Terveisiä talolta 24.9.2011

Palasimme toissa päivänä talolta hyvillä mielin. Talo oli remontin jälkeen todella viihtyisässä kunnossa, sää oli kaunis eivätkä kaksosetkaan pudonneet portaista, vaikka mummin sydän välillä nyrjähtelikin sijoiltaan.

Lensimme Norwegianilla, kokonaishinta aikuisilta 254€, lapsilta 211€. Lento oli suora ja tasoltaan ihan kelvollinen. Perillä odotti vielä hellesää, joka kääntyi vasta toisena viikonloppuna ja silloinkin kesä palasi tiistaina.

Taloon oli todella kiva tulla Martinin & co uurastuksen jälkeen. Yleisilme oli nyt siisti ja viihtyisä. Edellisistä vieraista oli kulunut jonkin aikaa, joten siivoamaan jouduimme jonkin verran. Kahden viikon aikana ehti huomata muutenkin, että omien sotkujemme lisäksi myös ikkunoista tunkee sisään lakaistavaa varsin nopeasti. Terassilta kuurasimme pulunkakkaa. Piha oli vihreä ja rehevä, ts seudulla oli satanut. Leikkasin ruohoa keittiösaksilla, kun en muuta välinettä keksinyt. Sänkyihin ostin pari uutta tyynyä ja heitin vastaavasti pari nuhjaantuneempaa pois. Parista kaupasta katselimme sesongin lopun alennusmyynneistä uutta terassin pöytää, mutta emme ihan löytäneet sopivaa ja kuljetuskin olisi tuottanut ongelmia. Nykyinen pöytä on kuitenkin romu.

Perillä vietimme lasten ehdoilla mökkielämää. Olimme paljon ihan kotona ja kylässä. Joen rantaan on kylän kohdalle raivattu hyvä polku ja padottu uima- (vai kalastus-?)paikka, jossa oli ihana ja helppo käydä pulahtamassa. Kävimme myös joitakin kertoja kylän uimalammella, lapset tykkäsivät, me mummoikäiset emme niinkään.

Kylän asukkaiden ajanviettoon vauvasta vaariin näyttää kuuluvan iltapäiväretki lammelle pullapussi mukana. Ensin ruokitaan sorsat, sitten mennään uimaan niiden sekaan. Kakkaa on väistämättä sekä rannalla että vedessä. Etsin turhaan EU:n uimavesidirektiivin velvoittamaa tiedotetta veden bakteeripitoisuudesta... Meri on sitten tutulla tavalla ihana ja lapsetkin uivat kellukkeineen kuin pienet kuutit aalloilla keinuen. Ostimme alakerran kaappiin uuden aurinkovarjon ja uimarengas-/uimapatjapumpun. Aurinkovarjon piti olla kestävä, mutta siitä hajosi lähes heti varren jatko-osan lukitus. Se on kuitenkin ihan käyttökelpoinen hiekalle vinoon asetettuna.

Retkiä sisämaahan teimme vain yhden ainoan kerran katsomaan Villefrancen luolia: dinosauruksia ja vaikuttavia tippukiviä.

Talon ylläpito- ja kunnostushommista ei siivousta lukuunottamatta ollut tällä jengillä mahdollista haaveilla. Kontribuutiomme tässä suhteessa rajoittui siis sähkömittarin lukijan vierailun organisointiin. Käydyn kirjeenvaihdon pohjalta hän ilmestyi paikalle ma 12.9. vain 3 t ilmoitetun aikahaarukan jälkeen. Miellyttävä nuori mies koputteli mittaria, totesi sen vanhaksi, avasi sinetin, pyöritti vimmatusti jostain kammesta ja sinetöi mittarin uudelleen. Loppuviikosta ilmestyi vierailun tuloksena tasauslasku, loppusumma -264,26€. Koska edessä on miinusmerkki, tulkitsin laskun hyvityslaskuksi, mutta en ole vieläkään ihan varma. Ainakin talolla myös odottanut heinäkuun lasku (57,28€) oli +-merkkinen. Erittely näyttäisi myös siltä, että olivat aiemmin arvioineet kulutuksemme todellista suuremmaksi. Ts. muutaman seuraavan laskun pitäisi olla 0€?

Sitten loppuun pari ikävämpää asiaa. Viimeisen päivän iltapäivällä meiltä loppui kaasu kesken ruoanlaiton. Eteisen varapullo hoiti ongelman, mutta kylän kaasukauppa oli kiinni, emmekä saaneet enää vaihdettua tyhjää pulloa uuteen. Jätin asiasta varoituksen keittiön pöydälle. Toinen asia oli naarmu, jonka joku oli käynyt yösydännä vetämässä automme kylkeen. Selvä ilkityö, ko kylki oli seinän puolella. Eipä muuta ihmeempää, hoidan Martinille raportin ja raha-asiat ensi tilassa.

terv Outi