Ruotsin metallin ay-liike on tyytymätön Ericssonin perjantaina 26.1. julkistamaan päätökseen myydä raskaasti tappiollisen matkapuhelimien valmistuksensa yhdysvaltalaiselle Flexotronicsille. Ericssonin yhtymätason ay-elimen puheenjohtaja Jan Hedlund toteaa verkkolehti Dagens Arbetessa, että jotain Ericssonin on ollut tehtävä, mutta valitettavasti ratkaisut ovat olleet vääriä.

"Myydessään tuotannon Ericsson on valinnut koetellun keinon, mutta sillä Ericsson ei pääse kiinni ongelmiinsa", Hedlund sanoo. "Ongelmat vaativat kehitystyön ja tuotantoketjun yhteyden tiivistämistä." Valmistuksen myynti Flexotronicsille ei ratkaise mitään, Hedlund arvostelee.

Ericsson siirtää Flexotronicsille matkapuhelimien valmistuksen Ruotsissa, Britanniassa, Brasiliassa, Malesiassa ja osittain Yhdysvalloissa. Kaupan myötä 4 200 työntekijän työnantaja vaihtuu. Lisäksi Ericsson irtisanoo Ruotsissa 600 työntekijäänsä, mutta lupaa heille työtä yhtymän muissa yksiköissä.

Viron talouteen Ericssonin siirto iskee kipeästi, koska yhtymän alihankkija, suomalainen pörssiyhtiö Elcoteq kuuluu Viron merkittävimpiin työllistäjiin ja on maan suurin viejä. Elcoteqillä on Virossa 3 100 työntekijää. Tuotannon laajennoshanke Virossa on Ericssonin päätöksen seurauksena muuttunut epävarmaksi.

Israelissa julkisen sektorin ay-liike lisää lakkoja palkankorotusten puolesta

Israelin julkisen sektorin ay-järjestöt vaativat 3-vuotisella sopimuksella työntekijöiden palkkoihin kuudentoista prosentin korotusta, joka tulee voimaan taannehtivasti tammikuusta 1999. Ammatillinen keskusjärjestö Histadrut aloitti vaatimusliikkeen jo viime toukokuussa. Viime päivinä ay-liike on tehostanut vaatimuksiaan lukuisilla lakoilla. Ne ovat hiljentäneet muun muassa virastoja, jätehuoltoa, satamia sekä terveydenhuollon toimipisteitä.

Lähipäivinä ay-järjestöt aikovat laajentaa lakkoliikettä muun muassa monelle paikallisviranomaisten työpaikalle, elleivät neuvottelut etene. Viranomaiset puolestaan harkitsevat lakkolaisten pakottamista takaisin töihin oikeusteitse. Helmikuun 6. päivän pääministerinvaalien läheisyys kiristää neuvotteluasetelmaa. Histadrut on torjunut ehdotuksen, jonka mukaan kiista jäädytettäisiin vaaleihin asti.

Palkkakiistasta raportoi asiallisesti myös englanninkielellä julkaistava sanomalehti Ha'aretz.

Ruotsin metsäteollisuudessa kypsyi tiistaina 23.1. neuvottelutulos uudesta 38 kuukauden työehtosopimuksesta. Palkat nousevat sopimuskaudella yhteensä seitsemän prosenttia.

Lisäksi työntekijöiden työaikatilit karttuvat määrällä, joka vastaa 0,5 prosentin tai kahdeksan tunnin työajan lyhennystä kunakin sopimusvuonna. Työntekijällä on oikeus valita, hyödyntääkö hän lisäedun käteisenä, korotettuna eläkkeenä vai työajan lyhennyksenä. Työnantajien aloitteesta osapuolet selvittävät neljättä vaihtoehtoa, jossa työntekijät saisivat oikeuden käyttää työaikatilejään opiskeluun.

Ammattiliitto Pappers ratkaisee lopullisen kantansa neuvottelutulokseen 6.2.

Perjantaina 26.1. Ruotsin metalliliiton sopimusneuvosto hyväksyi yksimielisesti viikon alussa terästeollisuuteen synnytetyn uuden työehtosopimuksen. Sen piirissä on 27 000 työntekijää. Sopimuskausi on 38 kuukautta. Palkat nousevat sopimuskaudella 8,6 prosenttia. Sen päälle matalimpia palkkoja korotetaan ensimmäisenä sopimusvuonna 3,5, toisena 3,0 ja kolmantena 3,0 prosenttia.

Terästyöläisten työaikaa lyhennetään yhteensä 1,5 prosenttia. Käytännössä se hoidetaan koko työuran työaikajärjestelyllä. Yhdessä aiemman 1,5 prosentin lyhennyksen kanssa uusi työaikaratkaisu antaa kullekin työntekijälle oikeuden lyhentää työaikaansa 96 minuuttia viikossa. Vuorotyöläisillä vastaava lyhennys on 72 minuuttia viikossa. Lyhennyksen sijasta työntekijä voi käyttää edun osa-aikaisissa eläkejärjestelyissä.

Terästeollisuuden työnantajat saavat uudessa sopimuksessa oikeuden teetättää 5-vuorotyötä juhlapyhien aikana taloudellisiin syihin vedoten. Aiemmin perusteet rajoittuivat teknisiin syihin.

Ruotsin Metalliliiton sopimussihteeri Anders Tiderman pitää uutta sopimuskokonaisuutta erittäin hyvänä.

Normaaliin viikkotyöaikaan kuuden tunnin lyhennys Taiwanilla

Taiwanin parlamentti hyväksyi viime kesäkuussa lain, joka lyhentää normaalityöviikon 48 tunnista 42 tuntiin. Lain hyväksymisen jälkeen maan liike-elämä harasi voimakkaasti sen toimeenpanoa vastaan.

Maailman johtava autonvalmistaja General Motors (GM) päätti joulukuun puolivälissä lopettaa 10 000 työpaikkaa. Ratkaisu sisältää Lutonin Vauxhall-tehtaan sulkemisen Britanniassa. Päätöksen toteuttaa lopettaa Lutonissa 2 000 työpaikkaa.

Tehtaan työläiset ovat joulukuusta lähtien kamppailleet työpaikkojensa puolesta vaatien GM:ää jatkamaan tuotantoaan Lutonissa. Pääministeri Tony Blairin hallitus on luvannut tukea GM:lle, jotta se ei luopuisi Lutonin tehtaastaan.

Autotyöläisten aiempien kriisien tapaan Lutonin kampanjoijat ovat saaneet runsaasti solidaarisuuden ilmauksia Euroopan muista maissa.

GM supistaa henkilökuntaansa reaktiona maailman autoteollisuuden ylikapasiteettiin.

Vauxhallin tapahtumista raportoivat aktiivisesti työpaikkojensa puolesta kamppailevien autotyöläisten verkkojulkaisu sekä sähköinen paikallislehti Luton Online.

Britannian TUC:n
jäsenhankinta myötätuulessa

Verkkolehti Guardian Unlimited julkaisi keskiviikkona 24.1. jutun otsikolla "Unions ride again" (Ammattiliitot jälleen vauhdissa). Selostuksen mukaan Britannian ammatillisen keskusjärjestön TUC:n jäsenliittojen jäsenmäärä kasvoi viime vuonna tuntuvasti ensimmäistä kertaa yli kahteen vuosikymmeneen. Lisäys oli 100 000 jäsentä. TUC:n jäsenliitoilla on yhteensä 6,7 miljoonaa jäsentä.