta ja vanhentuneesta teollisuudesta.
      Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa arvioi, että EU:n laajeneminen ei toteudu hallitusti, ellei työvoiman ja palveluiden vapaalle liikkuvuudelle sovita 7-10 vuoden siirtymäaikaa. - lähteet: Pressi.com:n tiedote 31.01.2001 ja SAK:n Viialainen: Laajenemisen vaikutuksia aliarvioitu pahasti, Jarmo Aaltonen, Helsingin Sanomat 01.02.2001

Suomi on keskittynyt Sambiassa
muita teollisuusmaita enemmän
köyhyysongelman lieventämiseen
(07.02.2001) Suomi sai muita teollisuusmaita paremman arvosanan selvityksessä, jossa analysoitiin teollisuusmaiden Sambialle antaman kehitysavun kohdentumista köyhyyden voittamiseen. Suomen avusta 6 prosenttia on kohdistunut suoraan köyhyyttä vastaan ja 44 prosenttia epäsuorasti.
     Lähimmäksi Suomea sijoittuivat Saksa ja Tanska. Heikoimmin köyhien tarpeet on ottanut huomioon Britannia, jonka entinen siirtomaa Sambia on. Ääripäiden väliin selvityksessä jäivät Hollanti ja Ruotsi sekä EU:n hanketoiminta.
     Yhteenvedossaan tutkijat toteavat, että Sambiassa eurooppalaiset ovat kohdentaneet kehitysapuaan köyhyyteen hyvin heikosti. Selvitysten tekijöiden mukaan kehitysyhteistyötä vaivaa vakavasti hankkeiden köyhyysvaikutusten arviointien vähäisyys. "On yllättävää, että harvat avunantajat näyttävät olevan kiinnostuneita selvittämään sitä, saavutetaanko kehitysyhteistyön määrärahoilla odotettuja tuloksia", tutkijaryhmä kirjoittaa.
- lähde: Poverty and European aid in Zambia, Working Paper 138, Overseas Development Institute, syyskuu 2000 (pdf-tiedosto)

Maailmanpankin johtaja Wolfensohn:
Maatalouden tukiaisten lopettaminen
auttaisi kehitysmaiden taloutta enemmän kuin teollisuusmaiden antama kehitysapu
(07.02.2001) Maailmanpankin pääjohtaja James Wolfensohn totesi tammikuun lopulla Maailman talousforumissa Davosissa, että toiminta globalisaatiota vastaan auttaa kehitysmaita, jos liike vakuuttaa teollisuusmaat tarpeesta tehdä uhrauksia maailmanlaajuisen yhteisen hyvän puolesta. Wolfensohn käytti esimerkkinä maataloutta. Sen tukiaisten lopettaminen lisäisi kehitysmaiden vientimahdollisuuksia ja nostaisi kehitysmaiden bruttokansantuloa enemmän kuin teollisuusmaiden antama kehitysapu.
     Wolfensohn yhtyi Yhdysvaltojen ammatillisen keskusjärjestön AFL-CIO:n johtajan John Sweeneyn käsitykseen, jonka mukaan Seattlen ja Prahan globalisaatiovastaisilla mielenosoituksilla on ollut pääosin myönteinen vaikutus.
     Davosissa Sweeney kehotti maailmaa juhlimaan "uuden internationalismin" syntyä ja arveli sen vaikuttavan laajasti hallitusten ja suurten yhtiöiden toimintaan. -
lähde: Maailmanpankin tiedote 30.01.2001

Maailmankauppa:
Uuden neuvottelukierroksen
valmistelu tähtää avaukseen
marraskuun ministerikokouksessa

(07.02.2001) Financial Times käsitteli tammikuun lopulla monipuolisesti maailmankaupan uuden neuvottelukierroksen valmistelua. Kirjoituksen mukaan aihelista koetetaan muokata heinäkuuhun mennessä niin valmiiksi, että marraskuussa Maailman kauppajärjestön WTO:n ministerikokous Qatarissa voi avata uuden neuvottelukierroksen.
     Vakaviin esteisiin kuuluvat kehitysmaiden vaatimat muutokset osapuolia jo velvoittaviin ns. Uruguayn kierroksen päätöksiin. Moni kehitysmaa on tyytymätön esimerkiksi aineettomia tekijänoikeuksia, ruokaturvan normeja ja kaupan teknisiä esteitä koskeviin pykäliin. Financial Timesin mukaan teollisuusmaat ovat kypsymässä eräiden voimassa olevien sääntöjen tarkastamiseen, jos kehitysmaat suostuvat myönnytyksiin muissa asioissa.
     Lehti arvioi, että EU on aiempaa valmiimpi joustamaan kilpailua, investointisääntöjä ja ympäristönormeja koskevissa kohdissa. "Bryssel näyttää suhtautuvan aiempaa myönteisemmin myös kehitysmaiden maatalouden ja tekstiiliteollisuuden vientituotteiden pääsyyn rikkaiden maiden markkinoille", kirjoituksessa todetaan. -
lähde: Financial Times 30.01.2001

