Pääkirjoitus 16.5.1999:
SALAPERÄINEN SAUSRU

SAusrun viljely on taas  tämän satokauden  osalta käynnistynyt  Etelä-Suomessa. Sadoille 
pelloille on jo sausrun siemeniä kylvetty ja rohkeimpien viljelijöiden pelloilla aletaan 
jo  kohta  käydä sadonkorjuutöiden  kimppuun. Yöpakkasten  pelossa monet  ovat kuitenkin 
vielä  lykänneet   kylvötöihin  ryhtymistä   varsinkin  alavilla   mailla.   Esimerkiksi 
harjavaltalainen isäntä Korstu Mohakka arvelee, että viisikin satoa vuodessa olisi aivan 
mukava ja riittävä määrä. Jos ensimmäisen sadon kylvötyöt aloitettaisiin nyt ja viljelyä 
jatkettaisiin syyskuun alkuun, saataisiin tästä veilman nopeakasvuisimmasta viljalajista 
seitsemän satoa. Monet ovat  saaneetkin, mutta  halla on  ainainen uhka  ja siksi  monet 
lykkäävät ensimmäistä kylvöään niin myöhään, ettei hallasta ole enää suurta vaaraa. Tänä 
vuonna yöpakkaset ovat suuresti haitanneet viljelyn aloittamista, eikä  maan keski-   ja 
pohjoisosassa ole  vieläkään päästy  kunnolla toimeen  tarttumaan. Aivan  pohjoisimmassa 
Suomessa sitä ei kyllä viljelläkään, paitsi  siellä täällä  kokeeksi yksi  sato vuodessa 
kaikkein lämpimimpänä aikana.
YLipäänsäkin sausrun kasvatus on lähtenyt Suomessa hyvin mukavasti käyntiin sen jälkeen, 
kun  viljalaji  löydettiin  nykyisestä  Kongosta  vuonna  1989. Siitä  on tullut  Suomen 
viidenneksi  viljellyin  viljalaji heti  neljän perinteisen  viljalajin jälkeen.   Kovin 
paljon sausrun viljelyä ei enää nykyisestä aiota laajentaa, koska ihmiset haluavat syödä 
myös  muista  viljalajeista  valmistettuja  tuotteita.  He  eivät halua  korvata kaikkea 
sausrulla. Silti yleisö on ollut sausrun makuun hyvin  tyytyväinen ja  syö aina  silloin 
tällöin  mielellään  siitä  valmistettuja  puuroja,  leipiä   ja  jopa   keksejä.   Myös 
moniviljaruokalajit, joissa yhtenä merkittävänä ainesosana on sausru, ovat suosiossa.
KAikesta huolimatta vieläkään ei ole minkäänlaista selvyyttä siitä,  mikä on  viljalajin 
alkuperä. Ennen vuotta 1989:hän ei sausrusta oltu tehty minkäänlaisia havaintoja. Ei kai 
uusi  viljalaji  sentään  voi  Maapallolle tyhjästä  ilmestyä? Myös  sen nopeakasvuisuus 
vaikuttaa aivan uskomattomalta. Tutkijoilla siis riittää tutkimista.


Takaisin etusivulle