Tervehdys
Jukka Pietilä kirjoittaa:
>Ja mielestäni tämä lista voisi olla enemmän keskusteleva ja vähemmän julistava.
>> Koko prosessi on ollut kulissidemokratiaa, josta tulee mieleen etsimättä
> > entinen Neuvostoliitto. Yhtymäkohtia suomalaisen
>> metsätaloussuunnitelmatalouden ja SNTL:n välillä on muitakin.
> Perustelisitteko väitteenne, edes kerran? Suomessa on noin 440 000
> yksityismetsätilaa, ja niillä metsänomistajia on varmaankin
> lähemmäs miljoona. Näissä omistajissa on niitä, jotka tuottavat
> puuta ja niitä, joiden metsät ovat täysin luonnontilassa, ja
> kaikkea tältä väliltä. Ja näin tietenkin pitääkin olla,
> jokainen hoitakoot metsäänsä niin kuin haluaa. KMO ei ole mikään
> pakottava ohjelma, eikä voisikaan olla, vaan se luo
> mahdollisuudet niille, jotka haluavat hoitaa taimikoitaan,
> kunnostaa >metsäautoteitä tai harventaa nuoria metsiään. Mitä
> suunnitelmataloutta tässä on?
Ettäkö julistamista ja perustelemattomia väitteitä!!! Mielestäni
Metsäkäräjät on ollut poikkeuksellisen keskusteleva foorumi. Useimmat
kirjoittajat ovat perustelleet väitteensä hyvin. Ne, jotka ovat
halunneet pitäytyä omasa kannassaan kykenemättä sitä perustelemaan,
ovat “kyllästyneet keskustelun tasoon” ja vetäytyneet pois.
Ei KMO lisääkään suunnitelmataloutta, koska se jo on Suomessa
täydellistä. Hannu perusteli yhtymäkohdat suunnitelmatalouteen
oikein hyvin. Itse olen kirjoittanut kollektivisoidusta puunkorjuusta
tällaista vuoden 1990 kirjassani “Oikeus omaan metsään” (s. 103). Se
pätee nykyisinkin.
1. Teollisuuden johtama puunkorjuu on Suomessa yhtä ehdoton lähtökohta
kuin valtiojohtoinen tuotanto Neuvostoliitossa.
2. Puunkorjuun tutkimuksessa on teollisuusjohtoisuudesta poikkeavat
vaihtoehdot Suomessa poissuljettu yhtä ehdottomasti kuin
sosialismista poikkeavat vaihtoehdot Neuvostoliitossa.
3. Yksityistä yrittämistä ei puunkorjuussa sallita. Yritykset ovat
Suomen puunkorjuussa yhtä tuntemattomia käsitteitä kuin yritykset
Neuvostoliitossa.
4. Yritysten sijasta puun korjaavat Suomessa jättisuuret yhtiöiden
metsäosastot niin kuin Neuvostoliitossa valtion metsäkombinaatit.
Korjuukustannukset kollektivisoidaan kaikkien metsänomistajien
yhteisvastuullisesti maksettavaksi.
5. Puunkorjuun rationalisointi on Suomessa keskitetty metsäyhtiöille
niin kuin Neuvostoliitossa metsäkombinaateille. Korjuukustannukset
salataan tai ne ovat yhtä epäluotettavia kuin Neuvostoliiton
tilastotiedotkin. Faktojen sijasta yhtiöiden puunkorjuuta
mainostetaan edistykselliseksi niin kuin sosialismin saavutuksiakin.
6. Korjuukoneiden edullisuutta ei Suomessa mitata kustannuksilla eikä
yrittäjien urakointikilpailulla. Koneet määrätään metsäyhtiöiden
toimihenkilöiden päätöksillä, niin kuin Neuvostoliitossakin
metsäkombinaatin toverien päätöksillä.
7. Suomessa uskotaan yhtiöiden tehokorjuun menetelmien edullisuuteen
niin kuin Neuvostoliitossakin suurkolhoosien edullisuuteen. Silti
Suomessa isäntien tienvarteen hakkuut tuottavat halvinta puuta niin
kuin Neuvostoliitossakin pienet puutarhapalstat halvimpia
maataloustuotteita.
8. Suomessa itsenäiset maatilat pakotetaan luovuttamaan puunkorjuu
teollisuudelle samanlaisella taloudellisella painostuksella kuin
Neuvostoliitossakin maatilat pakotettiin liittymään kolhooseihin.
Riittääkö tämä puunkorjuun suunnitelmatalouden perusteluksi?
Lauri Vaara
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/