Subject: Laajeneminen ja EU:n solidaarisuus
From: Rauno Merisaari (raunom@kaapeli.fi)
Date: ma 22 syys 1997 - 09:06:54 EEST
Euroopan parlamentin jäsen Tiedote
OUTI OJALA Jyväskylä 20.9.1997
SAKSA PELAA KAKSILLA KORTEILLA EU:n LAAJENEMISKYSYMYKSESSÄ
Euroopan parlamentin jäsen Outi Ojala (vas) kummeksuu Saksan hallituksen
toimintaa liittyen Euroopan unionin laajenemiseen ja uusiin
rahoitusratkaisuihin liittyvän Agenda 2000- ohjelman käsittelyssä.
Toisaalta Saksa pyrkii esiintymään EU:n laajenemisen esitaistelijana ja
toisaalta se on viemässä pohjaa EU:n laajenemisen rahoitukselta.
- Saksa on toki EU:n suurin nettomaksaja, mutta myös laajenemisen,
sisämarkkinoiden kehityksen ja itämarkkinoiden avautumisen suurin hyötyjä.
Voi olla, että Saksan hallituksen puheet maan EU-rahoituksen laskemisesta
pitää laittaa vain tulevan vaalivuoden tiliin. Mutta vaaleja on EU-maissa
vähän joka vuosi ja tällä logiikalla EU:n laajenemiselle ei löydy
milloinkaan sen edellytyksenä olevaa solidaarisuutta heikompia maita ja
alueita kohtaan, Ojala totesi.
Ojalan mukaan jo nyt tulee valmistautua henkisesti siihen, että viiden
itäisen Keski-Euroopan maan mukaan ottaminen vaatii ehkä suurempaa
rahallista solidaarisuutta kuin mitä esimerkiksi komissio näin etukäteen
laskee. Komissio arvioi, että laajenemisen kustannukset korvataan pääosin
nykyisten jäsenmaiden ja hakijamaiden talouskasvulla. Tämä voi olla
ylioptimismia, sillä esimerkiksi vuonna 1999 todennäköisesti käynnistyvän
Emun lyhytaikaisiakaan talousvaikutuksia ei pystytä vielä kunnolla
arvioimaan.
- On hyvä valmistautua myös siihen, että nykyisten jäsenmaiden, myös
Suomen, tulee kustantaa ajateltua enemmän EU:n laajenemisen kustannuksista.
Tämän takia esimerkiksi komission esitys EU:n budjettikatoksi (1.27 %
jäsenmaan kansantuotteesta) vuosille 2000-2006 voi osoittautua loukuksi,
joka joko vaikeuttaa laajenemista tai heikentää EU:n toimia työllisyyden ja
sosiaalisen turvallisuuden alueilla.
- Jo Emun synnyttämistuskien yhteydessä on nähty, että vuosikausia ennen
asetetut ja silloisessa tilanteessa järkevältä näyttävät ehdottomat
lukumäärävaatimukset - kuten julkisen budjettivajeen 60 prosentin katto -
voivat aiheuttaa enemmän harmia kuin hyötyä.
Myöskään Suomen hallituksen ei tulisi ajatella ainoastaan EU:n laajenemisen
aiheuttamia rahallisia kustannuksia.
- Laajenemisen on Suomen kannalta paitsi eurooppalainen
solidaarisuuskysymys, myös tärkeää toimintaa maanosan rauhan turvaamisessa.
Ja rauhantilan hintaa ei kannata edes yrittää mitata rahassa, Ojala totesi.
Outi Ojala puhui lauantaina Jyväskylässä Vasemmistoliiton maakuntapäivillä.
This archive was generated by hypermail 2a24 : ma 29 huhti 2024 - 01:20:18 EEST