KUNTOUTUS

Dysfasia on laajasti sosiaalista elämää vaikeuttava oireyhtymä, mutta sen tuomia ongelmia voidaan lieventää kuntoutuksen ja tukitoimien avulla. Kuntoutus on pitkäaikaista, ja se vaatii suunnitelmallista yhteistyötä vanhempien, päiväkodin/koulun, terapeuttien ja hoitavan tahon kanssa. Eri paikkakunnilla kuntoutuksen muodot vaihtelevat.

Suunnitelman on oltava realistinen ja sen on otettava huomioon lapsen yksilölliset piirteet. Toiselle sopii useampi terapia kerrallaan, toinen lapsi kokee herkästi terapiaväsymystä. Mitä varhemmin kuntoutus aloitetaan sitä paremmin lapsi tulee selviytymään kielellisesti ja sosiaalisesti.

Puheterapialla on varsinkin alussa keskeinen asema. siinä harjoitellaan esim. suun motoriikkaa (suujumppa), äänteiden ja sanojen tuottamista sekä ymmärtämistä leikkien ja pelien varjolla. Tämän lisäksi pyritään kehittämään lapsen kaikkia vuorovaikutustaitoja (kuuntelua, keskittymistä, yhteistyötä) sekä muistia.

Toimintaterapia kehittää lapsen hahmotusta, motoriikkaa, käden taitoja sekä silmän ja käden yhteistyötä.

Musiikkiterapialla tuetaan lapsen kommunikaatiohalua ja –valmiutta vahvistamalla sanoista riippumatonta viestintää. Myös keskittymiskyvyn parantuminen ja kuulon kaikkinainen harjaannuttaminen on tavoitteena. Onnistumisen kokemukset madaltavat osaltaan kynnystä kohti kielellistä kommunikaatiota.

Neuropsykologinen kuntoutus on suuntautunut kouluikäisten oppimisvaikeuksien helpottamiseksi.

Tietokonepohjainen kuntoutus on hyvä lisäapu mm. puheterapiassa.

Mitä voi itse tehdä?

·   Puhu ja lue paljon lapsellesi, käytä tukena viittomia ja kuvia. Käy siis itse tukiviittoma- tai viittomakielen kursseilla! – Vaikka olisitte saaneet maksusitoumuksen viittomien kotiopettajasta, monilla paikkakunnilla saattaa olla käytännössä mahdotontakin saada omaa opettajaa. Itse siis täytyy ottaa selvää vaihtoehtoisista mahdollisuuksista. Kursseja järjestävät mm. työväen- ja kansalaisopistot, kuurojen ja viittomakielisten yhdistykset.

·   Muistipelit ovat erinomaista harjoitusta, niihin voi yhdistää mukavan yhdessäolon lisäksi viittomien, äänteiden ja sanojen opettelua. Vähän isommille myös esim. Junior-Alias on hyvä peli. Monet tietokonepelit (esim. Alkupolku-sarjasta) ovat kehittäviä motoristenkin taitojen kannalta. Niiden parissa kehittyy lisäksi avaruudellisten suhteiden ymmärrys: sellaisten suhteiden kuin oikea, vasen ja ylhäällä, alhaalla käsittäminen ovat monen pelin pelaamisen edellytyksiä (hiirellä klikkaus, kursorin siirtäminen jne.)

·   Monille dysfaatikoille tekee hyvää sellainen fyysinen toiminta, jossa täytyy käyttää hyväksi oikeaa ja vasenta osaamisaluetta. Esim. uinti, pyöräily, luistelu, hiihto jne. ovat hyviä harjoittelun alueita. Jotkut hyötyvät myös ratsastamisesta.

·   Saippuakuplien puhaltelu, juominen pillillä ym suujumppa.

·   Aivovoimistelu

Kuka kustantaa terapiat?

Lapsella, jolla on häiriötä kielenkehityksessä, on oikeus kunnalliseen puheterapiaan. Kunnissa on vain hirvittävän pitkät jonot puheterapeuteille.

Jos lapsi saa lääkäriltä dysfasia-diagnoosin, lapsen kuntoutuksesta vastaa kotikunta, Kela ja/tai hoitava sairaala. Kielihäiriöstä aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi voi Kelalta anoa hoitotukea.