Kiinan työläisten maaliskuun alussa aloittamat mielenosoitukset vaimenivat kuun lopulla jatkuttuaan laajoina useita viikkoja. Osin se johtui pidätyksistä ja viranomaisten väkivaltaisista keinoista, osin mielenosoittajien eräiden taloudellisten vaatimusten toteuttamisesta.

Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL päätti maaliskuun lopulla, että se vie Kansainvälisen työjärjestön ILO:n käsittelyyn mieltään osoittaneiden työläisten oikeuksien polkemisen.

Avoimet protestit olivat Kiinan laajimpia yli kymmeneen vuoteen. Daqingin öljyntuotantoalueella irtisanotut työläiset vaativat sosiaalietujensa ja –maksujensa äkillisten huononnusten peruuttamista. Enimmillään valtiollisen öljy-yhtiön toimistorakennuksen ympärille ja tiloihin kerääntyi 50 000 protestoijaa.

Daqingissa aktiivit perustivat väliaikaisen toimintakomitean, joka toimi itsenäisesti Kiinan virallisen ay-organisaation ulkopuolella. Brysselissä päämajaansa pitävä kansainvälinen ay-federaatio ICEM ilmoittaa olleensa yhteydessä toimintakomiteaan ja ilmaisseensa sille täyden tukensa. ICEM on lähestynyt myös Kiinan virallista ay-organisaatiota ACFTU:ta ja pyytänyt siltä tietoa viime viikkojen tapahtumista.

Kamppailun kolmannella viikolla viranomaiset heittivät peliin satoja aseistautuneita poliiseja ja puolisotilaallisten yksiköiden jäseniä. Vastakkaisasettelu johti väkivaltaisiin yhteenottoihin. ICEM:n mukaan viranomaiset ovat pidättäneet mielenosoituksessa puheen pitäneen 50-vuotiaan naisen ja pahoinpidelleet häntä. Nainen on aloittanut pidätyskeskuksessa nälkälakon.

Öljy-yhtiö ilmoittaa hyväksyneensä osan mielenosoittajien taloudellisista vaatimuksista ja lisäksi korottavansa niiden työläisten palkkoja, joiden sukulaiset pidättyvät osallistumasta mielenosoituksiin.

Huhtikuun alkupäivinä tilanne Daqingissa oli jännittynyt. Aiemmin työläisten itsenäinen organisoituminen ja liikehdintä ovat johtaneet avainhenkilöiden pidättämiseen ja monivuotisiin vapausrangaistuksiin.

Liaoyangissa mielenosoituksiin osallistui 30 000 työläistä, jotka työskentelevät noin 20 eri tehtaassa. Liikehdinnän syynä olivat maksamattomat palkat ja alueen hallinnon ja liike-elämän huipulla esiintyvä korruptio.

Näkyvässä roolissa tapahtumiin osallistunut Yao Fuxin pidätettiin maaliskuun 17. päivänä. Hänen kohtalonsa on epävarma, ja pahimpien epäilyjen mukaan hän on kuollut viranomaisten pahoinpitelemänä. Myös kolme muuta työläisjohtajaa on pidätetty Liaoyangissa. Heitä syytetään laittomien kokousten ja marssien järjestämisestä.

Etelä-Koreassa helmikuun lopulla alkanut 5 600 työläisen lakko valtiollisten lämpövoimaloiden yksityistämistä vastaan päättyi huhtikuun 3. päivänä. Työtaistelun lopettamissopimuksen neuvotteli ammatillinen keskusjärjestö KCTU (www.kctu.org), eikä lakkolaisten oma ammattiliitto, joka on KCTU:n jäsenjärjestö.

Lakon tulokset jäivät laihoiksi, koska KCTU:n tekemä sopimus antaa maan hallitukselle täydet mahdollisuudet jatkaa yksityistämissuunnitelman toteuttamista. KCTU:n johdon väliintulo ja sen tekemän sopimuksen puutteet synnyttivät tuoreeltaan voimakasta arvostelua. KCTU:n johto teki siitä nopeasti omat johtopäätöksensä. Se pyysi menettelyään anteeksi ja erosi.

Vuonna 1995 perustettu KCTU koostuu etupäässä Etelä-Korean ay-liikkeen radikaaleista virtauksista. Sen järjestöjen yhteinen jäsenmäärä on laajentunut seitsemässä vuodessa puolella ollen nyt 600 000. Samanaikaisesti maltillisen keskusjärjestön FKTU:n (www.fktu.org) jäsenmäärä on laskenut 1,2 miljoonasta alle miljoonaan.

Ranskan presidentinvaalien toinen pääehdokas Lionel Jospin lupaa maahan 900 000 uutta työpaikkaa, jos hän tulee valituksi. Yli 50-vuotiaista työttömistä Jospin lupaa työllistää erityistoimin 200 000. Hänen laaja vaalijulistuksensa sisältää myös 18 miljardin euron veronalennuksen. Osa uudistuksista on määrä rahoittaa kiristämällä pääomatulojen verotusta. Sosialistipuoluetta johtava Jospin on viime vuodet toiminut Ranskan pääministerinä. Vaalien ensimmäinen kierros järjestetään huhtikuun 21. päivänä.

LO esittää kunta- ja työllisyysrahastoja EMU-ratkaisun osaksi

Euroalueen ulkopuolella pysytelleessä Ruotsissa keskustellaan vilkkaasti EMU-liittoon liittymisen eduista, haitoista ja ehdoista. Suomen liittymismalliin sisältyneet puskurirahastot ovat keskustelussa tärkeällä sijalla.

Ammatillisen keskusjärjestön LO:n pääekonomisti Dan Andersson esittää liittymispäätöksen osaksi kuntarahaston perustamjista. Sillä vakautettaisiin kuntien työllistämiskykyä. Rahastoinnilla tulisi voida pelastaa 75 000 kunnallista työpaikkaa yli huonon suhdanteen. Toiseksi puskuriksi Andersson kannattaa työllistämisrahastoa, jonka varoilla puolestaan rahoitettaisiin laskusuhdanteessa koulutusta ja perusrakenteiden rakentamista.