"Linkitys ja mahdollisuus liittää yhteen asioita on toinen tietokoneen käytön suomista erityisistä eduista vuorovaikutteisessa moniviestinverkkolehdessä, niin sanotussa hypermediajulkaisussa. Toinen on tietokoneen kyky nopeasti etsiä asioita."Kysymykseen "Millaisia lehtiä verkosta löytyy" tekisi mieli vastata: ei minkäänlaisia, sillä oikeat lehdet ilmestyvät korkeintaan kerran päivässä (ellei nyt oteta huomioon mahdollisia ilta- tai maaseutupainoksia) ja ne koostuvat tietenkin paperista ja painomusteesta. Lisäksi oikeita lehtiä voi käyttää esim. märkien kenkien kuivattamiseen. Lehdillä on muitakin tärkeitä ominaisuuksia, jotka puuttuvat kokonaan tai ainakin osittain niistä lukuisista "lehdistä", jotka kyberavaruuden halki kevyesti lentäen ilmestyvät tietokoneen kuvaruudulle, jos vain käyttäjä huolii tilata ne sinne. Sitä käyttäjä ei totta puhuen aina viitsi tai ehdi tehdä, sillä lehtien lukeminen on hänelle normaalisti (paitsi kesälomilla ja sunnuntaisin) eräänlainen rituaali, joka tapahtuu aamukahvin aikana, tai vasta myöhemmin illalla, kun lapset on saatu nukkumaan (ellei silloin ole hauskempaa tekemistä).
(tulevan WWW-lehti Namasten toimitussihteeri Pasi Karonen artikkelissa "Millainen on hyvä verkkolehti ")
Mutta sähköisissäkin "lehdissä" on epäilemättä jotain. Niin monta sähköistä lehtihanketta ei voi olla täysin väärässä.
Tutustuin muutamiin päivälehtien verkko-ilmentymiin jo ennen kylmän sodan päättymistä ja Internetin riemukkaan maailmanvalloitusretken alkamista. Vuonna 1988 näin TeleSampo-palvelussa Aamulehden järjestämän sähköisen uutispalvelun. Ranskalaisesta Minitelistä (johon myös oli pääsy TeleSammosta) tilasin samoihin aikoihin myös Liberation-päivälehden pääkirjoituksen, joka ilmestyi verkossa jo edellisen päivän iltana, siis ennen kuin se aamulla ilmestyi varsinaisessa lehdessä.
Tätä juttua kirjottaessani en ole tarkistanut Liberation'in nykyisiä verkkoversioita. Sen sijaan päätin alustavasti tarkistaa nykyisen tilanteen Aamulehden osalta.
Viimeisen aamukahvikupin vielä viiletessä avaan modeemiyhteyden Internetiin Kaapelisolmun kautta, käynnistän Netscape-ohjelman (jolla voi selata World Wide Webiä, Internetin hypertekstiä), klikkaan "Net Search" painiketta ja annan hakusanaksi aamulehti. Tulos: 4 osumaa. Tarkoittaa 4 hypertekstilinkkiä. Valitsen niistä ensimmäisen
"excerpt: OtaOnline OtaOnline - viestintää mullistava verkkomedia OtaOnline on Teknillisen korkeakoulun ja Aamulehti-yhtymän yhteishanke, jossa kokeillaan uudenlaisen sähköisen viestimen toimintaedellytyksiä. Tutkimuskenttä on hyvin laaja, k... Koska OtaOnline on kokeilu, sen käyttö on rajoitettu Otaniemen alueelle. 8. maaliskuuta lähtien OtaOnline siirtyi uuteen aikaan. Jotta voisit lukea OtaOnlinea, sinun ... "Mikä sitten on verkkomedia?
"Käsitteen verkkomedia on kehittänyt projektia vetävä professori Shosta Sulonen. Termillä halutaan korostaa sitä, että verkkomedia ei ole sanomalehden sähköinen painos tai television jatke. Verkkomedia - OtaOnline - on oma ainutlaatuinen viestintävälineensä."Niinhän jo totesinkin: "sähköinen lehti" ei oikeastaan ole lehti, vaan etwas ganz anderes. Esimerkiksi verkkomedia.