+ sininen.jpg (661 bytes) + Viime vuonna EU:hun saapui arviolta 500 000 laitonta maahanmuuttajaa. Vuonna 1994 luku oli 100 000. "Maahanmuutto on asia, josta Euroopan poliitikot mieluummin vaikenisivat" - lähde: Romesh Ratnesar, Timeeurope.com 18.02.2001 - Numeron kansijutun aiheena on Eurooppaan suuntautuva maahanmuutto

Bushin tyly aborttipolitiikka kiukuttaa valistusjärjestöjä, Helena Kinnunen, Helsingin Sanomat 23.02.2001

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maailmanpankki osallistuu yksityisen sairaalan rahoitukseen Maharashtran osavaltiossa Intiassa. Näin tapahtuu osavaltiossa ensimmäistä kertaa. Yhteisyrityksessä enemmistöasemassa on intialainen lääkkeiden valmistaja Wockhardt. Osavaltio menee hankkeeseen mukaan Maailmanpankin rahoituksen turvin. - lähde: Financial Times 17.01.2001

EU-komissaari Erkki Liikasen mielestä informaatioteknologian asiantuntijoiden virta Euroopasta USA:an ei saa jatkua. Jo 100 000 IT-asiantuntijaa on muuttanut Euroopasta Amerikkaan. Euroopan on menestyäkseen oltava houkutteleva. Liikanen ehdottaa aikuisten uudelleenkoulutusta IT-alalle. Naisia olisi kannustettava hakeutumaan IT-alalle nykyistä enemmän. - lähde: Digitoday 19.02.2001 (Hufvudstadsbladet, 17.02. 2001)

Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto (VAKL) suhtautuu toiveikkaasti siihen, että George Bushin hallinto ottaa myönteisen kannan kansainvälisen kaupan ehdollistamiseen työelämän perusnormeilla. Suuryhtiöistä muun muassa Caterpillar ja Boeing ovat muuttaneet suhtautumisensa ay-liikkeen vaatimukseen myönteiseksi. Saksan maatalous- ja kuluttajien suojeluministeri Renate Künast esitti 02.02.2001, että on mahdollista luoda merkintäjärjestelmä, jonka avulla kuluttaja saa tiedon tuotteen tuotanto-olosuhteista työolosuhteineen ja ympäristövaikutuksineen.  - lähde: ICFTU

Tatarstanilaiset lentokoneenrakentajat osoittivat hiljattain Moskovassa mieltään lentoyhtiö Aeroflotin aikeille hankkia uusia lentokoneita Ranskasta. Tatarstanin ay-väki pelkää, että ulkomaiset ostot lopettavat yhtiön tilaukset Kazanin tehtailta. Venäjän valtiolla on yhä määräysvalta Aeroflotissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ruotsi ajaa EU:n vetäjänä työelämän ja ympäristönormeja maailmankaupan sääntöihin. - lähde: Sweden wants green, labour issues on WTO agenda, Reuters/WTO Watch 07.02.2001

Kuntien eläkevakuutus pyrkii pitämään eläkemaksun alle 30 prosentissa - lähde: Pressi.com:n tiedote 07.02.2001

Hallitus jätti oven raolleen Tobinin verolle - lähde: Kepan uutinen 13.02.2001

Japani aikoo supistaa neljänneksellä virkakoneistoaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Valmisteilla on myös uudistus, jolla valtion monen laitoksen itsenäisyyttä lisätään. Suunnitelmia konkretisoidaan syksyyn mennessä. - lähde: Dow Jones Newswire 17.01.2001

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuire Santamäki-Vuori: Elinkeinopolitiikka ei saa syrjäyttää hyvinvointipolitiikkaa - lähde: KTV:n lehdistötiedote 27.01.2001

Nokia irtisanoo lisää Teksasissa - lähde: Pressi.com 05.02.2001. Uutisen mukaan Nokia siirtää tuotantoaan Teksasista Meksikoon ja Etelä-Koreaan. Se merkitsee 1 500 työpaikan lopettamista Teksasissa.

"YK:n pääsihteeri Kofi Annan varoitti eilen (Davosissa) yritysmaailman johtajia, että heidän on tuettava taloudellista kehitystä tai kohdattava  globalisaation takaiskuja, jotka ruokkivat protektionismia."  - lähde: Financial Times 29.01.2001

Maailmankauppaa kestävän kehityksen vaatimusten näkökulmasta seuraava verkkojulkaisu:
WTO watch

Kehitysmaiden velkaongelmaan keskittyvä verkkojulkaisu:
debtchannel.org

 

 

+ sininen.jpg (661 bytes)