Yleisön pyynnöstä ohessa Kansallisen metsäohjelman (KMO) uutisia tiistai-illan joillekin
listoille lataamaani nopeata pikauutistani pitemmin:
Kansallisen metsäohjelman johtoryhmässä tehtiin 5.1. ohjelman neljänteen luonnokseen
monia parannuksia. Suurin osa muutoksista oli pieniä tekstitarkennuksia, sanamuotoja yms.
Niitä kaikkia ei kannata tässä referoida, koska niiden sanatarkan lopullisen muodon näkee pian
netistä http://www.mmm.fi/kmo/ . Keskeisimpiä ajatuksia olivat:
- Etelä-Suomen suojelutoimikunnan toimeksiantoon lisää Oulun läänin länsiosa ja
Lounais-Lappi (koska niissä metsiensuojeluaste on yhtä kurja kuin etelämpänä). Toimikuntaa ei
kuitenkaan sidottu konkreettisiin tavoitteisiin, kuten esimerkiksi etelän suojeluasteen
kaksinkertaistamiseen tai 100 000 hehtaariin, koska suojelutarve voi osoittautua tutkimuksessa
vielä suuremmaksikin. Aikatauluksikaan ei pistetty ehdottamaamme 2001 loppua vaan
*lähivuosina*, mikä tosin tarkoittaa lähes samaa: Etelä-Suomen uutta
suojeluohjelmaa/vastaavia toimenpiteitä ei siis lykätty esimerkiksi vuoden 2007
(luonnonsuojelun rahoituoohjelman loppu) tai 2010 (KMO:n loppu) jälkeiseen aikaan.
- Ekologisen kestävyyden heikko lähtötaso kirjattiin, sivun 17 suojelualojen pylväsdiagrammi
korjattiin, suojeluprosentit otetaan ns. prosenttityöryhmästä.
- Muita tärkeitä konkreettisia parannuksia ja tarkennuksia mm. sanamuodoissa sertifiointi,
säästöpuut, kesähakkuut, myös tuontipuulta vaaditaan ekologista ja sosiaalista kestävyyttä,
YM:n rahoitusta lisätään, uusilla metsäteillä ei pilkota erämaita tms. yhtenäisiä alueita, soiden
kunnostusojitusrahoihin sisällytetään ennallistaminenkin, metsäluonnon hoitomäärärahojen
korotustarve todettiin jne.
* KMO:n valmistelu jatkuu
Tässä vaiheessa täytyy kuitenkin antaa täysi kiitos johtoryhmälle, järjestöistä nimeltä
mainiten SLL:n Timo Helteelle ja WWF:n Timo Tanniselle, koska kokouksessa luonnos
monissa kohdissa parani. Oma merkityksensä oli myös sillä, että maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä on useimpia edeltäjiään huomattavasti pätevämpi ja järkevämpi.
Oleellista on kuitenkin oivaltaa, etteivät ohjelman ongelmat eikä valmistelu suinkaan loppunut
johtoryhmään. Nyt sitä alkaa käsitellä ministerityöryhmä (Hemilä, Aura?, Enestam, Haavisto,
Huttu-Juntunen) ja sitten hallituksen iltakoulu (3.2.?). Niissä linjataan mm. energiakannanotot
ja muut isommat erimielisyydet. Lisäksi vielä valtioneuvoston jälkeen KMO:sta tilataan YVA,
jonka täytyy voida vaikuttaa linjauksiin ennen ohjelman alkua vuonna 2000. KMO:han alkaa
todella fyysisesti eli rahallisesti realisoitua vasta ensi vuoden budjetissa, ja ellei ennen sen
menoa eduskuntaan näy edistystä YVA:n ja suojelutyöryhmän suhteen, suojelujärjestöt ottavat
asian esille budjetin yhteydessä.
Mitä suojelujärjestöihin nyt tulee, Luonnonsuojeluliitto jätti varauman, että sen osalta
liittohallitus käsittelee ohjelmaa vielä ennen hallituksen iltakoulua, jahka viides korjattu
luonnos on ensin käsiin saatu.
Maan ystävät on jo arvostellut ohjelmaa ja siitä MMM:n lähettämää tiedotetta
http://www.mmm.fi/KMO/tiedotteet/default.htm ankarasti, koska KMO ei ole ekologisesti ja
sosiaalisesti kestävä eli ilman korjaavia toimenpiteitä lajien ja työllisyyden väheneminen
jatkuu. MY:n tiedote esim. http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/0261.html
* KMO pähkinänkuoressa - omat henkilökohtaiset näkemykseni perusongelmista
1) konkreettisesti luvassa 2000 - 2010: lisää hakkuita, ojia ja metsäteitä (1000 km/vuosi eli 10
000 km KMO:n aikana)
2) rahallisesti: palauttaa Lipposen sateenkaarihallituksen leikkaamat metsänparannusvarat:
vuosina 2000 - 2010 tulee noin 105 Mmk vuodessa metsäteihin, kunnostusojituksiin ja
metsäkeskuksille
- se vakiinnuttaa myös viisivuotiseksi aiotun ns. nuorten metsien hoitokampanjan rahat 2010
asti
- veronmaksajat tukevat siis metsänomistajia, vaikka metsätalous on muutenkin maassamme
erittäin kannattavaa
3) institutionaalisesti: vakiinnuttaa KMO:n yhteydessä muodostetut toimikunnat.
