Seattlen mielenosoituksista (1999) lähtien tiedotusvälineissä on vilahtanut banderolleja, jotka kantavat iskulausetta "Maailma ei ole kaupan!". Pitääkö se ottaa kirjaimellisesti? Löytyykö kansalaisten huolestuneisuuden takaa todella yleismaailmallinen, kaiken kattava myyntiluettelo? Ovatko kirjastotkin myytävänä?
Uskomatonta mutta totta - vastaus on kyllä. Globaali myyntiluettelo käsittää yli sata palvelualaa, jotka on jaettu kahteentoista sektoriin: 1
1. Liikepalvelut (Business services)
2. Kommunikaatiopalvelut (Communication services)
3. Rakennuspalvelut (Construction and related
engineering services)
4. Jakelupalvelut (Distribution services)
5. Koulutuspalvelut (Educational services)
6. Ympäristöpalvelut (Environmental services)
7. Rahoituspalvelut (Financial services)
8. Terveys- ja sosiaalipalvelut (Health related and
social services)
9. Turismi ja matkailupalvelut (Tourism and travel
related services)
10. Viihde-, kulttuuri- ja urheilupalvelut (Recreational,
cultural and sporting services)
11. Kuljetuspalvelut (Transport services)
12. Muut palvelut, jotka eivät sisälly
edellisiin kohtiin (Other services not included elsewhere)
Luettelo pyrkii olemaan kaikenkattava. Se käsittää myös palvelut, joita kutsumme julkisiksi tai yhteiskunnan palveluiksi (vrt. esim. sektorit 5 ja 8 sekä aineelliset julkiset hyödykkeet, joista tärkein eli vesi luokitetaan sektoriin 6.
Myyntiluettelo kattaa myös ja erityisesti aineettomat hyödykkeet eli inhimillisen tiedon. Miksi erityisesti? Koska sektori 5 avautuessaan kaupalliselle kilpailulle muodostaa valtavan potentiaalisen markkina-alueen. Koska valtavia pääomia halutaan sijoittaa sisällön tuotantoon mm. sektoreilla 2 ja 10. Koska elämme tietoyhteiskunnassa ja kenties siksi, että tietokin on virtaava tuote. Vivendi, yksi maailman suuurimmista kaupallisista vesihuoltoyhtiöistä, on myös mediaimperiumi ja internetpalvelujen tarjoaja.
"Kirjastot, arkistot, museot ja muut kulttuuripalvelut" (Libraries, archives, museums and other cultural services) mainitaan erikseen sektorissa 10. Osa (kasvava osa?) kirjastopalveluista on kuitenkin "Tiedonhakua verkosta ja tietokannoista" (On-line information and data base retrieval), joka luokitetaan sektoriin 2. Mitä ilmeisimmin kirjastotoiminta sivuaa myös sektoria 5.
Mutta mihin perustuu oikeastaan väite, jonka mukaan kaikki tämä on myynnissä? Voidaanko väitteen tueksi esittää muutakin kuin että ajan henki on sellainen, että maailman täydellinen kaupallistuminen näyttää väistämättömältä? Kyllä voidaan. Kovaa evidenssiä löytyy asiakirjasta nimeltä General Agreement on Trade in Services (GATS).
GATS on ollut voimassa vuodesta 1995 Maailman kauppajärjestö WTO:n perustamisesta saakka. Tietoisuus tämän sopimuksen ongelmallisuudesta (tai edes sen olemassaolosta) on kuitenkin herännyt vasta 2000-luvun alkuvuosina. On paljolti globalisaatiokriittisen liikkeen ansiota, että lehdistö ja kansanedustajat nyt vihdoin kiinnostuvat GATS:ista.
Suomi ja muut WTO:n jäsenmaat lupaavat GATS-sopimuksessa juhlallisesti pyrkiä "nopeasti saavuttamaan palveluiden kaupan vapauttamisen yhä korkeampia asteita" (the early achievement of progressively higher levels of liberalization of trade in services). 2
Ensi silmäyksellä tämä lupaus saattoi näyttää pelkästään loogiselta jatkeelta WTO:n perustamista edeltävälle yleiselle sopimukselle tavaroiden vapaakaupasta, joka tunnetaan nimellä General Agreement on Tariffs and Trade (GATT). Monelta jäi huomaamatta miten radikaali tai suorastaan äärimmäinen oli päätös sitouttaa myös palvelut vapaakaupan periaatteeseen. Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää, että GATS-sopimuksesta puuttuu se kohtuuden ja terveen järjen vähimmäismäärä, jota tulee edellyttää kaikilta poliittisilta toimijoilta ja tietenkin myös tärkeiden kansainvälisten sopimusten tekijöiltä.
