KUTSUNA TIEDOKSI
METSÄN MONET ARVOT JA MAHDOLLISUUDET
Ekometsätalouden Liitto ja Opintokeskus Visio järjestävät avoimen
kansalaisseminaarin metsien henkisistä ja taloudellisista arvoista
perjantaina 26.2. klo 18.00 Helsingissä Kampin palvelukeskuksessa
(Salomonink.21b)
Metsän henkisistä arvoista puhuvat kirjailija Eeva Kilpi ja erikoistutkija
Riitta Wahlström. Metsän luonnonarvoista puhuu eräopas Markku Mäkinen.
Ekologisesta metsänhoidosta alustaa professori Erkki Lähde ja ekonomisesta
metsätaloudesta puhuu tohtori Lauri Vaara.
TERVETULOA!
Järj. EML ja Visio
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 26.2.1999
Lauri Vaara Metsän monet arvot ja mahdollisuudet,
Maat.- ja metsät. tohtori Ekometsätalouden liiton seminaari
26.2.1999
Metsätalous 2000-luvulle toisella torpparivapautuksella
Puukauppa ja puunkorjuu on Suomessa järjestetty poikkeuksellisella
tavalla. Vallitseva puukauppatapa on pystykauppa, joka tosiasiassa ei
ole puukauppa lainkaan, vaan metsän vuokraus eli konsessio. Muissa
maissa konsessio on yksityismetsissä lähes tuntematon käsite;
puukauppa on hankintakauppaa. Sen sijaan konsessio on yleinen
kehitysmaissa, Venäjällä ja Kanadan erämaametsissä.
Konsessioiden vuoksi puunkorjuun palkkatyö on Suomessa metsäyhtiöiden
monopoli, mikä on maailmassa ainutlaatuista. Muissa maissa teollisuus
ei korjaa puuta, vaan puun korjaavat metsänomistajat tai puunhankinta-
ja korjuuyrittäjät. Suomessa yrittäjiä ei ole, sillä koneyrittäjät
ovat yhtiön työnjohdon alaisia työsuhdeyrittäjiä. Hankintapuu, jota
viime vuonna oli vain 20 prosenttia puumäärästä, korjataan pääasiassa
oman työnä.
Puunkorjuun kustannuksia on luultu mataliksi. Siitä ei kuitenkaan ole
ollut numeroihin perustuvaa tietoa, sillä kustannuksia ei ole
kerrottu. Ne on selvitetty vasta viime vuonna Lauri Vaaran
väitöskirjassa. Kustannukset ovat olleet 1980- ja 1990-luvuilla niin
korkeat, että yhtiöiden korjaaman pystykauppapuun kustannus
tienvarressa on ollut noin 40 markkaa hankintapuun hintaa korkeampi.
Metsäyhtiöt perustelevat omaa ympärivuotista puunkorjuuta puun laadun
turvaamisella. Se ei ole todellinen syy, sillä puun laatu vaatii
talvikorjuuta. Talvikorjattu hiokepuu on alkukesän käytössä kosteampaa
ja vaaleampaa kuin juuri kaadettu tuore puu ja kastelulla laatu säilyy
syyskesällekin. Todellinen syy yhtiöiden puunkorjuulle on sitoutuminen
korjuun erikoiskoneiden ympärivuotiseen työllistämiseen.
Pystykaupassa metsäyhtiö myy korjuupalveluaan puukauppaan kytkettynä.
Kilpailulaki pääsääntöisesti kieltää kytkykaupat ja Kilpailuvirastolle
onkin kanneltu pystykaupoista. Kantelun läpimeno ei lopettaisi
yhtiöiden puunkorjuuta, vaan ainoastaan velvoittaisi yhtiöt luopumaan
konsessioista eli tekemään puusta ja korjuutyöstä erilliset kaupat. Se
palauttaisi puunkorjuun puunmyyjän hallintaan. Yrittäjät pääsisivät
kilpailemaan korjuutöistä, mikä alentaisi puunkorjuun ja teollisuuden
puun kustannuksia ja parantaisi laatua.
Konsessioista vapautetussa metsätaloudessa leimikot olisivat pieniä,
avohakkuu vähäistä, puunkorjuu talvityötä, metsien hoito
pienipiirteistä, harvennukset lieviä, puun käyttöönotto tarkkaa ja
oksat haketettaisiin. Metsäympäristön näkymät nousisivat tasolle, jota
on vaikea kuvitellakaan nykyisessä metsien karkean käsittelyn
tilanteessa.
Konsessioiden lopettaminen olisi kirjaimellisestikin Suomen toinen
torpparivapautus. Metsänomistajat vapautuisivat vuokraamasta metsiään
teollisuudelle. Yrittäjien tulo metsätalouteen olisi pitkä loikka
1800-luvulta periytyvistä konsessioista ja 1960-luvulla aloitetusta
kollektiivitaloudesta 2000-luvun terveeseen markkinatalouteen. Ilman
suurta liioittelua voi muutosta kuvata metsätalouden siirtymiseksi
sosialismista kapitalismiin.
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/