Presidentti George W.Bushin hallinto päätti viime torstaina kilpailuttaa 850 000 työntekijän tehtävät. Se merkitsee valtion työpaikoilla lähes joka toisen tehtävän avaamista lähiaikoina ja tulevina vuosina yksityissektorin kilpailtavaksi. Bushin tavoitteena on panna toimeen ensi lokakuuhun mennessä vähintään 15 prosenttia kilpailuttamisohjelmasta. Aiempien kokemusten perusteella on odotettavissa, että noin puolet kilpailutettavista tehtävistä siirtyy yksityisten yritysten hoitoon.

Yhdysvaltojen ay-liike on tuoreeltaan leimannut suunnitelman keinoksi palkita Bushin ja republikaanien kalliiden vaalikampanjoiden rahoitukseen osallistuvia liikeyrityksiä. Kannanotoissaan ay-liikkeen edustajat epäilevät, että töiden mittava yksityistäminen ei johda republikaanisten päättäjien lupaamiin suuriin säästöihin, eikä palvelujen laadun paranemiseen.

Mittava kilpailuttamisohjelman rinnalla hallinto on laajentamassa turvallisuuteen liittyvää koneistoaan. Lisää työpaikkoja perustetaan muun muassa raja- ja maahanmuuttovalvontaan sekä ilmatilan ja lentokenttien tarkkailuun.

Tanskassa kolme ammatillisen keskusjärjestön LO:n jäsenliittoa on ryhtynyt selvittelemään yhdistymisen etuja ja haittoja. Ne ovat Puu- ja rakennustyöläisten TIB, monialaliitto SID ja tanskalainen erikoisuus 80 000 naisen Kvindeligt Arbejderforbund KAD. Yhdistyminen johtaisi 479 000 jäsenen suurliittoon, joka edustaisi kolmasosaa LO:n jäsenkunnasta.

Osapuolet toteavat, että yhdistyminen säästäisi keskustason kustannuksia ja mahdollistaisi nykyistä parempien kenttätason palvelujen tarjoamisen jäsenille. Hyötyihin kuuluisi myös liittojen keskinäisten rajariitojen ratkeaminen. Perustason palvelujen turvaaminen on tällä hetkellä erityisen vaikeata naisten ammattiliitolle KAD:lle, koska sen jäsenmäärä supistuu ja järjestö koettaa huolehtia edunvalvonnasta usealla toimialalla. Vuonna 1901 perustettuun KAD:iin on organisoitunut työntekijöitä sekä palvelualoilta että useilta teollisuudenaloilta.

(05.11.2002) Tänään ilmestyneessä Jakarta Postissa kerrotaan, että Indonesian pääkaupungissa Jakartassa ja sen ympäristössä tuhannet tekstiilityöläiset menettivät tammi-kesäkuussa työpaikkansa. Se johtui kahdeksan ulkomaisen yrityksen äkillisestä päätöksestä sulkea alueella tehtaansa.

Uutisen mukaan kolme tekstiilityöläisiä organisoivaa ammattiliittoa ja oikeusapujärjestö LHB tuomitsivat eilisessä lehdistötilaisuudessaan Indonesian hallituksen kyvyttömyydestä suojella työläisiä ja valvoa ulkomaisten sijoittajien toimintaa. Ammattiliitto SBJ:n puheenjohtaja Setyono määritteli ongelman ytimeksi sen, että ulkomaisista investoinnista on saatavilla niin niukasti tietoa. Hän vaati läpinäkyvyyttä ulkomaisten sijoittajien hankkeisiin ja syytti maansa hallitusta ulkomaisen pääoman suosimisesta työläisten hyvinvoinnin kustannuksella.

"Ulkomaiset sijoittajat voivat tulla tänne tyhjin käsin, koska he voivat vuokrata toimitilat ja koneet. Sitten he hyödyntävät matalaa verotusta ja hallituksen muita houkuttelevia tarjouksia sekä jättävät kaiken kahmittuaan runsaat voitot", Satyono arvosteli.

LHB:n Lucky Rosshinta epäili, että yritykset sulkivat tuotantolaitoksensa voidakseen olla maksamatta vuoden lopulla työntekijöille kuuluvia lisäetuja. Toinen tuotannon yhtäkkisen lopettamisen syy voi olla valmisteilla oleva laki, joka väljentää alihankintaa koskevia määräyksiä, Rosshinta esitti. On mahdollista, että yritykset jatkavat ensi vuonna tuotantoa alihankintatyönä muualla Indonesiassa ja välttyvät siten sosiaaliturvamaksuilta.