Ruotsissa ammatillinen keskusjärjestö LO ja kymmenkunta ammattiliittoa turvaa johtajilleen hyvän toimeentulon siinäkin tapauksessa, että he luopuvat tehtävistään vapaaehtoisesti ja lopettavat kokonaan työnteon. Järjestelmä otettiin käyttöön 1990 samanaikaisesti, kun ay-johtajien tehtävät muutettiin vakituisista määräaikaisiksi. Syksyn aikana asiasta on noussut kohu muun muassa Dagens Nyheterin julkaisemien juttujen pohjalta. Julkisessa keskustelussa ay-johtajien ns. laskuvarjosopimukset on leimattu epäoikeudenmukaisiksi.

Järjestelmässä tehtävistään luopuva, johtopaikoille vähintään kolmasti valittu, 40 vuotta täyttänyt ay-johtaja saa eläkeikäänsä asti 78 prosenttia palkastaan. Alle 40-vuotiaalle maksetaan korkeintaan 50 prosenttia palkasta. Muut tulot vähentävät laskuvarjosopimuksen perusteella maksettavaa korvausta.

LO:n puheenjohtaja Wanja Lundby-Wedin teetätti jo keväällä selvityksen laskovarjosopimusten taloudellisista seurauksista. Sen mukaan järjestelmän perusteella 13 entistä ay-johtajaa on saanut 12 vuodessa yhteensä yli 12 miljoonaa kruunua (kruunu on 0,11 euroa). Toissa viikolla Lundby-Wedin ilmoitti, että järjestelmää tullaan muuttamaan. Hän arveli, että LO:n hallitus ottaa kantaa asiaan vielä ennen vuoden vaihdetta.

Julkiseen keskusteluun on vedetty myös ay-johtajien sivutulot. Pääosin ne koostuvat palkkioista, joita yritykset ja valtion laitokset maksavat hallitustensa jäsenille. Ruotsalaisten lehtitietojen mukaan sivutulot yli kaksinkertaistavat eräiden ay-johtajien runsaan 40 000 kruunun bruttotulot kuukaudessa.

Vietnamissa Dzoanh Duc -huonekalutehtaan johtajat hyökkäsivät viime viikolla alaistensa kimppuun käyttäen aseenaan metallitankoja. Kahakka loppui vasta noin sadan poliisin tultua rauhoittamaan tilannetta. Välikohtaus alkoi pian sen jälkeen, kun työläiset olivat menneet lakkoon protestina kurjia työehtojaan vastaan. Tapauksesta raportoineen BBC:n mukaan työläisillä teetettiin päivittäin tuntikaupalla ylitöitä maksamatta siitä ylimääräistä palkkaa. Tuotantolaitoksen toimitusjohtaja Chen Chung Hoan on pyytänyt väärästä kohtelusta työläisiltä anteeksi ja luvannut oikaista lainrikkomukset kahdessa viikossa. Tehtaan omistus on taiwanilaisissa käsissä.

Sony aikoo lopettaa maaliskuuhun mennessä Indonesiassa elektroniikkatehtaansa, jonka palveluksessa on tuhatkunta työntekijää. Indonesialaisten lehtien mukaan tuotanto siirretään Malesiaan, Unkariin, Meksikoon tai Brasiliaan. Kauppa- ja teollisuusministeri Rini Suwandi syyttää tapauksesta maansa työnlainsäädäntöä. Hänen mielestään työläisillä on liian laajat oikeudet protestoida työehtojaan. Ministeri sanoo kannattavansa työntekijöiden hyvinvointia, mutta työlakien on rajoitettava ylimitoitettujen vaatimusten esittämistä yrityksille.

Sonyn suunnitelma on uusin takaisku Indonesian taloudelle ja työllisyydelle. Viime kuukausina moni muukin ulkomainen yritys on ilmoittanut vetäytymisestään tai toimintansa supistamisesta Indonesiassa. Sijoittajien paon yhdeksi syyksi Indonesian liike-elämän äänenkannattajat nimeävät palkkakehityksen. Vähimmäispalkkaa on nostettu useana vuonna peräkkäin 30 prosenttia. Balin syksyinen pommi-isku, joka vaati lähes 200 etupäässä ulkomaista kuolonuhria, on lisännyt painetta ulkomaisten yritysten lähtöön.