METSÄ: Pystykaupat_ryöstömetsätaloutta_?Reply-to: Lauri.Vaara@Helsinki.FI

Kirjoita käräjille

LAURI VAARA MMEKN (vaara@LadyBird.helsinki.fi)
Mon, 3 May 1999 14:50:35 EET DST


Tervehdys käräjäväki

Hannu toivoo käräjien käynnille loppukeskustelua muun muassa
kysymyksestä, onko Suomen metsätalous kestävää. Tässä siitä omia
ajatuksiani.

Suomen metsätalous on ryöstömetsätaloutta

Suomessa katsotaan metsätalous kestäväksi, koska vuotuiset hakkuut
ovat metsien kasvua pienemmät. Se ei ole riittävä peruste, sillä
samalla perusteella voitaisiin sademetsien ryöstöhakkuut katsoa
kestäviksi, jos hakkuut ovat pienemmät kuin suuralueen puuston
lisäkasvu. Oikea kestävyyden peruste on metsän käsittelyn tavoite.
Kestävässä metsätaloudessa pyritään metsäalueen jatkuvaan korkeaan
nettotuottoon ja ryöstömetsätaloudessa kertatuottoon, hakatun
puukuution nettohyödyn maksimointiin. Määritelmä löytyy akateemisesta
kurssikirjasta, Operational efficiency in Forestry.

Puunostaja pyrkii puunkorjuussa aina korkeaan kertatuottoon eli
pieniin puunkorjuun kustannuksiin saadakseen halpaa puuta. Ostaja
maksimoi puukuution nettohyötyä. Ostajavastuinen puunkorjuu on siis
itseohjautuvasti ryöstöhakkuuta.

Puunmyyjän korjuussa otetaan korjuukustannusten lisäksi huomioon myös
uuden metsän perustamisen kustannukset. Myyjä pyrkii pieniin
puuntuotannon kustannuksiin eli jatkuvaan korkeaan nettotuottoon.
Myyjävastuinen puunkorjuu on siis itseohjautuvasti kestävää
metsätaloutta.

Pystykauppapuun korjuu on ostajavastuista ja siis ryöstömetsätaloutta.
Muissakin maissa ryöstömetsätalous liittyy ostajavastuiseen
puunkorjuuseen, metsäyhtiölle vuokrattuun metsään, jota nimitetään
konsessioksi. Konsession suomalainen nimi on pystykauppa. Konsessiot
ja samalla ryöstöhakkuut ovat yleisiä kehitysmaissa, Kanadassa,
Venäjällä - ja Suomen yksityismetsissä. Valtion metsien konsessiot
(pystykaupat) lopetettiin Suomessa 1950-luvulla.

Pystykauppapuun korjuu muistuttaa sademetsän puunkorjuuta. Yhtiö
vuokraa metsäalueen pystykaupalla, ohjaa hakkuun avohakkuuksi
puunhinnan avohakkuulisällä, tuo alueelle oman korjuukoneistonsa ja
kuorii puustosta kerman korjaamalla omaan käyttöön soveltuvan
suurimittaisen puun. Ruotsissa ja Norjassa puu korjataan viiteen
senttiin saakka, mutta Suomessa mänty- ja koivukuitupuulta vaaditaan
seitsemän ja kuusikuitupuulta kahdeksan sentin mittaa. Metsä jää
pursuamaan jätepuuta, sillä polttopuukin jää jätepuuksi.

Ostajavastuisen puunkorjuun metsää ruhjova käytäntö siirtyy myös
metsänkasvatukseen. Metsänuudistamisen päämenetelmä ostajavastuisen
puunkorjuun alueilla on avohakkuu ja viljely, mutta Uudenmaan
ruotsinkielisellä rannikolla, jossa puunkorjuu on myyjävastuista,
päämenetelmä on luontainen uudistaminen. Uudenmaan rannikolla puu
myydään hankintakaupalla ja korjuun tekevät metsänhoitoyhdistyksiä
vastaavat metsäreviirit, ellei puunmyyjä sitä tee. Siellä ei pyritä
ainoastaan puunkorjuun vaan koko puuntuotannon mataliin kustannuksiin.
Sen tuloksena avohakkuulla uudistamisen osuus ja uudistamisen
kustannukset ovat vain puolet maan keskiarvosta, vaikka alue on maan
neljänneksi kuusivaltaisin.

Viime vuonna (1998) oli ostajavastuisen puunkorjuun (pystykauppojen)
osuus 80 prosenttia hakkuumäärästä. Suomen metsätaloudesta on siis 80
prosenttia ryöstömetsätaloutta.

Lauri Vaara

_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/