Hei käräjöijät,
Tapani Veistola teki kommentissaan johtopäätöksiä, joiden
totuusarvoa rohkenen epäillä.
Tapani kirjoitti:
> - Metson vähentämistä on tutkittu enemmän kuin muita, koska se on riistalintu. Ks. esimerkiksi
> Muuttuva pesimälinnusto (Väisänen ym. 1998) ja sen lähteet.
>
> - Pedot eivät yleensä ottaen pysty aiheuttamaan saaliseläimien vähenemistä (koska muuten
> nekin alkaisivat vähetä perässä jne.). Poikkeuksia toki on esim. tulokaslajeilla (esim. kissa
> Etelämeren saarilla). Meidän tulokaslajeillamme - minkillä ja supilla - ei ole (enää) pysyvää
> populaatiovaikutusta lintukantoihin, ne ja saaliinsa ovat sopeutuneet jo toisiinsa (mitä helpotti
> muun muassa se, että suunnilleen vastaavia maapetoja meillä on ollut maailman sivu, ennen
> vesikko, yhä kärppä, lumikko, kettu jne.) Paikallista ja hetkellistä vaikutusta toki on esim.
> riskiläluodoilla, mutta nyt nekin ovat oppineet vaihtamaan pesäsaaria tilanteen mukaan.
> *Pienpetokampanjat* ovat siksi yleensä turhaa puuhastelua, mutta tuleepahan ulkoiltua.
Millähän auktoriteetilla Tapani mahdat asiasta kirjoittaa?
Suosittelen tutustumaan maan johtavan ornitologin kalastaja Pentti
Linkolan näkemyksiin, joita hän esitti mm. Luonto-Liiton talvipäivillä
1998 (Elonkehä 1/99). Hänellä on esittää asiasta pitkälti
näkemyksellesi vastakkainen käsitys ja myös omakohtaista
tutkimustietoa näkemyksensä tueksi.
> - Metsätalouden hyödyt ovat jo nyt mitattavissa markkamääräisesti, ja se on harjoittajilleen
> hyvin kannattavaa businessta. Lisäksi KMO merkitsee kymmenessä vuodessa 1,5 miljardin
> uutta tulonsiirtoa muilta veronmaksajilta metsäsektorin pussiin. (Summa vastaa hinnaltaan
> puolta Suomen luonnonsuojeluverkostosta.)
Tuntemattoman Sotilaan Lahtista (jos oikein muistan) lainaten:
"Kyl mää kauhiast hämmästelen..." etteivät suurpääoman haltijat ja
sijoittajat ole lainkaan tietoisia tuosta metsätalouden
(puuntuotannon) erinomaisesta kannattavuudesta. Veistolalla on
hallussaan ilmeisesti kullanarvoista tietoa. Vanhaa viisautta 'kel
aarre on, hän aarteen kätkeköön' noudattaen hän ei kuitenkaan
rohkene paljastamaan tuota viisaudenlähdettään.
Reaalikorkoprosentit, joiden pohjalta metsäntuottoa arvioidaan ja
investointilaskelmia suoritetaan, pyörivät arvojen 2 - 4 välillä,
painottuen alle kolmeen prosenttiin. Joissain harvoissa
päätehakkuuvaiheen lannoituksissa sijoituksen tuottoprosentiksi
lasketaan jopa 10 % (huom! tehometsätalouden edellytyksin ja alle
1/10 puuston kiertoajalle). Niin että tervetuloa Tapanillekin tänne
vihreän kullan sampoon, bisneksien bisnekseen.
Ja mitä taas tulee KMO:n tulonsiirtoihin, lienee rehellistä
huomioida metsäsektorin kerrannaisvaikutukset, jotka kohdistuvat
etupäässä muualle kuin maaseudulle, joka kuitenkin parhaansa
mukaan koittaa osaltaan kansakuntaamme ruokkia ja keskeistä
uusiutuvaa luonnonvaraamme kestävästi tuottavana ylläpitää. Se,
että kaupunkilaiset eivät maaseudun elinkeinorakenteesta ja
infrastruktuurin ylläpidosta huolta kanna, ei toki ole uutta!
> - Jokamiehenoikeudesta voi nauttia metsänomistajakin muidenkin metsiessä, joten sen
> lopettaminen tai hinnoittelu (mitä MTK näyttää ajavan) ei ole loppujen lopuksi kenenkään edun
> mukaista.
Jos maatalous, kalastus ja metsätalous eivät kykene ylläpitämään
ja elättämään maaseudun ihmisyhteisöjä, on ihmisten joko
siirryttävä kaupunkeihin/maaseututaajamiin tai ryhdyttävä
tehokkaammin hyödyntämään tuotannontekijöitään, merkitsi se
sitten tehometsätaloutta tai virkistyslupien vuokrausta. Jos
Tapanilla on hallussaan viisastenkivi ratkaisemaan tämä pian päälle
kaatuva ongelma, moni olisi tiedostasi suuresti kiitollinen, voisit
tehdä siitä jopa hyvän bisneksen!
Parhain terveisin
Reijo
Reijo Pankka, metsäylioppilas
Joensuun yliopisto
E-mail: Reijo.Pankka@forest.joensuu.fi
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/