Anneli tuo esiin toisen jatkuvan kasvatuksen väitetyn ongelman, eli
uudistumisen ja uudistamisen:
>Lehtipuiden kanssa tulee pari ongelmaa, ellei haluta käyttää viljelyä:
>(1) uudistuminen jatkuvassa kasvatuksessa ja
>(2) uudistaminen muuttuvan ilmaston oloissa.
>
>Lehtipuista suurin osa kai uudistuu ja kasvaa parhaiten hyvissä
>valo-oloissa. Eri-ikäismetsässä tällaisia ilmeisesti tarjotaan
>metsänreunoissa ja pienaukoissa?
Kylläpä juuri näin. Näinhän luonnonmetsissäkin tapahtuu. Myös nämä
kertakäyttöiset palstatiet antavat tilaa koivulle ja muille lehtipuille
sekä männylle. Palstateitä luonnondynamiikassa vastaavat tuulenkaatojonot,
joita on havaittu luonnonmetsäalueiden yli lennettäessä Venäjällä.
Huomautettakoon, että luomumalli on liitossamme kehittelyn alainen projekti
ja näkemyksiä on monia.
Omasta puolestani miellän luomumallin käyttävän hyväkseen kolmea metsän
dynamiikkaa eli
1. Pystyynkuolevat puut
=suurten puiden poimintahakkuu joka antaa tilaa varttuvalle läheispuustolle
2. Kaatuneet puut ja myrskyaukot
=pienaukkohakkuut ja palstatiet
3. Metsäpalo
=palodynamiikkaa matkuva väljennyshakkuu
Kohtien 1 ja 2 menetelmiä noudatetaan esim 15-30 vuoden välein tapahtuvissa
hakkuissa ja näin menetellen metsässä havupuusto lisääntyy ja lehtipuita on
laikkuina siellä täällä. Näin metsäkuvassa olisi aina "vanhan metsän"
vaiheita eli paikkoja joissa luomuhakkuista on kulunut jokunen vuosikymmen.
Kohdan 3 menetelmässä otettaisiin sitten rutkemmin kuusta pois ja
tehtäisiin sen verran väljä asento , ei kuitenkaan yhtään enempää, että
saataisiin aikaan lehtipuuvaltainen vaihe.
Anneli tuo esiin myös ilmastonmuutosasian. Tärkeä huomio. Metsäntutkimus ei
ole paljoa askarrellut kuinka meneillään olevaan ja vääjäämättömään
ilmanstonmuutokseen reagoitaisiin. Anneli kirjoittaa:
Suurempi probleema tulee vastaan, jos
>uskotaan ilmaston muuttuvan kuten on ennustettu, että Suomen leveysasteilla
>50 vuoden päästä koko vuoden keskilämpötila kohoaisi n. 2 astetta, eli
>toisi meille Tanskan ilmaston. (Ovatkohan joulukinkut sitten meillä aina
>hirmu halpoja?) Reagointi tämän ennusteen perusteella edellyttää tietysti,
>että uskoo siihen. KMO ei taida ottaa paljoa kantaa asiaan?
>
>Ilmastonmuutoksen on ennustettu johtavan siihen, jos olen oikein
>ymmärtänyt, että luontaisesti kehittyessään metsät muuttuisivat
>lehtimetsiksi rehevimmillä kasvupaikoilla. Keski-Euroopassahan on paljon
>kuusi- ja mäntymetsiä lämpimämmässä ilmastossa, mutta niistä suuri osa on
>viljeltyjä, joten kyllä havupuut saadaan haluttaessa viljelemällä säilymään.
>
>Ilmaston mahdollisuuksien täysi hyväksikäyttö edellyttäisi myös jalojen
>lehtipuiden lisääntyvää kasvatusta, ja sitä ei saada alkuun muuten kuin
>viljelemällä. Sitä voisi jo nyt harrastaa metsitettävillä pelloilla
>käyttäen hieman meitä eteläisempää alkuperää (esim. Etelä-Ruotsi, Viro).
>Tässä ottaa tietysti riskin että jos ilmasto ei muutukaan, niin sitten
>investointi ei ole kovin hyvä. Monilla jaloilla lehtipuilla on kyky
>uudistua varjoisissa oloissa joten ne sopisivat hyvin eri-ikäismetsiin.
Olen samoilla linjoilla. Ilmastonmuutos suosii sekametsien kasvattamista
ja erirakenteiskasvatusta.
Toisaalta ilmastonmuutoksen hallintaan saaminen edellyttäisi myös sitä,
että maailman metsäpeitettä palautetaan entiseen mahtavuuteensa ja vieläpä
sitä suuremmaksikin!
Tässä suhteessa velvoite jaksollisen metsänhoidon lopettamiseen on vain
ajankysymys. Ymmärtääkseni Maailman pankin Venäjäraportti oli jo
huolissaan pohjoismaisesta metsämallista. He arvioivat varovasti taigan
hiilivarantojen putoavan neljänneksellä jos taigan luonnonmetsät muutetaan
meikäläiseen asentoon.
Meillähän puuvarannot ovat yhä hyvin alhaalla. Keskiarvo lienee n 90m3/ha
ja se ei totisesti ole paljon.
Jatkuvassa kasvatuksessa tuollainen puustopääoma voisi olla puuvarannon
vaihtelun alaraja!
Mitä tulee jalojen lehtipuiden kasvatukseen, tästä liitossamme on monta
kantaa. Omakohtaisesti olen kovinkin kiinnostunut senlaatuisesta
metsäpuutarhanhoidosta. Olen Vieremällä kasvatellut vanhojen
iisalmelaisten tammien terhoista taimia ja istutellut niitä metsiimme.
Erityisesti hämmästelen näiden ihmetammien kasvuvoimaa.
Kahdeksankymmenvuotiaan Iisalmessa kasvaneen tammen halkaisija oli suurempi
kuin samanikäisen männyn!
Jos joku on kiinnostunut kokeilemaan ko. kantoja voi osallistua EML:n
tammitutkimukseen ja tilata liitolle lahjoitettuja tammentaimia ensikevään
metsäpuutarhatöihin...
terveisin
Hannu Hyvönen
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/