Kävimme kokouksessa
Saavuimme taloon
Kiersimme rantakaupungit
Palasimme
Katsastin talon
Uusimme verhon
Lukemia
Cannesissa pidettiin HIV/AIDS- ja ravitsemuskokous 21.-25.4., johon osallistuin kolleegani Aulin kanssa. Sairaalassamme kun hoidetaan 2/3 Suomen tätä tautia sairastavista. Uusien lääkkeiden, etenkin proteaasi-inbibiittoreiden myötä potilaat voivat huomattavasti paremmin, mutta ovat saaneet uuden uhkan eli lisääntyneen sydän- ja verisuonisairausriskin ja epämiellyttävät ulkonäkömuutokset (maha ja rinnat kasvavat, takapuoli häviää ja kasvot muuttuvat nälkiintyneen näköisiksi). Ranskalaiseen tapaan kokouksessa puhuttiin etupäässä ranskaa, vaikka viralliset kielet olivat englanti ja ranska eikä simultaanitulkkausta aina ollut. Uskomattomin esitys oli ranskalaisen lääkärin katsaus Micronutritients and HIV, jossa mies puhui nopeammin kuin urheiluselostaja tunnin ajan puolen tunnin asemasta simultaanitulkkauksen ehtimättä perässä ja näytti arviolta 200 diaa. Osa kuulijoista poistui mielenosoituksellisesti paikalta.
Kokous päättyi sunnuntaina puolen päivän aikaan. Edellisenä iltana Heli saapui Addis Abebasta ja kohtasi kentällä Martinin Uumajasta tulleen sisaren, Märtan ja tulivat yhdessä Cannesiin. Kokouksen jälkeen haimme autovuokraamosta varaamamme auton (Renault Megane Scenic, uskomattoman tilava näköalauto, johon mahtui mukavasti myös neljän naisen neljä isoa matkalaukkua, tietokone ja muut nyyssäkät ja hinta oli vain vajaa 1500 fr/viikko otettuna Cannesista ja palautettuna Nizzan lentokentälle) ja ajelimme autioita rantateitä pikkukaupunkien läpi Fréjukseen ja sieltä moottoritietä talolle. Rantatien varrella oli useita tarjouksia 150-200 frangin hotellihuoneista kun Cannesin keskustan pikkuhotellin 2 hengen huone oli 600 fr ilman aamiaista (ja parhaaseen loma-aikaan loppukesästä 1000 fr).
Taloon saavuimme klo 20 aikoihin illalla. Ensin sähköt, sitten vesi ja sitten ihmettelemään eri lämmittimiä. Kun sähkölämmittimet oli saatu pienellä teholla päälle ja ruoat jääkaappiin, meni sulake. Sähköjohtoja seuraten Märta löysi talon sulaketaulun alakerran pikkuvarastosta, sopivasti oven takaa minun soittaessani Martinille, joka ei muistanut sulaketaulun paikkaa. Talon punaiseen kansioon tarvittaisiin ohjeet myös sulakkeista ja miten kaasupullo vaihdetaan. Ensimmäinen yö oli kylmä, mutta kaikki olivat varautuneet naparetkelle. Koska talo oli ollut useamman viikon tyjillään, oli myös pölyä ja hienoa hiekkaa kaikkialla Salmelinien hyvästä siivouksesta huolimatta. Jos taloa tiivistää, se homehtuu ja jos pitää nykyisellään, joutuu ensimmäinen tulija pitkän tyhjillään olemisen jälkeen aina ensin siivoushommiin. 2-3 päivässä talo lämpeni niin, että tarkeni ilman lämmitystä ja samalla myös sade loppui.
Kiersimme rantakaupungit. Merellä oli pienoinen myrsky ja kaikki paikat kiinni. Vilkkainta oli Colliouressa. Turisteja oli kyllä, mutta lähes kaikki kaupat, jopa ruokakaupat ja ravintolat olivat kiinni. Ja avoinna olevissa turistikrääsäliikkeissä oli alennusmyynti. Ceretissä kaupat ja kahvilat olivat auki ja museossa uusi näyttely, jonka Auli ja Märta kävivät katsomassa. Heli ja Auli tekivät runsaat nappikaupat Perpignanin kävelykadun nappikaupasta ja talolla on nyt kanta-asiakaskortti. Märta pyöräili 3 päivää ja me muut kiertelimme autolla. Galamuksen rotkot, Peyrepertuse, Quéribus, muutama viinitila matkalla ja paluu ns. oikoteitä eli pienimpiä kippurateitä takaisin. Prats de Mollo oli aivan autio. Koko viikon teillä oli hyvin tilaa ja vuoristoteillä ei juuri ollut vastaantulijoita, mikä oli onneni, sillä peruuttaminen ei ole vahvin puoleni. Andorrassa kävimme vain Pas de la Casassa, koska muistimme tietyt hyvät liikkeet, kuten helmikaupan (Joieria Richard), jossa hyvälaatuiset helmet maksavat 120-250 fr (todellinen hinta on 1,5-2 x tämä, koska pujotus välisolmuin maksaa Suomessa 150-180 mk ja lukko 100-200 mk. Edullista sittenkin). Viimeinen nousu meni nopeasti tunnelin kautta (33 fr suunta ja 50 fr edestakaisin). Vaikka kaupungissa ei ollut lunta, oli sitä vielä runsaasti korkeampien vuorien huipulla ja kaupungin yläpuolen laskettelurinteissä oli vielä täysi meno päällä.
