Päättäjät eivät päätä GATSista

EU-komissio salaa GATS-pyyntöjä jäsenmaidensa parlamenteilta. Kauppapolitiikasta päätetään ohi parlamenttien ja julkisuuden. Suomen hallitus ja eduskunta tukevat vesisektorin yksityistämistä kehitysmaissa. Nämä ovat viime perjantain julkisen GATS-kuulemisen johtopäätöksiä. Viikonlopun jälkeen tiesimme myös, että Suvi Lindén on eronnut ja että GATS ei kiinnosta Suomen mediaa.

Ulkoministeriön uskollisella virkamiehellä Vesa Himasella oli epäkiitollinen tehtävä. Viime perjantaina hänen piti yksin vastata Attacin, Maan Ystävien ja julkisalan ammattiliittojen edustajien lukuisiin kysymyksiin Suomen ja EU:n kauppapolitiikasta. Himanen totesikin heti alkuun, että vastaajana olisi oikeastaan pitänyt olla poliitikon eikä virkamiehen.

Niin olisikin. Paikalle kaivattiin ulkomaankauppaministeriä Jari Viléniä. Näin Himanen ei sanonut, mutta näin KTV:n auditorion täyttäneen yleisön piirissä varmasti ajateltiin.

Eduskunnan suuren valiokunnan WTO-jaoston puheenjohtajan Kimmo Kiljusen auton starttimoottori ei sinä aamuna pelannut, jonka seurauksena Kiljunen saapui kaksi tuntia kestävään tilaisuuteen vasta kun ensimmäinen tunti oli jo ehtinyt kulua umpeen. Lisäksi Kiljusella oli kova kiire seuraavaan tilaisuuteen. Myöskään Kiljusesta ei siis juuri ollut Vesa Himaselle apua.

Ehdimme kuitenkin kysyä Kimmu Kiljuselta:

Ovatko eduskunnan jäsenet saaneet tutustua GATS-pyyntöjen luonnoksiin?

Kävi ilmi, että kansanedustajat eivät ole vielä nähneet GATS-pyynnöistä häivääkään, vaikka EU aikoo esittää tämän kauppapoliittisen ohjelman maailmalle jo kuukauden päästä (30.6.). Tämä lienee perjantain GATS-kuulemisen tärkein yksittäinen tulos. Toisin sanoen Kimmo Kiljusen lausunnot toivat vahvistuksen epäilykseemme, että EU-komissio salaa GATS-valmistelujaan myös kansanedustajilta. Mitä GATSiin tulee, eduskunta on tietämätön ja siksi myös voimaton.

Kuten tiedämme, EU-komission valmistelemat ensimmäiset 29 pyyntöluonnosta vuotivat julkisuuteen (kts. www.gatswatch.org/leakannounce.html ). Nämä yksityiskohtaiset asiakirjat ovat olleet luettavissa internetin kautta yli kuukauden ajan. Suomen eduskunnassa ja julkisuudessa olisi siis EU-komission salailusta huolimatta hyvinkin ehditty reagoida esimerkiksi siihen, että EU-komissio ajaa vesisektorin globaalia yksityistämistä. Vaan näin ei ole tapahtunut.

Kimmo Kiljusen mukaan GATS-pyyntöjä on kuitenkin (kansalaisjärjestöjen painostuksen seurauksena?) kosketeltu eduskunnan suuressa valiokunnassa. KTVn auditoriossa Kiljunen lupasi, että eduskunta järjestää julkisen kuulemisen GATSista syksyllä. Hyvä! Valmistautukoot kansalaisjärjestöt antamaan vahvan panoksensa myös tuohon virallisempaan julkiseen GATS-kuulemiseen.

Mutta GATS-pyynnöt ovat erinomaisen ajankohtaisia nyt - ennen kuin "me" (EU-maat) esitetämme ne kesäkuun lopussa. Tietoomme tulleet pyyntöluonnokset koskevat sitäpaitsi vain 29 maata. Nämä ovat teollisuusmaita (USA, Kanada, Australia, Japani y.m.) ja teollistumassa olevia kehitysmaita (Kiina, Intia, Pakistan, Indonesia, Etelä-Afrikka, Egypti, Brasilia, Meksiko, Argentina y.m.). Mutta näiden lisäksi EU:n odotetaan vielä kesäkuussa esittävän GATS-pyyntöjä myös yli sadalle kehitysmaalle.

Kysimme Vesa Himaselta, ovatko edes EU-maiden konsultoivan elimen, ns. 133-komitean jäsenet saaneet tietää mitä EU aikoo pyytää kehitysmailta GATS-neuvotteluissa. Vastauksena saimme kuulla, etteivät 133-komitean jäsenetkään vielä tunne GATS-pyyntöjen sisältöä.

Looginen jatkokysymys:

Miksi EU-komissio salaa GATS-pyyntöjä?

Julkinen kuuleminen ei ole oikeudenkäynti mutta kuulustelu kuitenkin, missä, kuten eräs Attacin edustajista ilmaisi, tutkitaan valtaapitävien legitimiteettiä. Eikä siis virkamies Vesa Himasen legitimiteettiä.

Emme siis asettaneet Vesa Himasta vastuuseen EU-komission salailupolitiikasta, eikä häntä myöskään vaadittu selittämään miksi EU-komissio salailustaan huolimatta kuitenkin mielellään vaihtaa informaatiota ja ajatuksia palvelualan suuryritysten lobby-organisaation European Services Forumin kanssa. Saatoimme hyödyntää pitkän linjan kauppapoliittisen virkailijan asiantuntemusta: hän kuvasi meille miten WTO:n neuvotteluissa toimitaan. Himanen painotti ensinnäkin sitä, että erilaiset neuvotteluvaiheet talouden eri aloilla muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden. Kansainvälistä palvelukauppaa koskevat GATS-pyynnöt ja -tarjoukset saattavat näin ollen liittyä esimerkiksi maataloutta tai terästulleja koskeviin neuvotteluihin. Tai monenkeskeisen investointisopimuksen tekemiseen (investointisopimuksesta puhutaan jatkuvasti, vaikka se näytti jo kerran kaatuneen MAI-sopimuksen mukana).