Sopimus ei olekaan syntynyt useita eri etuja ja arvoja sovittelevan parlamentaarisen keskustelun ja harkinnan tuloksena. GATS-sopimukseen sisällytetty yleinen ja kaikenkattava palvelukaupan vapauttamisen periaate edustaa yksipuolisesti maailman vahvimpien pääomasijoittajien ja palveluyritysten etuja. Amerikkalaisten pankkien ja muiden palveluyritysten järjestö Coalition of Service Industries on GATS:in alkuunpanija. Euroopan ja Japanin vastaavat järjestöt lobbaavat yhtä kiihkeästi palveluiden kaupan liberalisoinnin puolesta. Yhteisessä lausunnossaan 10.5.2001 nämä järjestöt muuten arvioivat, että palveluiden kauppa muodostaa 51% -77 % sekä kehitysmaiden että teollisuusmaiden BKT:stä. 3
Ensimmäinen monenkeskinen neuvottelukierros palveluiden liberalisoinnista lähti käyntiin syksyllä 2001. Neuvotteluissa pyritään lisäämään ja syventämään jokaisen maan "sitoumuksia" (commitments) yhä useammailla palvelualoilla. Jäsenmaat esittivät toisilleen pyyntöjä (requests) jo viime vuonna. Tarjoukset (offers) tulee jättää tämän vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Pyynnöistä ja tarjouksista ei haluta antaa mitään täsmällisiä tietoja - näinhän myyntineuvotteluissa perinteisesti menetellään! Koska GATS-neuvotteluissa kuitenkin on ilmiselvästi kysymys yhteisistä asioista - kuten esim. koulutus-, terveys-, ympäristö- ja kirjastopolitiikan suunnasta ja yksityiskohdista - osa kansalaisista on raivoissaan. Heitä kutsutaan usein nimikkeellä "globalisaation vastustajat". Oikeampi nimitys olisi esim. "demokraattisen päätöksenteon puolustajat"
Erityisen raivostuttavaa ei loppujen lopuksi kuitenkaan ole "globalisaatio" vaan se, että yksi ajattelutapa ja suunta halutaan nostaa yksin vallitsevaksi koko maailmassa. GATS- sopimuksen artikla XXI velvoittaa jäsenmaat "sovitteluun" (arbitration) ja "korvaaviin sopeutuksiin" (compensatory adjustments) mikäli ne jälkeenpäin tahtoisivat muuttaa tai peruuttaa sitoumuksiaan. Jäsenmaa, joka ei täytä kerran tehtyä sitoumustaan, joutuu siis maksamaan kalliin hinnan. GATS-sopimuksen mukaan palveluiden kehitys tästä eteenpäin tulee olemaan yksisuuntainen. Siinä mielessä on vain johdonmukaista, että sitoumukset halutaan tehdä käytännössä peruuttamattomiksi.
Vain kirjastonhoitajat kykenisivät järjestämään ja esittelemään palvelualojen kaikenkattavan tietämyksen. Kehitysmailta puuttuu asiantuntijoita neuvottelujen käymiseen. Palvelukauppaa koskevia neuvotteluja mutkistavat mm. palveluiden tarjoamisen eri muodot (modes of supply): 4
Ulkopoliittisia mutkia saattaa syntyä siitä, että jos jollekin maalle myönnetään etuja, ne on myönnettävä samanlaisina kaikille maille - tätä kutsutaan "suosituimmuuskohteluksi" (Most-Favoured-Nation Treatment). Tai siitä, että ulkomaisia ja kotimaisia palvelujen tuottajia tulee kohdella samanarvoisina - tätä kutsutaan "kansalliseksi kohteluksi" (National Treatment).
Koska meillä Suomessa vallitsee pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta - näinhän poliitikkomme vakuuttavat - ja koska Suomen laki velvoittaa viranomaisia ylläpitämään laajaa yleistä kirjastolaitosta ajattelemme mielellämme, että kirjastopalvelut myytäisiin viimeisinä. Niin kauan kuin GATS-sopimus on voimassa emme kuitenkaan voida olla varmoja tästä asiasta. Kenties kirjastot myydän "vasta" 10 tai 15 vuoden kuluttua? GATS-sopimushan tähtää siihen, että joskus - mieluiten pian - ne kuitenkin myydään.
Ymmärtääksemme mitä todella tapahtuu emme sitäpaitsi saa katsoa vain periaatteita, sopimuksia ja sääntöjä, kuten olen itse tehnyt tässä artikkelissa. Tutkielmassaan The Corporate Takeover of Libraries 5 brittiläinen kirjastonhoitaja Ruth Rikowski tutkii GATS:in - ts. asteittain etenevän "liberalisoitumisen" - konkreettisia, kansallisia ilmenemismuotoja kotimaansa kirjastoalalla. Rikowski erottaa kolme prosessia: kaupallistamisen, yksityistämisen ja kapitalisoitumisen. Kapitalisoitumisella hän tarkoittaa kirjastojen muuttumista esim. IT-alan yritysten pääomasijoitusten ja voitontavoittelun kohteiksi. Rikowskia lukiessa vakuutuin siitä, että vastaavat trendit ovat voimakkaita myös Suomessa. Lisätkäämme mutkia GATS:in matkaan.
Mikael Böök
Viitteet:
1 Vrt. Maailman kauppajärjestö WTO:n palveluluokitus "Services Sectoral Classification List (W/120)", joka on saatavilla mm.osoitteesta http://www.ita.doc.gov/td/sif/GATS/W120.htm (sivua ylläpitää U.S. Department of Commerce). Artikkelin kirjoittaja ei ole käyttänyt Suomen viranomaisten mahdollisesti julkaisemaa käännöstä.
2 WTO:n asiakirjat, kts. http://www.wto.int/. GATS-sopimuksen teksti englanniksi, kts. http://www.wto.org/english/docs_e/legal_e/26-gats.pdf . Artikkelin kirjoittaja ei käyttänyt Suomen viranomaisten julkaisemaa käännöstä. Onko sellaista edes olemassa?
3 Kts. esim. USA:n, Euroopan ja Japanin palveluyritysten järjestöjen yhteinen lausunto "U.S., European and Japanese Service Industries Call Jointly For a New WTO Round 10 May 2001" (http://www.esf.be/).
4 Lainaan tässä sivua http://www.ktm.fi/2/gats/selitys.htm, jolta löytyy GATS-sopimuksen virallinen suomenkielinen selitys.
5 Kts. http://www.libr.org/ISC/articles/14-Ruth_Rikowski.html.
Julkaistu: Kirjastolehti 2/2003 s. 28-29.