Viikko talolla hulahti taas hetkessä, ja nyt olemme taas matkalla kotiin ruskettuneina, syöneinä, uineina ja historiaa, taidetta ja maisemia imeneinä.
Meitä oli neljä naista: ystäväni Inari sekä Pii ja ystävänsä Kipa. Säät olivat mitä parhaimmat, lämpötila päivisin 25-30 asteen välillä, ja iltaisinkin tarkeni istua ulkona syömässä. Kävimme siis ahkerasti Colliouressa uimassa ja muutoinkin vietimme etupäässä reipasta ulkoelämää. Vierailun ajankohta olisi siis oivallinen varsinkin, kun turisteja ei ollut enää pilvin pimein liikkeellä ja niistä vähistäkin suurin osa oli ranskalaisia. Vuoristoretkemme kohdistuivat tällä kertaa St Marsaliin suomalais-aubergeen sekä DaVinci koodin myyttien perässä Rennes-le-Chateauhon ja Montsegutiin. Hienoja paikkoja, vaikkei olisikaan taipumusta esoterisiin harrastuksiin.
Talolla kaikki näytti olevan hyvässä kunnossa. Oli ilo saapua, sillä edelliset asukkaat olivat siivonneet talon jälkeensä todella puhtaaksi. Ei ollut mitään tarvetta tarttua ensimmäiseksi luuttuun, vaikka heidän vierailustaan näytti kuluneen jo lähes kuukausi. Omasta puolestamme koetimme kantaa kortemme kekoon ja siivosimme kellarin: 8 roskapussia rojua, muovia, laastin ja tiilenpalasia + irtomaata. Lisäksi 1 kpl hetekanpohjia. Toivottavasti mukana ei mennyt mitään tarpeellista. Muovit oli jo nostettu sivuun, ja räppänät olivat auki, ja pahin kosteus tuntui haihtuneen. Lisäksi siivoilimme vähän pihaa jne. Inari kuurasi keittiön lattian. Yläkerran pikkuhuoneeseen etsimme uutta valoverhoa, mutta kun kohdalle osuneet olivat totaalisen väärän kokoisia, Inari pesi vanhan. Ei tullut ihan poutapilveä, mutta melkoisen musta vesi lähti kuitenkin, joten kyllä tilanne kohentui..
Katselin kesäkokouksessa päätettyä prioriteettilistaa paikanpäällä, ja se tuntui varsin oikealta. Julkisivujen korjausta pitäisin kyllä myös hyvin tärkeänä, varsinkin pihanpuoli on niin huonossa kunnossa. Rue de Porschella oli eräässä talossa menossa iso remontti, telineistä selvisi remontoijakin. Tällä kertaa emme kuitenkaan edes yrittäneet pyytää tarjouksia. Remontti maksaa kuitenkin melkoisesti enemmän kuin muutama laatta ja puutarhakalusteet terassille, joten ehkä ne voisi hankkia ensin.
Ihan sellainen pikaparannus olisi kuitenkin kunnon siivousvälineet
- ne ovat todella kelvottomat.
Yritin katsoa lähikaupoista parempia settejä, mutta ne olivat
kaikki eevanaikuisia.
Tarvittaisiin Sini-tuotteen tai vastaavaa tasoa:
- pitkävartinen lattiaharja + kihveli
- teleskooppivartinen moppi (tai kaksi kimppasiivousta varten) +
ämpäri (nykyisessä ei mopin kuivaksivääntämisritilä pysy paikallaan)
- lisäksi varteen sopiva kuurausharja keittiötä yms. varten
- magneettimopit ovat tietysti myös käteviä isojen lattiapintojen
välisiivousta varten.
Perustelut: kukaan meistä ei varmaan rakasta siivousta, ja viimeisenä
päivänä on usein muutakin ja huomattavasti hauskempaa tekemistä.
Tämä siis seuraaville kävijöille mietintämyssyyn, jos osutte käymään
vähän paremmissa kaupoissa.
Sitten keittiöstä: viikon aikana kehittyi keskuudessamme oikein keittiön puolustusliike, varsinkin sen lattian osalta. Toki se on kulunut, mutta se tuo myös tunnun talosta, jossa on asuttu jo ennen meitä. Kuvio ja väritys on kaunis ja perinteinen. Ainakin, jos lattiaa välttämättä halutaan joskus lähteä uusimaan, tulisi pitäytyä värityksen ja kuvioinnin osalta mahdollisimman lähellä nykyisessä. Värityshän sopii myös eteisen ja olohuoneen lattialaatoitukseen, jossa on jo melkoinen määrä värejä. Lisää kirjavuutta ei varmaan kaivata. Tässä mielessähän se portaikon sireeni oli varsin mielenkiintoinen...
Tämä nyt tällaista ex-arkkitehdin mietteitä - vieressä istuvat
matkaseuralaiset ovat osallistuneet myös pohdintoihin.
Kapteeni kertoi juuri, että alamme laskeutua.
Kone siis kiinni.
Terveisiä kaikille t.
Outi & co
PS Perthusin tiellä voi olla joskus melkoinen jono, Piin kokemuksen mukaan ei kuitenkaan kannata "oikaista" vuoristotien kautta, ellei halua muistella Afrikan vuoristosafareita...