Ensimmäiseksi voisimme yrittää vastata kysymykseen, onko Internetistä, verkostoista ja verkottumisesta puhuminen kenties pelkkä muotivillitys? Vai kuvaako verkko-sana eräänlaista muodonmuutosta, joka on tullut pysyäkseen vuosikymmeniä tai ehkä vuosisatoja?
Kumpaankin vastausvaihtoehtoon on syytä suhtautua skeptisesti. Mitä ne sitten lopulta merkitsevätkään, Internet ja verkottuminen ovat enemmän kuin muotiasioita. Ne ovat pikemminkin epokaalisia, ajan henkeen syvästi vaikuttavia ilmiöitä, joihin me kaikki joudumme sopeutumaan halusimmepa tai ei. §Tämän päivän "luddiitit".
Mutta toisaalta Internetin merkitystä esimerkiksi tietoverkkona on helppo yliarvioida tai ylipäänsä käsittää väärin. Verkkoanalyysissämme meidän ei pitäisi ottaa mitään annettuna. On kuitenkin yksi asia josta voimme olla miltei vakuuttuneita: koska niin monet enemmän tai vähemmän viralliset tahot - ministerit, virkamiehet, suurten liikeyritysten johtajat, puhumattakaan joukkotiedotusvälineiden toimittajista - nykyään niin äänekkäästi ja yhteen mieheen vannovat ns tietoyhteiskunnan nimeen (ja mitä he sillä tarkoittavat ellei juuri Internetiä ja verkottunmista?), kysymyksessä on välttämättä harhanäkemys. Kun yhteiskunnann vallanpitäjät noin innokkaasti ja yksimielisesti väittävät jotakin näin ylimalkaista ("elämme tietoyhteiskunnassa"), he varmaankin erehtyvät. Kysymys on silloin väärästä tietoisuudesta: kurjasta, älyvapaasta ideologiasta.
J ulkisuuden rakennemuutosta tutkinut sosiologi Jürgen Habermas [2] lähti liikkeelle keskustelevan yleisön kehityksestä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Immanuel Kantin valistusaate: "människans utträde ur hennes självförvållade omyndighet". Yksityisen ja julkisen erottelu. Näiden kategorioiden genesis ja kehitys. Viittaus tietoverkkoihin.
J ulkisuuden rakenteilla tarkoitamme rakenteita, jotka ylläpitävät keskustelevaa yleisöä. Esimerkki: "päätön Hesari".
L ähestymistapoja julkisuuden rakennemuutokseen on useita: