Ruotsin ammatillinen keskusjärjestö LO arvioi tuoreessa toimintaohjelmassaan, että uusi tasa-arvolaki ei riitä toteuttamaan miesten ja naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla. Siihen vaaditaan myös muutoksia miesten ja naisten työnjaossa. Epätasapainoa ylläpitää naisten työn keskittyminen matalapalkka-aloille.

LO:n puheenjohtaja Wanja Lundby-Wedin haastaa ongelman ratkaisemiseen poliitikotkin, koska esimerkiksi kuntien naisvaltaisen hoivatyön palkkatason nostaminen vaatii kuntien käyttöön lisää rahaa.

Järjestäytymisaste laski
viime vuonna Yhdysvalloissa

Vuonna 1999 Yhdysvaltojen palkansaajien järjestäytymisaste kääntyi pitkän luisun jälkeen nousuun. Viime vuonna suunta palasi taas laskevaksi, työvoimaa tilastoivan viraston (BLS) tuoreesta katsauksesta ilmenee. Järjestäytymisaste putosi 13,5 prosenttiin, mikä on pohjanoteeraus vuosikymmeniin. Ammattiliittojen jäsenmäärä laski 200 000:lla päätyen 16,3 miljoonaan. Vuonna 1999 järjestäytyneiden määrä kasvoi 240 000 hengellä.

Vielä vuonna 1983 järjestäytymisaste oli 20 prosenttia. 1950-luvulla liittoihin kuului yli kolmannes palkansaajista.

Työ on kymmenessä vuodessa merkittävästi voimaperäistynyt Euroopan Unionin jäsenmaiden työpaikoilla. Näin päätellään Dublinissa toimivan työelämän tutkimuslaitoksen uuden tutkimuksen ensimmäisessä yhteenvedossa.

Tutkimushankkeen vetäjä Pascal Paoli toteaa, että samansuuntainen kehitys ei osoita minkäänlaisen hidastumisen merkkejä. Selvityksen mukaan yli puolet työvoimasta toimii vähintään neljäsosan työajastaan kovalla työtahdilla ja tiukkojen aikataulujen paineessa. Paoli varoittaa, että kiireen paheneminen nostaa tapaturmien ja sairastumisen riskejä.

Selvityksessä haastateltiin 21 500 työntekijää. Vastauksia verrataan 1990 ja 1995 tehtyihin tutkimuksiin. Viime vuonna 159 miljoonaa ihmistä teki työtä EU-maissa.

Tutkimustulokset kertovat myös työpaikkakiusaamisen lisääntymisestä. EU:n jäsenmaiden työelämässä kiusaamisesta, väkivallasta ja seksuaalisesta ahdistelusta kärsii 15 miljoonaa ihmistä eli lähes joka kymmenes työntekijä.

Australian ACTU vaatii
vähimmäispalkan korotusta

Australiassa liittovaltion virallinen vähimmäispalkka on 1 400 markkaa viikossa. Viranomaisten tuore katsaus osoittaa, että vähimmäispalkan mataluus ylläpitää nälkää ja muuta sosiaalista kurjuutta lukuisissa perheissä, joiden huoltajalla on työpaikka.

Valko-Venäjän johto aikoo rajoittaa entisestään työläisten ja ay-järjestön oikeuksia työpaikoilla. Viime vuonna Kansainvälisen työjärjestön ILO:n Eurooppa-tapaaminen totesi, että voimassa olevaa lakiakin on sovellettu työelämän kansainvälisiä normeja rikkoen.

Vielä tiukemmat oikeuksien rajoitukset Valko-Venäjän johto aikoo toteuttaa muuttamalla oikeuksia säätelevää lakia. Salaisen suunnitelman paljasti tammikuun lopulla Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL.

TUC tehostaa puhelinpalvelussa
toimivien oikeuksien puolustamista

Britanniassa puhelinpalvelutyötä tekee 400 000 henkeä. Alan henkilöstön osuus työllisistä on kohonnut nopeasti ollen nyt 1,8 prosenttia. Se ylittää Britannian hiili-, teräs- ja autoteollisuuden työpaikkojen yhteisen osuuden. Asiantuntijat arvioivat, että puhelinpalvelu laajenee ripeästi myös lähivuosina.