Tiedotusvälineille 8.12.1998
vapaa julkaistavaksi heti
Vihreän liiton puoluesihteeri Ari Heikkinen:
KANSALLISTA METSÄOHJELMAA EI KANNATA KIIREHTIÄ
MTK:n kritiikki ympäristöliikettä kohtaan epäasiallista ja vailla pohjaa
Kansallisen metsäohjelman (KMO) kolmas versio valmistui eilen, mutta sen
keskeiset ongelmat ovat edelleen tallella: Ohjelman strategiset tavoitteet
ovat epäselvät sekä suojelun että sosiaalisten ja taloudellisten kysymysten
osalta. Silti metsäohjelman valmistelua kiirehditään ja se halutaan saada
valtioneuvoston hyväksyttäväksi heti tammikuussa. Kiirehtimisen sijaan olisi
tärkeämpää edelleen kehittää ohjelmaluonnosta niin, että sen strategiset
tavoitteet myös työllisyyden osalta olisivat selkeät ja ohjelma edistäisi
metsätalouden ekologisesti kestävää kehitystä. Vihreät edellyttävät KMO:lta,
että suojelutasoa nostetaan siten, että lajeja ei katoa kuten nykyään ja
että työllisyysta-voitteet toteutuvat jatkojalostuksen eikä lisähakkuiden
kautta.
MTK:n Martin Lillandt on väittänyt tänään, että "ympäristöliikkeelle ei ole
tärkeää miksi suojellaan, kunhan vain suojellaan". Väite on absurdi: esim.
vanhojen metsien ja avainbiotooppien suojelua vaaditaan selkein tieteellisin
perustein, puoluesihteeri Ari Heikkinen toteaa. Myös KMO:n kohdalla
ympäristön ja ihmisen hyvinvointi kulkevat käsikädessä. Metsien parempi
suojelutaso ei ole pois esimerkiksi työllisyyden parantamisesta.
Selvitysten mukaan työpaikkoja ei luoda hakkuumääriä kasvattamalla, toisin
kuin metsäohjelmassa haaveillaan. 1990-luvulla on hakkuita lisätty
miljoonilla kuutiometreillä, mutta metsäsektorin työpaikat ovat silti
vähentyneet. MTK:n väite siitä että ympäristönsuojelu leikkaa hyvinvointia,
onkin täysin vailla pohjaa, Heikkinen paheksuu.
Selvitysten mukaan hakkuiden kasvattamisen sijaan tärkeämpää on puun
jalostusasteen nosto. Jatkojalostuksen osuus metsäsektorin työllisyydestä on
Suomessa 44 prosenttia, Itävallassa 75 pro-senttia ja Iso-Britanniassa 88
prosenttia. Vastaavasti miljoonan puukuutiometrin työstäminen antaa Suomessa
2 100, Itävallassa 5 600 ja Isossa-Britanniassa 27 000 työpaikkaa vuodeksi
(Leena Petäjistö, Pertti Elovirta ja Ashley Selby: Metsäsektorin rakenne ja
työllisyys Suomessa, Itävallassa ja Iso-Britanniassa.
Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 628, 1997). Vaikka Suomen ja
Iso-Britannian tilannetta ei voi täysin rinnastaa toisiinsa, esimerkit ovat
kuvaavia.
Suomessakin työpaikat löytyvät sieltä, missä puu jatkojalostetaan: puu
korjataan Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta metsäsektorin työpaikat ovat
etelässä ja lännessä. Metsäohjelman työllisyyden parantamistoiveet hakkuita
kasvattamalla tuntuvat hatarilta spekulaatioilta myös siksi, että
perinteinen "metsurin homma" ei tunnu kelpaavan vapaana olevalle työvoimalle.
Kansallisen metsäohjelman valmistelemiseksi on tehty jo mittava työ. Tätä
työtä ei ole syytä heittää hukkaan, mutta se ei myöskään ole johtanut
ohjelmaan, joka olisi valmis hyväksyttäväksi. Ohjelmasta on tarkoitus
jalostaa prosessi, jossa metsien hyötykäyttöä ja suojelua käsiteltäisiin
tulevaisuudessakin laajapohjaisissa yhteistyöelimissä. Ajatus on mitä
kannatettavin, mutta on pelättävissä, että ohjelma, josta puuttuvat selkeät
tavoitteet, ei ohjaa jatkotyötäkään oikeaan suuntaan. On tärkeää tehdä
pohjapaperista strategisesti toimiva, minkä jälkeen sen kehittämisen
suuntaviivat ovat selkeät.
Lisätietoja: puoluesihteeri Ari Heikkinen
-----------------------------------------------------------------
Katja Alvoittu
Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus ViSiO
Uudenmaankatu 24 A, 00120 Hki
tel. (09) 604 010
fax (09) 604 002
alvoittu@kaapeli.fi
http://www.kaapeli.fi/visio/
---------------------------------------------------------------
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/