WTO-neuvotteluprosessien kokonaisvaltaisuudesta seuraa (jos oikein ymmärsin), että neuvottelutarjoukset eivät suinkaan aina ole sitä miltä ne näyttävät. Kuulemisessa esillä olleita GATS-pyyntöjä ei siis Himasen mukaan kannattaisi ottaa liian kirjaimellisesti. Tätä ihmeteltiin, ottaen huomioon miten tarkkoja ja yksityiskohtaisia nuo pyynnöt toisaalta ovat. Himasen puheista päätelleen teoria, jonka mukaan EU-komissio on myymässä EU-maiden maataloustuet sitä vastaan että kehitysmaat poistavat esteet pankkien ja muiden palveluyritysten vapaalle toiminnalle (vrt. "Bananas for Banking", The Guardian 17.4.2002), saattaa siis hyvinkin pitää paikkansa.

Himasen puheesta kävi ehkä liiankin selväksi, että WTO-neuvottelut ovat vain kauppaneuvotteluja eikä poliittisia neuvotteluja. Kauppaneuvotteluissa periaatteena on se, että pyynnöt maksimoidaan kun taas tarjoukset minimoidaan. Ja kauppaneuvotteluissa omat tavoitteet halutaan aina paljastaa vastapuolelle tai partnerille mahdollisimman myöhään jos lainkaan. Näin Himanen selitti EU-komission haluttomuutta julkistaa GATS-pyyntöjään.

Juuri sitä me pelkäsimme. EU-komissio ei halua paljastaa "meidän" neuvottelutavoitteita. "Vastapuoli" saattaisi hyötyä.

Entä jos maailmankaupasta tulisikin "meidän" mielestämme käydä kauppapoliittisia yhteistyöneuvotteluja, varsinkin kehitysmaiden kanssa? Etenkin kun neuvotteluissa on kysymys kaiken elämän perusedellytyksestä, vedestä?

Tästä heräsi seuraava kysymys:

Tukeeko Suomen eduskunta/Suomen hallitus vesihuoltosektorin yksityistämistä kehitysmaissa?

Kimmo Kiljunen tuli niin myöhään ja lähti niin aikaisin ettei hän ehtinyt varsinaisesti vastata tähän kysymykseen. Hän ehti kuitenkin kertoa, etteivät julkiset palvelut eduskunnan muotoileman WTO-linjauksen mukaan kuulu GATS-sopimuksen piiriin.

Vesa Himanen taas ei tahtonut myöntää, että EU-komission GATS-tavoitteissa keskeisellä sijalla on nimenomaan vesisektorin globaali yksityistäminen. Tässä kohdassa kysyjien ja vastaajan tulkinnat olivat selvästi ristiriidassa keskenään.

GATS-sopimuksen ensimmäinen, yleinen osa velvoittaa WTO:n jäseniä viemään palvelukaupan vapauttamista "yhä korkeammalle asteelle" ("a progressively higher level of liberalization"). "Korkeammalle asteelle" päästään kun jäsenet tekevät yhä uusia "sitoumuksia" (commitments). Kuulemisessa esillä olleet ajankohtaiset GATS-pyynnöt (requests) ovat siis eri palvelusektoreita koskevia sitoutumispyyntöjä.

Esim. Intialle lähetettävissä pyynnöissä EU toteaa muun muassa, ettei Intia ole vielä sitoutunut vapauttamaan ympäristöpalveluiden sektoria. Heti perään EU luettelee miltä osin Intian tulisi tehdä uusia sitoumuksia. Ensimmäisenä listalla ovat veden saantiin, puhdistukseen ja jakeluun sekä jätevesihuoltoon liittyvät palvelut.

Tuossa GATS-pyynnössä on kysymys alan ylikansallisten yhtiöiden eduista Intiassa. Alaa hallitsevat suvereenisti ranskalaisyhtiöt Suez ja Vivendi sekä saksalainen RWE. Himanen tulkitsee siis väärin kun hän kieltää, ettemme "me" pyri Intian vesisektorin yksityistämiseen.

Suomen eduskunnan ja Suomen hallituksen politiikka ei ole pitävä. Toisaalta vakuutetaan, etteivät julkiset palvelut kuulu GATSin piiriin. Toisaalta virallinen Suomi hyväksyy mukisematta vesisektorin maailmanlaajuisen yksityistämisohjelman ja panee päänsä pensaaseen.

Millä palvelualoilla Suomi aikoo tarjota omia sitoumuksia?

Neuvottelukierroksen aikataulun mukaan jäsenmaiden tulee tehdä omat sitoumustarjouksensa 31.3.2003 mennessä. Viime perjantain julkisessa kuulemisessa ei juuri ehditty käsitellä Suomen ja muiden EU-maiden GATS-sitoumuksia. Tapahtuma osoitti, että GATS huolestuttaa laajoja piirejä. Tilaisuuteen osallistui ihmisiä esim. KTVstä, OAJstä, PAM-liitosta, SYListä, Kirjastoseurasta ja Kepasta. Voimme olettaa, että nämä ja monet muut järjestöt haluavat olla mukana määrittelemässä mitkä palvelualat on katsottava julkisiksi, mitkä taas yksityisiksi. Siihen heillä on myös täysi oikeus. Ehkä GATS on lopulta jokaista kansalaista kiinnostava kysymys.
Lue lisää GATSista: