Tervehdys!
Virallisessa metsäohjelmaluonnoksessa löytyy kappale, jossa mielestäni
tiivistyy jotakin olennaista yhdestä suunnattomasta erehdyksestä, joka
maassamme vallitsevassa metsäliturgiassa vallitsee. Tehtäessä nyt
suuntaviittoja ensi vuosituhannelle, vanhat dogmit on syytä ottaa
lopultakin kriittiseen tarkasteluun.
Ohjelman kyseenalainen sitaatti on ohessa:
"Suomessa on 1960-luvulta lähtien tehty lukuisia valtakunnallisia
metsäohjelmia, joilla on edistetty metsien hoitoa ja metsistä saatavaa
hyvinvointia. Niillä on ollut merkittävä ohjaava vaikutus
metsäpolitiikkaan, sillä metsäsektorin osapuolten lisäksi eri ministeriöt,
talousneuvosto ja Suomen Pankki ovat olleet mukana ohjelmia laatimassa.
Etenkin 1960- ja 1970-luvun Mera-ohjelmilla oli käänteentekevä merkitys,
sillä niiden avulla valtio ja metsänomistajat kaksinkertaistivat
investointinsa metsänhoitoon ja metsänparannukseen. Sen ansiosta metsien
kasvu ja hakkuumahdollisuudet lisääntyivät ja metsiin perustuva kestävä
kehitys saattoi jatkua. Viimeksi on tehty Metsä 2000 -ohjelma (1985) ja sen
tarkistusohjelma (1992) maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta."
On toki totta, että tehometsätalous merkitsi suunnattomien summien
upottamista metsänhoitoon ja että maksajina olivat metsänomistajat ja
valtio. (Kts. Erkki Lähteen haastepuheenvuoro "Metsiin on upotettu
miljardeja".)
On kuitenkin suuri erehdys väittää, että näiden toimien tuloksena metsiemme
kasvu ja hakkuumahdollisuudet olisivat olennaisesti nousseet.
Ainoa toimi, joka on jossakin määrin lisännyt kasvua on ollut soiden
ojittaminen, mutta ovatko räkämänniköt sitten lisänneet
hakkuumahdollisuuksia, on toinen asia. Kun eivät ojikoiden
ensiharvennuspuut tunnu kelpaavan huonolaatuisina ja kalliisti korjattavina
edes selluksi.
Toki metsiemme kasvu ja puuvarannotkin ovat sotien jälkeen nousseet. On
kuitenkin suunnaton erehdys laskea tämä tehometsätalouden ansioksi. Se
miten metsämme ovat sotien jälkeen kasvaneet on pääosin seurausta aiemmasta
metsänhoidosta ja metsien tilasta, kun tehometsätalouden kausi aloitettiin.
Sotien jälkeen metsämme olivat lähes kaikki harsintametsiä. Harsinnan
logiikkaan kuuluu se, että harventamalla luodaan kasvutilaa alikasvoksille
ja taimille. Ilmeisesti sotien jälkeinen tilanne oli suurella alalla se,
että metsiä oli harsittu liian voimakkaasti ja usein. Niinpä metsissä oli
vähän puuta ja vähän kasvua, mutta runsaasi kasvutilaa.
Niinpä, vaikka ei olisi tehty yhtään mitään ns. hoitotoimia, metsien
kasvu ja puuvarannot olisivat lähteneet nopeaa kasvuun!
Itseasiassa siirtyminen rakennetta tasaaviin alaharvennuksiin ja ns.
harsintajätemetsien avohakkuisiin vähensi huomattavasti sitä kasvua, joka
olisi toteutunut ilman näitä toimia!!
Siis metsäntutkimus ja ammattikunta ovat ottaneet omaksi saavutuksekseen
sen tuloksen, joka oli seurausta aiemmin vallinneen ja
harsintajulkilausumalla kielletyn metsänhoidon tuottamasta metsärakenteesta!
Olen vakuuttunut, että jotkut tämän myytin ensimmäisistä rakentajista ovat
kyllä tienneet tosiasiat ja heidän osaltaan kyse on äärimmäisen vakavasta
tietoisesta kansakunnan ja julkisen sanan harhauttamisesta. Myyttiä yhä
toistelevien metsäntutkijoiden ja metsänhoitajien suuri enemmistö on tämän
"totuuden" jo sisäistänyt, sillä onhan se samalla antanut oikeutuksen koko
sille hirveälle myllerrykselle, joka heidän ammattikuntiensa toimesta,
johdolla ja auktoriteetilla sotien jälkeen aloitettiin.
Nyt olisi korkea aika purkaa myytit ja harhat, itsekunkin metsäalan
toimijan. Suomi ei voi metsäohjelmissaan tarjoilla maailmalle
kestämättömiä uskomuksia tosiasioiden sijaan. Kansallisen metsäohjelman
tarkoitus ei ole emeritustutkijoiden ja metsänhoitajien ammattikunnian
ylläpito, vaan suunnistaminen tulevaisuuteen realistiselta pohjalta.
Jonkunlaisen kuvan siitä, mistä on kysymys, antavat kuvaparit, jotka
löytyvät
uudesta valikosta "Kuvakäräjät" internetsivuilta. Vaikka kuvien
latautuminen voi viedä aikaa, suosittelen. Vasta näiden kuvien äärellä
itsellenikin ratkesi Kullervo Kuuselan ja kumppaneiden virittämä
metsäarvoitus.
terveisin
Hannu Hyvönen
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/