Ruotsin verokeskustelussa liike-elämän huipulta ja poliittisesta oikeistosta on Suomen tapaan vaadittu isotuloisten verotuksen keventämistä. Erityisesti vaatimus on kohdistunut veroon nimeltään värnskatt, jota alettiin periä 1995 tilapäisenä keinona valtion talouden tasapainottamiseksi. Alun perin värnskatt koski vähintään noin 20 000 kruunun (Ruotsin kruunu on noin 0,11 euroa) kuukausituloja saavia. Myöhemmin rajaa on korotettu niin, että nyt ylimääräistä veroa kerätään 430 900 kruunua vuodessa ansaitsevilta.

Ammatillisen keskusjärjestön LO:n ekonomistit eivät kannata suurituloisten erikoisveron lopettamista. He perustelevat kantaansa laskelmallaan, josta ilmenee, miten erikoisverosta luopumisen hyöty jakautuisi. Naisten osuus olisi ainoastaan 10 prosenttia. Peräti 65 prosenttia edusta menisi 41-64-vuotiaille miehille.

"He eivät ole ryhmä, jolla on suurin tarve lisätuloihin. Lisäksi edun sukupuoli- ja sukupolvijakauma ei olisi hyväksyttävä, LO:n pääekonomisti Dan Andersson sanoo.

Etelä-Korean valtiollisen voimayhtiön Kepcon 5 300 työläistä aloitti 25.2. lakon yrityksen yksityistämistä vastaan. Maan parlamentti hyväksyi voimayhtiön yksityistämistä koskevan lain vuonna 2000. Sen toteuttamiseksi toiminnot on jaettu kuuteen osaan, joista vain ydinvoimaa tuottava on tarkoitus jättää valtion hallintaan.

Työläiset vastustavat yksityistämistä ensisijaisesti turvatakseen työpaikkojensa jatkuvuuden. Kymmenet lakkojohtajat on määrätty pidätettäväksi ja lakkolaisia on irtisanottu.

Lakko poikkeaa toimintamuodoiltaan Etelä-Koreassa totutuista. Aiemmin lakkolaiset ovat joko vallanneet työpaikkansa tai kokoontuneet paikkoihin, joihin poliisin on ollut vaikeata hyökätä, kuten katedraaliin tai yliopistojen alueelle.

Nyt lakkolaiset ovat hajaantuneet pienissä ryhmissä ympäri pääkaupunkia Seoulia ympäröivää aluetta välttyäkseen pidätyksiltä. Lakkolaiset pitävät yhteyttä ja vaihtavat tietoja kännyköillä ja ay-järjestöjen web-sivujen avulla. Viranomaiset ovat jo tehneet ensimmäisiä siirtoja voidakseen sulkea lakkotaistelua palvelevia verkkosivustoja.

Radikaali 600 000 jäsenen ammatillinen keskusjärjestö KCTU tukee Kepcon työläisten lakkoa ja vaatimusta lopettaa voimayhtiön yksityistäminen. Lakkolaisille on lähetetty solidaarisuusviestejä ympäri maailmaa.

Metallityöläisten kansainvälisen liiton IMF:n pääsihteeri Marcello Malentacchi toteaa järjestön tiedotteessa, että IMF ei ota kantaa Yhdysvaltojen määräämiin terästulleihin. Sen sijaan hän viittaa IMF:n huhtikuussa 2000 järjestetyn teräskonferenssin hyväksymään Washingtonin julistukseen. Konferenssiin osallistui IMF:n jäsenliittojen edustajia 37 maasta, joissa tuotetaan kaksi kolmasosaa maailman teräksestä.

Julistuksessa korostetaan tarvetta toteuttaa kaikkialla työelämän perusnormit. Niiden rikkominen vääristää kilpailuasetelmia ja oikeuttaa vastatoimiin rikkojia vastaan. Valtiolliset tukiaiset konferenssin osanottajat hyväksyivät keinoiksi, joita on lupa käyttää tilapäisesti kriisitilanteissa. Julistuksessa tuetaan siirtymistä teräksen tullittomaan ja muutoinkin liberalisoituun kauppaan.