Pietila kirjoitti:--- Hollantilaisiin autoihin vaan korkeammat pakoputket, jotta saadaan savut muiden silmille. Lounatuulihan tuo sieltä Alankomaistakin tänne ilmansaasteista metsäkeskustelumme aiheiksi. Tarkoitatko todella, että siellä asian hyväksi ei tarvitse tehdä mitään, kun haittoja ei siellä ole meren läheisyydestä johtuen?---
Kyoton ilmastokonferenssin Buonos Airesin seurantakokous pidettiin juuri.Meidan eurooppalaisten tulisi yhteisesti pudottaa 8% hiilidioksidipaastoista lahitulevaisuudessa, amerikkalaiset eivat halunneet allekirjoittaa omaa seitsemaa prosenttiaan. Kyoton sopimuksen ratifioimiselle Hollanti on asettanut joukon ennakkoehtoja:
1. Myos Japanin ja Yhdysvaltojen on ratifoitava sopimus.
2. EU:n on tehtava alueellaan konkreettisiin tuloksiin johtavia toimenpiteita hiilidioksidipaastojen vahentamiseksi.
3. Alettava peria yleista ja yhteista EKO-veroa EU:n aluella.
4. Sallittava 50% paastojen vahentamisesta tapahtuvan myos kolmen ns. Flexible Instrumentin avulla. (Flexible Instruments: a)osaaottavat maat saavat keskenaan ostaa ja myyda paastooikeuksia b)sallittava hiilidioksidipaastoja vahentavat projektit toisissa sopimusmaissa, siten Hollanti tukemalla esim. Unkaria korjaamalla yhden sahkokeskuksista, tayttaisi osan paastojen vahentamiskiintiostaan.
c)Clean Develoment Mechanism:Teollisuusmaiden paastovapaat projektit kehitysmaissa takaisivat niille luottoja )
Edellisen perusteella on jokaiselle varmaan sanomattakin selvaa, etta Kyoton sopimuksen
ratifioiminen tassa maassa tulee kestaamaan viela hyvan aikaa. Kuinka Suomen ratifiointi edistyy, sita en tieda.Maan paaministeri on myohemmin kylla antanut lausunnoissaan ymmartaa, etta 'hallitus pyrkii tietoisesti sellaisiin toimenpiteisiin, joilla paastojen tuntuva vahentaminen lahitulevaisuudessa taataan'. Viime vuoden alusta bensiinin hintaa nostettiin ylimaaraisella ns. jarruverolla, mutta sen vaikutus liukeni ikava kylla olemattomiin oljyn hinnan laskiessa. Vuoden -99 alusta hallitukselta ounast
llaan radikaalimpia otteita autoilun saamiseksi kuriin, mutta millaisia ne tulevat olemaan, se saadaan tietaa vasta Uuden Vuoden pyhina. Hallitus yrittaa mainituilla jarruveroilla ohjailla ihmisia luontoystavallisempaan kulutuskayttaytymiseen, niinpa esim. veden arvonlisaveron kaavaillaan nousevan vuoden alusta todella huimasti, jotta taalla vahiin kayvan puhtaan talousveden kaytto jarkiperaistyisi.
Pietila sanoo:
Ugrit reservaatteihin turvekammeihin asumaan alkuasukkaiksi, jotta elämys olisi taattu? Eiköhän se matkailun kehittäminen kannata tehdä muiden elinkeinojen ohessa. Omien havaintojeni mukaan ei keskieurooppalainen juuri erota talousmetsää säästömetsästä senkään jälkeen kun ero on selvitetty. Maailma on niin erilainen.
