Tervehdys
Sain muutamalta taholta palautetta, ettei työhakemukseni YLE:een ollut
oikein onnistunut:-)
Myönnettäköön, ettei vakavalla asialla pitäisi ehkä vitsailla.
Journalismin tilanne suhteessa metsäasian käsittelyyn on nimittäin vakava.
Olen seurannut (ja osallistunut) metsäkeskusteluun sekä aktivistina että
journalistina kymmenen vuotta.
Siitä perspektiivistä hahmottuu selvä käänne. Ensimmäiset vuodet olivat
journalistisen ilmapiirin suhteen hyvin avoimia. Keskustelua käytiin ja
toimittajat olivat aktiivisia ja rohkeita.Metsäkysymys hahmottui,
keskustelu eteni.
Käänne tapahtui Der Spiegel-jutun myötä. Kullervo Kuusela oli saanut vihiä
jutusta jo etukäteen ja hän hälytti Ilta-Sanomissa maanpettureista.
Silloinen MM-ministeri Martti Pura yhtyi Kuuselaan ja kuoro oli valmis.
Avoimella kentällä perääntymään joutunut ammattikunta koki tilaisuutensa
tulleen.
Maahan nostettiin ennennäkemätön isänmaallisuusuho. Ulkomaille yhteyttä
pitävät aktivistit ja tutkijat leimattiin maanpettureiksi. Siitä alkoi
metsäkeskustelun ja metsäjournalismin alasajo.
Ensimmäiseksi vaikenivat tutkijat. Joku Ilkka Hanski on poikkeus tässä
ajassa. Hänelle rohkeudesta kaikki kunnioitus.
Journalismin vaientaminen tapahtui sitten siinä sivussa. Maakuntalehdet
olivat yhtyneet Kuuselan-Puran maanpetturuussyytöksiin kolumneissaan ja
pääkirjoituksissaan ja sitä rataa sitten kapeni mahdollisuus kriittiseen ja
tutkivaan journalismiin myös alemman kerroksen toimituskunnassa.
Suoranaista vainoa ja terroria on ollut ilmassa. Tietojen mukaan sekä
lehtiä että tv-toimituksia on systemaattisesti lähestytty
metsäammattilaisten taholta aina kun kriittisiä ääniä on päässyt esille.
Myös ilmapiiri maaseudulla on pakostakin muuttunut. Metsäammattikunta
hallitsee hegemoniallaan maakunnissa ja suuri kriittinen massa vaikenee.
Pahinta tilanteessa on se, että pitkään jatkuttuaan konsensuuri
(konsensus+sensuuri) alkaa jo toteuttaa itseään. Ei enää kyetä edes
käsittelemään metsäasiaa kuin metsäsektorin ehdoilla.
Tilanne on nyt nähdäkseni tämä. Metsäasiasta on tullut niin epämukava
aihe, että toimittajat ovat keskittyneet mukavampiin ja palkitsevampiin
aiheisiin. Ja kun sitten tulee pöytään niin iso asia kuin kansallinen
metsäohjelma ei siihen enää kyetä tarttumaan.
Kun viime keväänä hallitus veti eduskunnalta pois metsäpoliittisen
selonteon Paavo Lipponen murjaisi selitykseksi tutun virnistyksen kera:
-.Ei eduskunnalla tähän mitään uutta sanottavaa olisi kuitenkaan ollut...
Varmasti on totta, että tilanteessa, jossa media ei hoida omaa tehtäväänsä
kansalaiskeskustelun ylläpitämisessä, myös eduskunnalla on vaikea ryhtyä
keskustelemaan. Yleinen keskustelu on kuitenkin se demokratian kaikupohja,
joka tarvitaan myös parlamentaariselle keskustelulle.
On ollut toisenlaisiakin aikoja. Keväällä 1990 Erkki Pulliainen teki
metsävälikysymyksen ja eduskunta keskusteli kaksi päivää metsien
terveydestä, metsänhoidosta ja metsätalouden suunnasta. Seurasin
keskustelua lehteriltä ja keskustelun tasokkuus teki silloin vaikutuksen.
Eduskunnassa nousivat esiin ne kaikki kriittiset äänet mitkä myös ihmisten
parissa elivät.
Yhä kuitenkin jaksan toivoa journalismin irtoamista metsäkorporativismin
pakkopaidasta ja uutta vapauden aaltoa sekä lehtiin että sähköisiin
viestimiin.
Auktoriteettien kunnioitus lienee yksi median alhon syy.
Pitäisi jaksaa tunnustaa, että nämä itsensä erehtymättömiksi ja
ylivertaisiksi asiantuntijoiksi kohottaneet metsänhoitajat ja muut
"metsäammattilaiset" ovat erehtyneet erehtymisestä päästyään eikä
metsäammattilaisuutta voi pitää minään takeena mistään metsäviisaudesta.
Surkein tilanne on tietenkin Maaseudun Tulevaisuudessa ja Metsälehdessä,
jotka eivät julkaise edes selviä metsäuutisia, jos ne koetaan
ongelmallisiksi. Näinhän tapahtui kuin Ekometsätalouden Liitto teki
kilpailuvirastolle selvityspyynnön. Vaikka esim. MTK on joutunut antamaan
selvityspyyntöön lausuntonsa ei Maaseudun Tulevaisuus nähnyt asiassa
uutisaihetta.
Olen huolestunut, enkä oikeasti tiedä kuinka media saataisiin näkemään
metsää ammattilaisilta.
Hannu Hyvönen
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/