Subject: Demokratia ja paatoksenteko
From: Rauno Merisaari (raunom@kaapeli.fi)
Date: ti 20 touko 1997 - 13:41:48 EEST
Outi Ojala:
PARLAMENTTI ON EU:n OMATUNTO
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz on esittänyt
Euroopan parlamentin lakkauttamista ratkaisuna Euroopan unionia vaivaavaan
demokratia-ongelmaan. Voi olla, että puheenvuoro kuvastaa enemmänkin
kokoomuksen sisäisiä jännitteitä Eurooppa-politiikassa; veljespuoleensa
Britannian konservatiivien tapaan kokoomuksessakin on omat
eurovastustajansa. Julkisuuteen tehdyn heiton aihe, demokratia ja Euroopan
parlamentin asema ja esittäjän oma asema keskeisen hallituspuolueen
johdossa tekevät siitä muutakin kuin vain kokoomuksen jäsenten välisen asian.
Demokratia kaivataan EU:ssa lisää, siitä olen Zyskowiczin kanssa samaa
mieltä. Ilmeisesti näemme kuitenkin ongelman ytimen ja näin myös ratkaisun
aika eri tavoin.
Minun mielestäni EU:n demokratiaongelma on se, etteivät 15 demokraattista
EU-jäsenmaata ole onnistuneet luomaan yhteisönsä rakennetta tarpeeksi
demokraattiseksi. Demokratian puute näkyy siinä, että kansalaiset monessa
EU-maassa kokevat epäluottamusta poliittisen johdon EU-hanketta kohtaan.
Ranskassa ja Tanskassa järjestettyjen kansanäänestysten tulokset sekä
mielipidemittaukset vaikkapa EMU:n kannatuksesta eri jäsenmaissa ovat
esimerkkejä eliitin ja kansan EU-mielipiteiden välisestä kuilusta.
Ratkaisu ei kuitenkaan ole EU-politiikan keskittäminen vielä nykyistä
enemmän johtaville virkamiehille ja jäsenmaiden ministereille. Nimenomaan
EU:n ministerineuvoston toiminta on monissa tapauksissa erkaantunut
kansalaisten mielipiteistä.
Euroopan Parlamentti sen sijaan edustaa aidommin kansalaisten näkemyksiä.
Se on eräänlainen EU:n omatunto. Olen saanut kokea neuvoston
vanhoillisuuden ja parlamentin uudistushalun oman erityisalueeni,
työllisyys- ja sosiaaliasioiden käsittelyssä. Esimerkiksi huhtikuussa
parlamentin käsitellessä työntekijöiden suojelua ja työympäristön syöpää
aiheuttavien aineiden käytön rajoittamista nimenmaan neuvosto oli kantona
kaskessa. Neuvostossa yksikin jäsenmaa voi monesti estää järkevien
hankkeiden etenemisen.
En ole esittämässä sitä, että Euroopan parlamentista tehtäisiin varsinainen
lakiasäätävä elin. On järkevää rakentaa EU:a yhdessä niin, että se perustuu
toisaalta jäsenmaiden hallitusten ja kansallisten parlamenttien välisen
yhteistyöhön ja toisaalta yhteisöpäätöksenteossa EU:n ministerineuvoston ja
Euroopan parlamentin välisen yhteistyöhön. Minun mielestäni EU:n
demokratiavajetta voitaisiin, jo nyt Hallitusten välisessä konferenssissa
vähentää lisäämällä ns. yhteispäätösmenettelyä, jossa Euroopan parlamentti
ja neuvosto toimisivat yhdessä päätösten tekemiseksi. Ja samalla voitaisiin
lisätä neuvoston sisällä määräenemmistöpäätöksentekoa, jolloin vanhoillisin
jäsenmaa ei voisi mielin määrin estää järkevää eurooppalaista yhteistyötä.
Euroopan parlamentin vallan väitetään olevan pois kansallisilta
parlamenteilta. Voi olla, että tästäkin löytyy esimerkkejä. Tarvitaankin
parlamenttien vaikutusmahdollisuuksien parantamista suhteessa omiin
hallituksiinsa. Mutta yhteispäätösmenettelyn ja määräenemmistöpäätösten
käytön lisääminen merkitsisi vallan pois ottamista hallituksilta ja
esimerkiksi sosiaaliasioissa useimmiten siltä hallitukselta, joka ajaa
kaikkein heikoimman sosiaaliturvan tasoa. Nykyisessä järjestelmässä näet
eurooppalaiset normit määräytyvät helposti heikoimman tason mukaan.
(Ilta-sanomat, Vapaa sana-palsta 16.5.1997)
This archive was generated by hypermail 2a24 : ma 29 huhti 2024 - 01:20:18 EEST