Hannun toivoma joulutauko käräjäkivillä tällä viikolla ei
toteutunutkaan,vaan Kari Mielikäinen jatkoi aloittamaansa
juupas-eipäs jankkaamista.Joihinkin yksityiskohtiin on edelleen syytä
palata-ei suinkaan Mielikäisen vaan mahdollisten inttämistä
seuranneiden vuoksi.
Jos Mielikäinen olisi perehtynyt tarkemmin Suomessa,Ruotsissa ja
Norjassa 1910-luvulta asti seurattujen kokeiden aineistoihin (mm.
Heikinheimo-Mikola,Lundqvist jaAndreassen),hän olisi saattanut
huomata,ettei huomattavaa osaa kokeista ollut edes eri vaiheissa
käsitelty alkuperäisen tavoitteen mukaisesti,vaan metsänhoidollisen
harsinnan vastaisesti määrämittahakkuulla.Samalla oli puustopääoma
niillä koealoilla pudotettu niin alas,että myös kasvu oli
romahtanut.Ei sellaisia koealoja pidä sekottaa erirakenteisuuden
säilymisen seurantaan.Heikinheimo itse hylkäsikin omat koealansa(2
kappaletta kokoaineisto),mutta Mikola teki niistä peräti julkaisun
pitkälle menevine errirakenteiskasvatuksen tyrmäävine
johtopäätöksineen 1980-luvun puolivälissä,kun keskustelu jatkuvasta
kasvatuksesta kävi kiivaana.Miksi sitten Lundqvist ja Andreassen
eivät ole kriittisesti tarkastelleet aineistojaan on jäänyt minulle
käsittämättömäksi.
Erirakenteisuuskasvatus ei tietenkään edellytä vuosikymmenestä
toiseen aivan samanlaisen runkolukujakauman säilyttämistä,mutta
kuitenkin riittävän puustopääoman ylläpitämistä.
VMI-tiedot,joiden pitäisi olla edustava otos,osoittavat,että
erirakenteisuus on ollut sekä Suomessa ettäRuotsissa vuosikymmenestä
toiseen varttuneiden metsien ylivoimaisesti yleisin puuston rakenne
ja säännöllinen erirakenteisuus (runkolukujakauma käännettyä J.tä
muiistuttava) alajakona erirakenteisista selvästi yleisin.Jos
tasarakenteisuus (nykykasvatusmalli) olisi luonnon kehityksen
mukaista,se kyllä näkyisi inventoineista.Ehkä siksi varsinaiset ao.
tutkijat eivät ole runkolukujakaumia esittäneetkään.Kari Mielikäinen
on jo kahdesti yrittänyt estää eri käsikirjoitustemme julkaisemisen
mm. sillä verukkeella,että tarkasti rajatuille varttuneilllekaan
metsille ei saisi laskea runkolukujakaumien keskiarvoja.Hänen
logiikkansa mukaan kuulemma siten saataisiin tasarakenteisistakin
syntymään käännetyn J:n käyrän mukainen jakauma (outoa muuten että
hän on ryhtynyt lausunnon antajaksi vaikka hyvin tietää itse
aloittamansa poleemisen suhteen).Niputtamalla tasarakenteiset
taimikot ja vanhat puustot saadaan tietysti vääristävä keskiarvo.
Mielikäinen toistaa yleistä tehometsätalouden hokemaa,että tuli
polttaa metsää aivan samalla tavalla riippumatta,syttyykö se
kaskenpoltosta,tupakasta vai salamasta.Kannattaisi perehtyä vähän
syvällisemmin paloekologiaan,mm.millaisissa oloissa po.palot syttyvät
ja mitä luonnonilmiöitä (esim. sade) liittyy niihin.
Mielikäinen kehui lukeneensa useita harsuuntumista käsitelleitä
asiapapereita ja tietävänsä rikkipäästöistäkin.Miksi hän ei sitten
ota tietojaan huomioon polemiikissaan ja miksi hän ei tyydy
viittaamaan tarkasti siihen mitä joku on todella esittänyt vaan
levittelee ilkeämielisisiä vihjailujaan.Käypä siinä sitten asiallista
keskustelua.
terv.Eki Lähde
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/