Ohessa oman vaatimattoman Zine-analyysini tulos:
Tekijät: Opiskelijat ja yliopistojen opettajat. Fanit. Kulttuurin avant-garde ryhmät. Tietokoneammattilaiset ja -harrastelijat. Yksityishenkilöt. (Kuka tahansa jolla on Internet-käyttäjätunnus.) Aihepiirejä (ja esimerkkejä) Mielipide (OneEurope Magazine) Kaunokirjallisuus (InterText, Nihil Interit) Tieteiskirjallisuus (scifi-zinet) Musiikki (esim klassinen) Popmusiikki (erityisesti cyberpunk-suuntaus) Idolit (fanzines) Huumori (Lithuanian Beer Report) Käyttäjätuki (Mac Net Journal) Laitoksen tiedotuslehti (Oak Ridge National Laboratory Review) Formaatteja ASCII hyperteksti (html) tietokoneohjelma painotuote Vastineita tai jatkeita tietoverkon ulkopuolella tai tietoverkossa Tietokirja (The Online World Monitor) Aikakauslehti verkkokonferenssi (news) tiedostonsiirto (ftp) gopher World Wide Web Julkaisutiheys viikko tai useammin kuukausi vuosi epäsäännöllinenWorld Wide Webin yksi kattavimmista ja siksi myös kirjavimmista E-Zine-luetteloista mainitsee 287 (maaliskuu 1995) tällaista "sähköistä aikakauslehteä". Luettelon (John Labovitz' List of E-Zines) verkko-osoitin on http://www.ora.com:8080/johnl/e-zine-list/
Luettelo ei mainitse läheskään kaikkia zinejä, siitä voi olla varma. Vasta tähän luetteloon tutustuessa ja zineja selattaessa saa käsityksen ilmiön laajuudesta ja epämääräisyydestä.
Tajuan lopulta itsekin osallistuvani yhden zinen, nimittäin Kaapelisolmun kautta ilmestyvän runo-zinen Sähköiset säkeet/Elektrisk vers/Electric Verse julkaisemiseen.
Nyt voidaan tietenkin kysyä, mitä tekemistä esimerkiksi viimeksi mainitulla silloin tällöin täydentyvällä, nuoren suomalaisen runon verkkoantologialla on varsinaisten lehtien kanssa. Eiväthän zinet ilmesty esimerkiksi yhtä "usein" tai yhtä "säännöllisesti" kuin esimerkiksi brittilehti Daily Telegraph (joka muuten on äskettäin alkanut ilmestyä myös Internetissä varsin kunnianhimoisena Word Wide Web-hypertekstiversiona, ks Electronic Telegraph
Eikä zinejä ole välttämättä ole tekemässä mitkään ammattijournalistit vaan "kuka tahansa" voi tehdä (kirjoittaa, toimittaa) ja julkaista niitä verkkoon.
Joudun ottamaan lainausmerkit käyttöön, sillä Internet yksinkertaisesti vetää maton eräiden vakiintuneiden käsitteiden kuten "ilmestymistiheys", "ilmestyy säännöllisesti" alta. Ja mitä merkitseekään lehtien kannalta se tosiasia, että kuka tahansa (jolla on tietokone tai ainakin oma käyttäjätunnus Internetiin) voi julkaista tietoja, mielipiteitä, ilmoituksia, uutisia ym?
Se merkitsee itse julkisuuden rakennemuutosta.
Internet lienee tässä mielessä pahinta mitä lehdille on toistaiseksi tapahtunut. Jo ennestään sanomalehdet olivat menettäneet radiolle ja televisiolle etulyöntiasemansa uutisten välittäjänä. Internet ei enää uhkaa (ainakaan ensisijaisesti) nopeudellaan vaan uudella informaation julkaisuperiaatteellaan. Sanomalehti tekee uuden informaation saatavaksi kerran päivässä. Internetissä uusi informaatio on saatavilla joka hetki. Internet muistuttaa kirjastoa, joka jatkuvasti pyrkii tarjoamaan kaiken informaation (niin uuden kuin vanhan) kaikille, jotka tulevat käymään. Tai kahvilaa, jonne voi milloin tahansa poiketa kuuntelemaan viimeisiä juoruja.
Odlyzkon mukaan nimenomaan tieteellisen julkaisutoiminnan rakenteessa on odotettavissa radikaaleja muutoksia:
"Scholarly publishing has some features that sharply differentiate it from the popular fiction or biography markets, and make rapid growth difficult to cope with. Research papers are written by specialists for specialists. Furthermore, scholars do not receive any direct financial remuneration for their papers, and give them to publishers only in order to disseminate the information to other scholars. This means that radical changes are more likely to occur in scholarly journals than in mass market publishing, since the interests of scholars and publishers are different. "Johtopäätös on, lyhyesti sanottuna, että elektroniset tieteelliset lehdet tulevat ennen pitkään korvaamaan kokonaan paperille painetut tieteelliset aikakauslehdet.