Suomi tietoyhteiskunnaksi- VVM:n raportin arvio

Thu Jan 19 10:02:59 1995
Date: Wed, 18 Jan 1995 20:21:16 +0200 (EET)
From: Mikael Book 
To: kirjasto-kaapeli@katto.kaapeli.fi
Subject: TIKAS-raportti (IMHO)

In My Humble Opinion ...

Kansallinen tietotekniikkastrategia-työrymän raportti Suomi tietoyhteiskunnaksi on ilmestynyt. (Vrt YLE- ja lehtijutut tänään ja huomenna.)

Kyseessä on ns TIKAS ("tietotekniikan kansallinen strategia")- hankkeen loppuraportti.

Tämä raportti ansaitsee tulla mahdollisimman laajaan julkiseen keskusteluun, sillä suunnitellut julkiset ja yksityiset investoinnit ovat merkittävät. Vielä merkittävämpää on kenties keskustella yhteiskunnallisesta kehityksestä kohti ns tietoyhteiskuntaa ja pyrkiä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen.

Raporttia hallitsee liiaksi ajatus tietotekniikasta *kansallisena taloudellisen kilpailun välineenä* (lainaus:"Suomi kilpailee tieto- ja viestintätekniikan soveltamisessa ja tietoteollisuudessa maailman ykkössarjassa"). Tämä ajatus on kenties tosi; se on ainakin yksi puoli asiasta nimittäin se puoli, joka eniten näyttää kiinnostavan valtiota ja ns markkinavoimia. Tietoyhteiskuntaa täytyisi kuitenkin nähdä myös ja nimenomaan yhteiskuntana, oikeastaan yhteiskunnan *julkisuutena*, jonka kautta me kukin erikseen "tunnemme", "ymmärrämme" ja myös "tiedämme" jotain. Tässä perspektiivissä iskulause "Suomi tietoyhteiskunnaksi" tarkoittaa *julkisuuden rakennemuutosta*, jossa uudet, digitaaliset tietoverkot näyttävät keskeistä osaa.

Raportissa puhutaan paljon verkostotaloudesta, mutta vähän tai ei ollenkaan julkisuuden verkottumisesta. Sillä esimerkiksi kappaleessa aiheesta "tietoverkkoyhteydet työpaikoille ja koteihin" ei tavoiteta *julkisuuden* uusia muotoja.

Kirjasto-kappale loistaa raportissa poissaolollaan - kuitenkin kirjasto, jos mikään, on nyky-Suomessa yksi "tiedon valtateistä". Amerikkalaisessa NII-suunnitelmassa (joka vastaa tätä TIKAS-raporttia) on sen sijaan hyvinkin mielenkkintoinen kirjasto-osa. "Tiedon valtatie" esiintyy raportissa vain insinööriunelmana, huippumodernina teknisenä infrastruktuurina. Joka sitäpaitsi jo on Suomessa olemassa, sehän "avattiin" pari viikkoa sitten (vrt HeSa 10.12.94, s D1: "Tiedon valtatie tuli ensiksi Suomeen"). Infrastruktuuri on siis "valmis", mutta minkälaista (tieto)yhteiskuntaa sen päälle aiotaan rakentaa? Kirjastolaitoskin on tiedon infrastruktuuri - ja päällysrakenne. Päällysrakenne on kirjaston hyllyillä.

Missä määrin raportin tekijät ylipäänsä osoittavat tiedostavansa meneillään olevaa julkisuuden rakennemuutosta? Mielestäni vähäisessä määrin. Miten voi muuten selittää, ettei Internet esiinny raportissa lainkaan? (Siksikö, että raportin tekijät asettuvat EU:n riviin? EU:n tietoyhteiskuntastrategia on luku sinänsä.)

Toisaalta julkisuuden rakennemuutoksen hahmottaminen ei olekaan ensisijaisesti valtivarainministeriön tehtävä vaan se on kansalaisyhteiskunnan - kansalaisten - tehtävä. Koska tietoyhteiskunnan kehittämiseen ilmeisesti kuitenkin aiotaan käyttää huomattavia pääomia, edessämme on ongelma, jonka ehkä voi muotoilla seuraavasti: jos VVM:n työryhmä esittää että on investoitava esim 200 MRD "tietoyhteiskunnan kehittämiseen" niin kuinka suuri osa näistä varoista tulee allokoida "kilpailukyvyn kehittämiseen", kuinka suuri osa taas "julkisuuden rakennemuutoksen" toteuttamiseen? Kyseessä ei välttämättä ole dikotomia, kaksi toisiaan poissulkevaa tavoitetta, jotka ovat keskenään ristiriidassa mutta ristiriita on selvästi olemassa jos toisesta tavoitteesta ei edes puhuta. Jos panostamme pelkästään operatiivisuuteen ja kilpailukykyyn niin saamme myös sen mukaisen yhteiskunnan; "olkaa operatiiviset tai häipykää". (Lainaus on teoksesta Jean-Francois Lyotard: "Tieto postmodernissa yhteiskunnassa"; yllättyykö kukaan, jos paljastan että kyseinen teos puuttuu raportin lähdeluettelosta?)

- Mika

Mikael Book  *  Katto-Meny  *  Tallbergink 1/39  *  FIN-00180 Helsinki
book@kaapeli.fi * Phone +358-0-6947730 * Fax +358-0-6933219 (att Mika)