Egyptiläinen prinsessa Myrrha rakastui omaan isäänsä.
Yön pimeydessä hän hiipi isänsä vuoteeseen.
Kun isä havahtui huomaamaan kuka tyttö oli, hän halusi vimmassaan tappaa
hänet, mutta jumalat muuttivat tytön pensaaksi
(pensas joka kantaa hänen nimeään, arabialainen lääkekasvi,
jonka nykyajan botanistit kutsuvat nimellä Commiphora).
Tästä pensaasta syntyi Adonis, nuorukaisista kaunein, ja rakkauden
jumalatar Afrodite (roomalaisten Venus) rakastui häneen.
Adonis piti metsästämisestä ja jumalatar usein varoitti häntä metsästykseen
liittyvistä vaaroista.
Hänen paha aavistuksensa osoittautuikin todeksi; yhtenä päivänä villisika
jonka Adonis oli haavoittanut, puri hänet kuoliaaksi.
Afrodite itki häntä lohduttomasti, ja hänen verestään han antoi kukan
kasvaa (antiikin sadussa Anemone-niminen kukka joka lienee läheistä sukua
siihen kasvisukuun jonka Linné nimesi Adoniksen mukaan).
Afrodite halusi myös saada rakastettunsa takaisin kuolleiden valtakunnasta,
mutta myös kuoleman jumalatar Persefone oli kiintynyt häneen.
Heidän kiistansa ratkaisi lopulta Zeus joka määräsi Adoniksen
oleskelemaan vuoronperään puolivuosittain kummankin luona.
(Lähde: Alf Henriksson, Antiken historier, Bonniers 1958 - käännös Bert)