Ruotsilla on EU-puheenjohtajakautensa lopulla hyvät mahdollisuudet ajaa läpi pitkään takkuillut direktiiviehdotus, joka velvoittaa yritykset tiedottamaan ja kuulemaan työntekijöitään henkilökunnalle tärkeissä asioissa. Arvio esitetään ammatillisen keskusjärjestön LO:n verkkosivuilla 23.5. julkaistussa kirjoituksessa, jonka yhtenä lähteenä on asiasta vastaava ministeri Mona Sahlin. Jutun mukaan EU-maista ainoastaan Britannia ja Irlanti vastustavat esitystä, jonka Ruotsi ottaa esille ministerineuvostossa 11.6. Enemmistön hyväksynnän jälkeen direktiiviluonnos menee europarlamentin käsittelyyn.

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n pääsihteeri Emilio Gabaglio luonnehtii direktiivin etenemistä tärkeäksi Euroopan palkansaajille. Eräissä EU-maissa, kuten Britanniassa ja Irlannissa, lainsäädäntö ei velvoita yrityksiä jakamaan työntekijöille tietoa taloudellisista näkymistään, eikä kuulemaan merkittävien ratkaisujen edellä henkilökuntaa.

Brasiliassa CUT ehdottaa työajan lyhentämistä ohjelmassaan maan energiakriisin lieventämiseksi

Brasiliassa ammatillinen keskusjärjestö CUT on tehnyt 19-kohtaisen ohjelman maan taloutta horjuttavan energiakriisin lieventämiseksi. Valmistellessaan energiasektorin yksityistämistä päättäjät laiminlöivät vuosia alan investoinnit, minkä seurauksena tuotanto ja jakelu eivät vastaa liike-elämän ja kansalaisten tarpeita.

Brysselissä 14-20.5. järjestetty YK:n kokous köyhimpien maiden tukemiseksi sisällytti hyväksymäänsä toimintaohjelmaan työelämän perusnormit yhtenä kehityksen ehtona.

Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL arvioi, että saavutus perustuu paljolti köyhimpien maiden ay-edustajien aktiivisuuteen Brysselissä. "Kokouksen alkaessa asiakirjojen luonnoksissa ei ollut mainintoja työelämän perusoikeuksista", VAKL:n pääsihteeri Bill Jordan toteaa.

VAKL on tyytyväinen myös siihen, että toimintaohjelmassa pidetään tärkeänä kansalaisjärjestöjen kuulemista kansallisten kehitysohjelmien valmistelussa. Kansalaisjärjestöihin lasketaan tässä yhteydessä myös ay-järjestöt.

Edistystä VAKL:n mielestä merkitsee sekin, että kehityshankkeiden hankintoja ei toimintaohjelman mukaan tarvitse enää tehdä hankkeiden rahoittajavaltioista. Hankkeiden kohdevaltiot voivat vapaasti valita, mistä ne hankinnat tekevät.

Huonona VAKL pitää vauraiden maiden haluttomuutta sitoutua konkreettisesti kehitysapunsa lisäämiseen ja kehitysmaiden velkojen anteeksiantoon.

Tanskan LO valmistelee kannanottoa maansa kestävän kehityksen strategiasta

Tanska valmistelee kansallista kestävän kehityksen strategiaa. Valmisteluprosessiin osallistuu myös ay-liikkeen edustajia. Ammatillisen keskusjärjestön LO:n puheenjohtaja Hans Jensen toteaa LO:n verkkosivuilla, että kestävän kehityksen kysymykset kuuluvat tulevaisuutta koskevan poliittisen keskustelun keskeisiin aiheisiin. Hän kehottaa olemaan kavahtamatta erilaisten näkemysten esiintuloa.

Jensenin mukaan ay-liikkeen näkökulmasta kestävän kehityksen ydinaiheita ovat ympäristönsuojelua palveleva liiketoiminta, työläisten osallistuminen ja ammatillisen osaamistason kohottaminen. Hän ehdottaa kannustimia ympäristöystävällisten tuotteiden ja prosessien kehittämistyölle, koska niiden avulla tuotantokoneistoja ja palveluja voidaan muuttaa mahdollisimman vähin hankaluuksin vastaamaan kestävän kehityksen vaatimuksia.

Burman ammattiliittojen federaation pääsihteeri Maung Maung on Radio Australian mukaan arvioinut vierailullaan Japanissa, että Burman sotilasjohto teetättää pakkotyötä kolmella miljoonalla kansalaisella. Maanpaossa elävän Maung Maungin mukaan Kansainvälinen boikotti on heikentänyt Burman taloutta ja aiheuttaa vallanpitäjille vakavia budjettiongelmia. Sotilasmenojen osuus valtion budjetista on noussut 50 prosenttiin.

Rahapulassaan Burman hallitus koettaa jatkaa teiden, patojen ja armeijan tarvitsemien perusrakenteiden rakentamista pakkotyöllä.

AFL-CIO painostaa
satojen järjestöjen kanssa Amerikan valtioiden vapaakauppa-alueen valmistelijoita

Yhdysvaltojen presidentti George Bush pyytää maansa lainsäätäjiltä valtuuksia neuvotella Amerikan valtioiden vapaakauppa-alueesta niin, että edustajahuone ja senaatti voivat ainoastaan hyväksyä tai hylätä neuvottelutuloksen. Yhdysvaltojen ay-liike vastustaa ehdotusta, koska Bush vastustaa työntekijöiden oikeuksia ja ympäristönsuojelua koskevien ehtojen sisällyttämistä vapaakauppasopimukseen.

Bush on luonnehtinut vapaakauppasopimusta työkalupakiksi, joka kannustaa Amerikan valtioita omaksumaan työelämän kansainväliset perusnormit ja parantamaan ympäristönsuojelua.

Ammatillisen keskusjärjestön AFL-CIO:n johtotroikan jäsen, varainhoitaja Richard Trumka pitää Bushin puhetta "työkalupakista" pelkkänä sanailuna, koska Bushin hallinto on jo ensimmäisinä kuukausinaan tehnyt joukon työväestön asemaa heikentäviä ratkaisuja. Niihin kuuluvat muun muassa työsuojelun määrärahojen jäädyttäminen ja ammatillisen koulutuksen resurssien supistaminen. Bush on myös torpedoinut pitkään valmistellun aloitteen, jonka oli määrä velvoittaa yritykset ennaltaehkäisevään työhön työpaikkojen ergonomisuuden parantamiseksi.