Ruotsin suurin ammatillinen keskusjärjestö LO on julkaissut sadan suurimman pörssiyhtiön omistusta koskevan 43-sivuisen selvityksen. Sen mukaan ulkomaisten institutionaalisten sijoitus omistusosuus on noussut yli 27 prosenttiin. Yhtiöiden hallintoelimissä niiden osuus on kuitenkin sitä vähäisempi. Viime vuonna yhteenlaskettu ulkomainen omistusosuus nousi 39 prosenttiin, mutta vuoden 2001 alkupuoliskolla se laski 36 prosenttiin.

Ruotsalaiset institutionaaliset sijoittajat omistavat sadan suurimman pörssiyhtiön osakepääomasta runsaat 25 prosenttia, pankit 14 prosenttia ja palkansaajarahastot 13 prosenttia.

Selvityksen kohteena olevien yritysten osakkeiden arvo oli kesäkuun lopussa 2,5 miljardia kruunua (1,6 miljardia markkaa) ja niiden palveluksessa oli lähes 1,1 miljoonaa työntekijää.

Tutkimuksen tekijät päättelevät, että mahtisukujen valta on säilynyt pörssiyhtiöissä suurena. Yli puolessa niistä suurin yksittäinen omistaja on perhe tai suku, jotka useissa tapauksissa ovat määräävässä asemassa.

Suurimpia omistajasukuja ovat Wallenbergit (Electrolux, SKF, Saab Atlas Copco, Investor), Stefan Perssonin perhe (Hennes & Mauritz) ja Stenbeckit (Korsnäs, Sandvik). Niitä seuraavat sveitsiläinen Martin Ebner (Investorin toiseksi suurin omistaja), Sten A.Olssonin yhteisö (Stena Line, Concordia Maritime) ja Lundbergit (Lundbergs, Holmen, Hufvudstaden, Cardo).

Kärkikymmenikköön sijoittuvat myös Bonnierit (mediayhtiöt), Kampradin perhe (IKEA), Douglasin perhe (Securitas, Säki) ja Johnsonin suku (Axfood, NCC). Yhdentenätoista on toiseksi suurin ulkomainen omistaja, Saudi-Arabian kansalainen Mohammed Al-Amoudi (Preem).

Yhtiöissä, joissa Wallenbergit ovat suurimpia omistajia, työskentelee 201 000 henkilöä. Vuonna 1985 luku oli 276 000. Niiden lisäksi Wallenbergien vahvassa vaikutuspiirissä olevien yhtiöiden henkilökunta kasvoi vuosina 1985-2001 noin 102 000:sta 364 000:een.

Maailman suurimpiin energiayhtiöihin lukeutuva yhdysvaltalainen Enron on jättänyt konkurssihakemuksen. Paljastukset yrityksen taloudellisista ongelmista paisuivat viime kuukausina kiihtyvällä vauhdilla. Sen osakkeen arvo laski runsaassa vuodessa 600 markasta vähän yli kahteen markkaan, kun yhtiön raskas velkataakka vähä vähältä tuli julkiseksi.

Enron on ajanut voimakkaasti energiasektorin ja palvelualojen sääntelyn purkamista. Keinona on ollut muun muassa George W. Bushin ja muiden johtavien poliitikkojen vaalikampanjoiden avokätinen tukeminen. Konkurssihakemuksen jälkeen Yhdysvaltojen johto ei ole ilmoittanut, aikooko se pelastaa Enronin liittovaltion varoilla vai ei. Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa Enronin ääni sääntelyn vähentämisen puolesta on kuulunut kovana.

Konkurssihakemuksen yhteydessä Enron irtisanoi Houstonissa Texasissa sijaitsevasta pääkonttoristaan 4 500 työntekijää. Irtisanomiskorvaukset olivat vähäisiä. Organisaation johtoporras on käärinyt vuosien mittaan Enronilta mahtavia summia. Myös sisäpiirikauppoja koskevat epäilyt tulivat julkisiksi syksyllä.

Kolmen keskeisen ay-organisaation viime torstaina järjestämä yleislakko lamaannutti Argentiinassa liikenteen, liike-elämän toiminnan ja pääosan julkisista palveluista. Kahdessa vuodessa argentiinalaiset ovat olleet seitsemän kertaa yleislakossa. Ay-liike painostaa maan johtoa muuttamaan talouspolitiikkansa, jonka seurauksena työttömyysaste on noussut 20 prosenttiin ja useimpien argentiinalaisten elintaso on laskenut roimasti.

Satatuhatta järjestäytynyttä työntekijää Brysselin mielenosoituksessa

EU:n Laekenin huippukokouksen aattona 100 000 järjestäytynyttä työntekijää osallistui Brysselissä mielenosoitukseen, jolla painostettiin unionin päättäjiä omaksumaan nykyistä sosiaalisemman linjan. Tapahtumassa oli mukana vähintään kymmenen hengen ryhmällä 44 kansallista keskusjärjestöä 25 maasta, Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY raportoi. Mielenosoitus sujui alusta loppuun rauhanomaisesti.

Britannian postin
lakonuhka peruuntui