Kampanjoimassa Japanin Attacin kanssa

Kun puolisoni Leena Krohn pyysi minut mukaan Tokioon eurooppalaisjapanilaisille kirjallisille festivaaleille vastasin myöntävästi jo siitäkin syystä, että saisin tilaisuuden tavata Japanin Attacia.

Liitin sähköposteihini valuutanvaihtoveroa koskevan sopimusluonnoksen (sen, jonka Denys Lieven ja Hekki Patomäki julkaisivat pari vuotta sitten) sekä NIGD:in ajatuksia siitä, miten luonnosta voidaan käyttää kampanja-aseena ja painostaa hallituksiamme kutsumaan kansainvälinen konferenssi, joka muuttaa valuuttaveron (currency transactions tax, CTT) todellisuudeksi.

Yoko Akimoto Jamanin Attacin sihteeristöstä vastasi innokkaasti. Pian hän ja hänen ystävänsä olivat järjestämässä minulle kiertuetta. Se alkoi 4.-5. marraskuuta puheella ja luennolla Kiotossa (tämä ajoittui sopivasti Kyotossa joulukuussa pidettävän sosiaalifoorumin valmisteluiden yhteyteen) ja jatkui 8. marraskuuta Tokiossa. Siellä tapasin ay-johtajia, keskustelin valuutanvaihtoverosta japanilaisten kansanedustajien kanssa ja puhuin samasta aiheesta Attacin yleisötilaisuudessa.

Tämän kierroksen jälkeen käsitykseni, että CTT on idea jonka aika on tullut, tai joka nyt tekee paluuta, on vain voimistunut. Japani kuten muu maailma on jakautunut Irakin sodan suhteen ja kasvava USAn "terrorismin vastaisen sodan" vastustus tulee todennäköisesti myös Japanin osalta heikentämään kauppaa ja rahoitusmarkkinoita koskevaa "Washingtonin konsensusta". Valuuttakeinottelu on kasvanut uusiin ennätysvolyymeihin (se on kasvanut 57 prosenttia viimeisten kolmen vuoden aikana) ja presidentit Lula ja Chirac ovat äskettäin tuoneet globaalit verot kansainvälisen politiikan agendalle.

Joulukuussa 2001 perustettu Japanin Attac on edelleen pieni organisaatio. Mutta viimeisten viikkojen aikana se on päivittänyt CTT-kansiotaan nopeasti ja tehokkaasti. Paul Bernd Spahnin malli (artikkeli vuodelta 1995), Belgiassa äskettäin säädettyyn Tobin-Spahn lakiin liittyvää aineistoa sekä kansainnvälisen CTT-sopimusluonnoksen teksti löytyvät nyt kaikki japanin kielellä ja tilaisuuksissa, joihin osallistuin, niitä jaettiin kaikille osaanottajille. (Tähän verrattuna on sitä surkeampaa, ettei sopimusluonnosta ole ole vieläkään suomeksi, vaikka sen on kirjoittanut suomalainen valtiotieteilijä yhdessä belgialaisen verolakiekspertin kanssa.)

Kiotossa pitämässani puheessa suosittelin Susan Georgen uutta kirjaa "Another World Is Possible If...", jossa hän esittää "vetoomuksen vaihtoehtoisen eurooppalaisen yhteiskuntamallin rakentamisen puolesta toisenlaisen maailman perustaksi". Tuossa rakennustyössä, lisäsin, eurooppalaiset tulevat taatusti tarvitsemaan myös japanilaisten tuen. Seuraavaksi sain kuulla, että "Another World Is Possible If..." on ilmestynyt japaniksi jo elokuussa, toisin sanoen kuukautta ennen kuin alkuperäinen englanninkielinen versio julkaistiin Euroopassa...

CTT-kokous, jonka Japanin Attac järjesti parlamentirakennuksessa (Kokkai) Tokiossa viime maanantaina keräsi kuusitoista kansanedustajaa ja heidän sihteerejään. Mukana oli edustajia hallitsevasta liberaalidemokraattisesta puoleesta, suurimmasta oppositiopuolueesta eli demokraateista, sekä sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja.

Alustukseni kuultuaan herra Tetsundo Iwakuni, joka edustaa demokraatteja ja on entinen kansainvälinen pankkiiri, sanoi ettei hän periaatteessa vastusta CTT:tä mutta että hän on hieman huolissaan sen mahdollisista vaikutuksista Japanin vientiteollisuuteen. Koskisiko CTT kaikkia valuuttatransaktioita vai voitaisiinko tehdä poikkeus vientikauppaan liittyvien välttämättömien transaktioiden kohdalla, hän kysyi.

Eräät muut paikalla olevista kansanedustajista tuntuivat jakavan Iwakunin huolen, eivätkä he myöskään olleet oikein tyytyväisiä vastaukseeni, että Spahnin mallin mukainen vero olisi ensi vaiheessa niin alhainen, että jokainen voisi sen hyväksyä. Rouva Wakako Hironaka, entinen ympäristöministeri, totesi että olisi taktisesti viisaampaa olla vaatimatta CTTn soveltamista kaikkiin valuuttatransaktioihin riippumatta siitä ovatko ne keinotteluluonteisia tai ei. - Illalla kerroin tästä keskustelusta yleisötilaisuudessa. Silloin eräs kuulijoista heitti ajatuksen veronpalautuksesta. CTT voitaisiin siis palauttaa esim. vientiyrityksille, jotka pitäytyvät valuuttakeinottelusta. (Kyseinen ehdotus saattaa olla oikeutettu ja myös toteuttamiskelpoinen.)

CTTstä kiinnostuneiden kansanedustajien joukossa oli myös Shoukichi Kina,tunnettu rock-muusikko Okinawasta, sekä Japanin sos.dem.puolueen johtaja, rouva Mizuho Fukushima. Fukushima vahvisti minulle olevansa halukas CTT-verkoston perustamiseen Kokkaihin muiden kansanedustajien kanssa.

Palattuani Japanista olen entistä vakuuttuneempi siitä, että CTT-kampanjan eurooppalainen haara, joka keskittyy CTTn toteuttamiseen eurovyöhykkeellä, ja sen globaali haara, joka myös etsii tukea Etelän ja ei-eurooppalaisten hallitusten suunnalta kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi, tarvitsevat ja tukevat toisiaan. Kansainvälinen Attac-liike, joka viimeisten viiden vuoden aikana on levittänyt ideaa kaikille mantereille, voi ja sen pitää toimia molempien haarojen tukirankana.

Tokyo-Helsinki 10.11.2004

Mikael Böök

Suomen Attacin johtokunnan ja NIGD in jäsen