Jatkoprosessin kannalta on ratkaisevaa, ettei suojelutahoja enää ohiteta KMO:n tavalla
- esim. ratkaiseva työvaliokunta valittiin niin, että siinä oli 3 MMM:n, 1 MTK:n ja 1
Metsäteollisuus ry:n edustaja, kolmesta sihteeristä yksi oli SYKE:stä. Suojelujärjestöillä ja
YM:llä oli siinä siis edustajia 0.
- vastaavasti järjestöjen kritiikistä suurin osa väistettiin vetoamalla aikapulaan, koska KMO:n
ensimmäinen luonnos ilmestyi vasta 3.11., jolloin maakuntien kansalaisfoorumit olivat jo
menossa.
- YVA tehdään jäkikäteen, eli päättäjät eivät voi vertailla vaihtoehtojen vaikutuksia. (Kirjattiin
kuitenkin optio muuttaa tavoitetasoja kuten kuutioita YVA:n tulosten valmistuttua ja ennen
ohjelman toteuttamisen aloittamista 2000)
4) suojelupuutteet menevät lisäpohdintoihin toimikuntiin, lohdutukseksi metsäluonnon
hoitoon 10 Mmk/vuodessa (mikä tosin saattaa hukkua hankkeiden omakustannuskynnyksen
alentamiseen, s. 37)
5) kansainvälisesti: Ruotsi on tehnyt juuri suuren metsiensuojelupäätöksen, ja siellä
sertifiontikin etenee jne. KMO ei ole siihen riittävä vastaus metsätaloudemme
ekokilpailukyvyn parantamiseksi.
6) strategisesti: etenkin KMO:n aiemmat luonnokset ovat olleet selkeitä askelia tiellä tulkita,
ohjata, vesittää, väärentää ja harhauttaa Rion ja Helsinki-prosesseja sekä EU:n metsäohjelmaa
sekä niiden kotimaista toimeenpanoa tinkimällä ekologisesta kestävyydestä vetoamalla
sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Trikillä on yritetty peittää sitä ikävää tosiasiaa,
ettei metsätaloutemme ole nytkään ekologisesti (suurin uhanalaisuuden syy maassamme ja
hakkuut vain kasvavat) eikä sosiaalisesti kestävää (kasvua työpaikkojen vähentyessä ja
työpaikat siirtyvät Etelä- ja Länsi-Suomeen). Sitä vastoin metsätalous on maassamme
taloudellisesti erittäin kannattavaa: ongelmana on vain miten kansainvälistyvien yritysten
voitot voitaisiin kotiuttaa Suomeen (esim. vihreällä energiaverouudistuksella) niin, että
kansantaloutemme saisi takaisin metsäsektorin suosimiseen sijoitettuja panoksia eivätkä tulot
valuisi esimerkiksi amerikkalaisiin eläkekassoihin ja investointeina muille (kilpailija)maille
vierahille. Näihin todella suuriin strategisiin peruskysymyksiin ei KMO - vanhojen
Mera-tyyppisten puuntuotanto-ohjelmien perillinen - ota kantaa.
SLL:n aiemmat tiedotteet netissä:
http://forest.sll.fi/tiedotus/1998/KMOekologinenkestavyys.html
http://forest.sll.fi/tiedotus/1998/MetsaohjelmaTurussa.html
http://forest.sll.fi/tiedotus/1998/KMOvesiensuojelu.html
http://forest.sll.fi/tiedotus/1998/KMOnLs-tavoitteet.html
KMO:sta artikkeli mm. 10.1. ilmestyvässä Luonnonsuojelijassa 1/1999, joka tulee aikanaan
pdf:nä http://forest.sll.fi/ls/index.html
Internetissä keskustelupalstoja
MMM:n KMO-sivut (myös keskustelua) http://www.kmo.fi/
Ekometsätalouden liiton Metsäkäräjät http://www.kaapeli.fi/visio/metsa/
___________________________________________________________________
Mr. T a p a n i V e i s t o l a
Natura 2000 -projektisihteeri * Natura 2000 Co-ordinator
Suomen luonnonsuojeluliitto * Finnish Association for Nature Conservation
Kotkankatu 9, FIN-00510 Helsinki
Puhelin 09-228 08 266 * Int. tel. +358 9 228 08 266
Telekopio 09-228 08 200 * Int. fax +358 9 228 08 200
E-mail tapani.veistola@sll.fi * WWW http://forest.sll.fi/tiedotus/Natura/index.html
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/