Kaikki me tiedamme, etta matkailu on maailman yksi johtavista teollisuusmuodoista ja teollisuusmaiden jatkuvasti vaurastuessa matkailun kasvulla ei ole rajoja. Unelmateollisuudelle on aina tilaa. Annan yhden esimerkin toisenlaisesta matkailusta: Pohjois-Hollannin maanviljelijoiden aloitteesta alueen kunnat aloittivat opastetut ja maksulliset hanhiretket maillaan. Maan pohjoisilla pelloilla talvehtii vuosittain n. 20 000 Pohjoismaissa ja Siperiassa pesivaa hanhea. Ilmio on muillekin kuin fanaattisille l
ntumiehille mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen nahda, sanovat maanviljelijat, ja sita paitsi opastetuilla retkilla taataan hanhien talvehtimisrauha, he sanovat. Ja tulijoita riittaa tuhansittain, kameroiden kanssa tai ilman, koko Keski-Euroopan alueelta. Meinaan vain, etta eiko tassa olisi ideaa suomalaiseenkin matkailuun, sen sijaan, etta Suomea myydaan nyt moottorikelkkailu- ja rallimaana? Millaista matkailua Suomi haluaa tulevalla vuosituhannella?
T. J. Mielikainen kirjoittaa:
Siellä päin maailmaa kun kaikki "luonnontilaisetkin" metsät (joita siellä
ei ymmärtääkseni ole enää vuosisatoihin (?) ollut) näyttävät puupelloilta
minun kokemusteni mukaan. Eihän puistikoissa sinänsä mitään vikaa ole, kun
voi pikkukengissä saapastella.
On totta, etta Hollannin metsat ovat suurimmalta osaltaan istutusmetsia, puupeltoja ja puupuistoja, joista loytyy niin kotimaista kuin ulkomailtakin tuotuja puulajikkeita. Huomattavan suuri osa naista metsista on kuitenkin suojeltu, niista on tehty ns. luontomonumentteja. Hollanti tuottaa 8 % omasta puuntarpeestaan, ja tuotetulla puulla on FSC-laatumerkki. (FSC = Forest Stewardship Council. Puolueeton kansainvalinen organisaatio, jossa edustettuina ovat metsanomistajat, puukauppiaat, ymparistoorganisa
tiot ja paikalliset asukkaat eripuolilta maailmaa) Lisatietoja organisaatiosta saa Forest Stewardship Council
Avenida Hidalgo 502, 6800 OAXACA, Mexico, email: FSCOAX@antequera.antequera.com
Loytyy myos Internetista: www.FSCOAX.org.
Paikallisista kunnista 5 on saanut tuon edellamainitun laatumerkin omille metsilleen, koska ne noudattavat kestavan metsanhoidon periaatteita metsapolitiikassaan. Myos Ruotsissa laatumerkin kaytto on laajenemassa. Enta Suomessa? Hollanti on luvannut pyrkia vuosisadan alkupuolella paasemaan siihen, etta se ostaa vain laatumerkilla varustettua puutavaraa.
Sita suomalaisen metsantutkimuksen korruptoituneisuutta miettikoon jokainen hiljaa omassa itsessaan, rehellisesti tosiasiallista vallitsevaa metsien tilaa pohtien. Miten tahan on tultu ja milta tulevaisuus nayttaa? Ja vetakoon johtopaatoksia.
Tassa vaestorajahtavassa, ahtaaksi kayvassa maailmassamme hollantilaiselle ei ole yhdentekevaa suojellaanko Suomen metsia vai ei, samoin kuin suomalaiselle ei ole yhdentekevaa sallitaanko yksityisautoilun hilliton kasvu Keski-Euroopan maissa vai ei, vai mita?
Outi Saramaen lyhyt kommentti saa minut ajattelemaan sita suurta naisten vaikenevaa joukkoa, joka keraa marjat ja sienet ja tekee (teki?) vastat; he lienevat niita jokamiehenoikeuksien todellisia kayttajia. Heille metsa on varmasti muutakin kuin vihreaa rahaa. Muistan kuinka mummoni silmiaan huivin nurkkaan kuivaten istui satavuotisen kuusen kannolla ja valitti: 'sotkivat ryokaleet minun parraan marjamuan', kun Kymi oli kaatanut lehmahaan takaisen vanhan metsan, jossa han koko ikansa oli tottunut kayma
n marjassa ja sienessa. Vaan eihan se auta itku markkinoilla, sano.
Amsterdamista R. V.
R. Vaisanen
Onbekendegracht 3 bg
1018 XN Amsterdam
The Netherlands
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/