Kaikkialla kukki. Monet kukat olivat tuttuja alkukesän suomalaisia kukkia, joita ei enää loppukesällä näe. Yleisväri oli kevään vihreä. Tosin vuorilla puissa ei vielä ollut edes hiirenkorvaa. Satakieli tai muu vastaava laulaja helskytti ja mekasti yön tunteina. Kirkon kello sen sijaan oli vaimeaääninen eikä palosireeniäkään soinut tällä kertaa. Sää viikon aikana oli varsin vaihteleva. Satoi, tuuli, myrskysi ja paistoi. Lämpötila oli öisin 0-10 astetta ja päivällä hieman enemmän, pari päivää lähellä 20 astetta. Cannesissa päivällä enemmänkin ja siellä rannalla näkyi ensimmäisiä auringonottajia yläosattomissaan. Olivat varttuneempaa väkeä. Alkukesä näkyi myös ruokakaupan tarjonnassa: tuoretta parsaa, latva-artisokkia, pikku herneenpalkoja, uusia mansikoita... Viikko kului vähälaktoosisella kasvisruoalla (yksi vegetaari). Tietenkin viini, shampanja, juustot ja tortut olivat kasvisruokaa.
Paluulento Nizzasta oli vasta iltapäivällä. Ajoimme aamulla moottoritietä Nizzaan (yli 500 km ja noin 5,5 tuntia kolmen lyhyen tauon kera) ja pikkuteitä Monacoon. Kävimme kääntymässä Casinon edessä ja palasimme luovuttamaan auton lentokentälle. Lento oli myöhässä eikä kukaan ei tiennyt mistään mitään eli oli ihan kuin tullessamme. Kotiin päästiin kumminkin.
Tein talokatsastuksen. Katto oli kokonaan uusittu ja upea. Tiilien alle oli tehty lautakatto ja vinttiin myös uusi poikittainen tukiparru. Lautavuorauksen takia vintti lienee aikaisempaa lämpimämpi. Ulkopuolelta katon reunat oli taiteiltu paikalliseen tapaan. Savupiipuissa oli uusia tiiliä ja piippujen korjaaminen lienee syy siihen, että Salmelinit saattoivat lämmittää keittiön takkaa ilman savuhälytystä. Katonkorjaaja oli tehnyt myös metkan rakennelman. Keskuslämmitysputken alapää ei roikkunutkaan enää tyhjillään sankko alapuolellaan, vaan se oli vedetty rappukuilun alaosan pienen komeron läpi autotallin puolelle ja tiivistetty paikalleen stryroxvaahdolla. Autotalli tuulettuu tätä kautta ja jos torveen pääsee jostain vettä, se menee autotallin lattialle. Salmelinit aikovat rakentaa torven varaan ensi keväänä keskuslämmityssysteemit ja toivovat, että torvi pysyy paikoillaan.
Sähkömittarin päällä oli jonkun avain. Kenen? Veimme sen eteisen naulakkoon. Pihaoven avain on edelleen hukassa. Lienee katontekijällä? Jos lukon joutuu vaihtamaan, niin lukkopesä näytti olevan kiinni kahdella ruuvilla ja näin avattavissa. Lukkopesä oli mustaa takorautaa ja kooltaan 8 x 13,5 cm.
Taloon olivat Salmelinit hankkineet pölyimurin sekä teräskattilasarjan. Molemmat todettiin neljän naisen voimalla erinomaisiksi.
