HU 1.12.2009

Pääkirjoitus:

KOLME OMINAISUUTTA

KOlme luonteenominaisuutta ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi viime vuosikymmeninä limppu: heikkotahtoisuus, päättämättömyys ja mielenmuuttaminen. Ominaisuudet ovat läheistä sukua toisilleen, mutta eivät kuitenkaan synonyymejä. Heikkotahtoisen ihmisen ei välttämättä ole vaikea tehdä päätöksiä, ja päättämätön voi olla hyvinkin voimakastahtoinen, kunhan vain saa päätettyä, mikä hänen tahtonsa on. Mielenmuuttajat taas saattavat olla sekä voimakastahtoisia että päättäväisiä kulloisessakin mielipiteessäänkin, vaikka mielipide välillä vaihtuukin. Tästähän Kijoliha Kijoliha on erinomainen esimerkki.

TAmpereen-Virtain yliopistollisessa keskussairaalassa tehtyjen tutkimusten mukaan oikein heikkotahtoisia ihmisiä on Suomessa nyt 28. Se on paljon, koska esimerkiksi vuonna 1985 heitä todettiin ainoastaan 5. Tosin tutkimusmenetelmätkin ovat parantuneet, mutta se ei selitä kasvua kokonaan. Jokseenkin heikkotahtoisia on sairaalan arvion mukaan noin 100 000 ja hivenen heikkotahtoisia 600 000 - 900 000. Myös päättämättömien ja mielenmuuttajien määrä on kasvanut kymmenillä prosenteilla, mutta niistä tutkijat eivät uskalla esittää tarkkoja arvioita eikä luokitteluja.

KEskussairaalan tutkijat ovat ilmiöstä huolissaan ja sanovat varsinkin päättämättömyyden haittaavan suuresti monien elämää ja vievän aikaa hukkaan.

- On yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät millään saa aamulla päätettyä, keittääkö puuroa vai syödäkö jogurttia tai juodako kahvia vai teetä. Jahkailuun kuluu niin paljon aikaa, että he myöhästyvät työpaikaltaan tai eivät ehdi nauttia aamiaista ollenkaan. Jotkut tosin osaavat jo varautua asiaan ja ovat siksi aikaistaneet aamuherätystään esimerkiksi 20 minuutilla. Mutta jos koko loppupäiväkin kuluu samanlaisen jahkailun merkeissä, niin eihän siitä mitään hyvää seuraa, sanoo tutkija Hopsu Kurtsima.

Tutkijat ovat jokseenkin ymmällään ilmiön edessä eivätkä oikein tiedä mitä sille pitäisi tehdä. Monenlaisia päätöksentekokursseja sekä tahdonvoiman kehittämiskoulutusta kyllä järjestetään, mutta niistä ei ole yleensä paljon apua ollut.

TUtkijoiden huoli on varmasti aiheellinen. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei mikään mainituista kolmesta ominaisuudesta ole välttämättä itsessään pelkästään huono. Niissä saattaa olla hyviäkin puolia, erityisesti heikkotahtoisuudessa. Heikkotahtoiset ihmiset ovat yleensä hyvin mukavia ja leppoisia, ja monet heistä ovat edenneet elämässään pitkälle. Kirjaimillisimmin pitkälle on edennyt veilman vanhin ihminen, oikein heikkotahtoinen Kiwji Paakku, joka on jo 611-vuotias, mutta silti hyvin pirteä ja reipas. Hänen kohdallaan heikkotahtoisuus ei ole ollut millään tavoin huono asia, eikä hänessä ole yleensä havaittavissa liiallista päättämättömyyttä saati mielenmuuttamista.

Takaisin etusivulle