Alaeteisen seinät eivät olleet kosteat, kun tapetteja ei enää ollut. Kannatan Salmelinien ajatusta seinien kalkitsemisesta paneloinnin asemasta. Sekä tallin ovi että ulko-ovi pitää ensi kesän aikana maalata myös sisäpuolelta. Hometta tai mitä lienee on edelleen pikkuvaraston seinissä, tallin vesimittarin puoleisessa seinässä alhaalla, sisärapun alaosassa ja keittiön oven takana aivan lattian ja suihkun takaisen seinän yhtymäkohdassa. Otin valokuvat kaikista näistä paikoista.
Pihaeteisen seinät tarvitsisivat maalausta ja lattia uuden palan korkkimattoa. Pihaovessa on myös turhan suuri iso rako lattianrajassa, josta sisään oli päässyt kaksi etanaa. Ovi pitäisi lakata ulkopuolelta ja varustaa lipalla, niinkuin keittiön ikkunakin. Luukut tarvitsevat maalausta. Kun luukut olivat auki, mutta ikkuna kiinni ja satoi, kerääntyi keittiön ikkunalaudalle iso vesilätäkkö. Myös keittiön ikkunaverkko vaatii uusimista. Se on reikäinen ja laho. Pihanpuoleisessa seinässä on muutama rappausta vaativa kohta, sillä niistä pääsee jo vettä rakenteisiin.
Pihalla kanakopin katto on romahtanut ja koko hökötyksen purkaminen on paikallaan. Tuli mieleen, onko naapureilla asiaan mitään sanottavaa. Pihan isot pensaat, oleanderit ja viiniköynnös voivat erinomaisesti, samoin Salmelinien tänä keväänä istuttamat appelsiinipuu ja pelargoniat. Toivottavasti kävijät jaksavat kitkeä isoimpia rikkaruohoja pihalta pois, kun näyttivät kasvavan vauhdilla.
Etupuolella seinä ulko-oven ympärillä on melko pahan näköinen. Taas oli kämmenenkokoinen pala laastia irronnut. Ainoa siisti osa on autotallin oven ympärys. On uusittu laastiin painetun vuosiluvun mukaan 1981.
Takaisin sisään: Yläkerran vasemmanpuolinen makuuhuone tarvitsisi uudet tapetit. Oikean ylämakuuhuoneen katto vaatisi valkoista maalia vesivauriolänttien takia.
Ylätasanteen katosta on lohjennut palasia ja vaatii maalausta, samoin tasanteen peräseinä. Alamakuuhuone tarvitsee uuden tapetin ja katon maalauksen.
Rappuseinän maalaus pitäisi saattaa loppuun.
Vasen yläkerran ikkunaluukku on kokonaan maalaamatta. Kaikki on maalattava myös sisäpuolelta. Vasemman alamakuuhuoneen ikkunaluukussa on huomattava kittausta vaativa halkeama.
Jossain vaiheessa on mietittävä myös WC:n maalausta ja keittiön uudelleen maalausta sekä rikkoutuneiden ovilasien uusimista.
Uusimme keittiön ikkunaverhon. Edellisellä viikolla Kuusamon palakaupassa vastaan käveli juuri ikkunan kokoinen italialinen pitsiverho, jossa oli kuvattu viinipullo, lautanen ja rypäleitä. Maksoi 59 mk ja verhotanko 69 fr. Vein Suomesta jo rikkalapion ja vien kesällä myös lattiaharjan tai useamman. Samoin mahdollisen lattiapesimen. Talon moppi päästää jo lankoja eikä pese kunnolla. Kaipasimme vedenkeitintä. Niitä saa täällä tarjouksena 99 mk ja panen harkintaan kesän käyntiä ajatellen. Huopia talossa on vain 4 kpl sekä yksi vanha peitto. Taloon tarvittaisiin pari huopaa lisää. Samoin pikkuhiljaa vanhat kesämökin sängynpeittomme voisi korvata vähän kauniimmilla. Jokunen sohvatyynyksi naamioitu lisätyyny on myös paikallaan. Aterimia, siis haarukoita, veitsiä, lusikoita ja teelusikoita kaipailin myös vähän lisää. Talon sarjaa en enää viime vuonna löytänyt mistään, enkä nytkään. Vasemman ylämakuuhuoneen verho kaipaa uusimista, mutta tähän on jo kangas, joka saatettaneen verhoksi ennen seuraavaa visiittiämme taloon.
Jos jostain talosta löytyy vielä mustat pitsirinsikat, niin tunnustan omikseni. Eivät olleet matkalaukussa, joten täytyy olla jossain talossa.
Lukemat:
vesi: tullessa = 006,4, lähtiessä = 009,1 m3
sähkö: tullessa = 19158, lähtiessä = 19284 kWh