Reaktio 10-1999 (03.09.1999 - Juhani Artto) Suomessa Kemianliitto on päässyt hyvään vauhtiin oman web-sivuston tekemisessä. Vaikka tekijät ovat vielä avauskierroksilla, samoilla järjestäytymisaloilla ei maailmalla ei ole montaa pidemmälle edennyttä ammattiliittoa. Parhaimmistoon sijoittuvat Ruotsin, Norjan ja Saksan veljesliittojen sähköiset julkaisut.

Kansainvälinen federaatio ICEM sijoittuu vertailussa omaan luokkaansa. Se hyödynsi Internetiä jo kesällä 1996 niin tehokkaasti, että maailman johtavien sanoma- ja aikakauslehtien mukaan ICEM oli alkanut käydä "kyber-sotaa". Järjestölle ja sen jäsenille kokemus oli rohkaiseva. Yhdysvalloissa vaikeassa lakossa olleet Bridgestone-Firestonen tuhannet työläiset saivat ICEM:n web-tiedottamisesta kamppailulleen niin vahvaa tukea, että pitkä lakko kääntyi lakkolaisten voitoksi.

1. Uutiset keskeistä aineistoa

Internet on mullistanut uutistoiminnan, koska pienehkökin yhteisö voi levittää viestejään ympäri maailmaa nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin. Kesällä 1996 ICEM:n aloittama "kyber-sota" perustui tämän mahdollisuuden varhaiseen oivaltamiseen. Myös federaation alueelliset organisaatiot Pohjois-Amerikassa ja Aasian-Tyynenmeren alueella alkoivat hiljattain hyödyntää Internetiä.

Pian parikymmentä alan ammattiliittoa on ryhtynyt web-julkaisijoiksi. Ensimmäiset ammattiosastokin ovat hankkiutuneet kansainväliseen tietoverkkoon.

Ruotsalaiset ovat panostaneet uutistyöhön kiitettävästi. Kemianliitto (Industrifacket) julkaisee yhdessä metalli-, paperi- ja graafisen teollisuuden liittojen kanssa verkkojulkaisua Dagens Arbete. Painettuna lehti ilmestyy kerran kuukaudessa. Dagens Arbete uutisoi kentän tärkeimmät tapahtumat tuoreeltaan ja ammattitaidolla. Tarjolla on myös koko ay-liikettä koskevia juttuja ja keskustelufoorumi. Ay-johtajat ottavat ärhäkkäästi kantaa jäsenten oikeuksia koskeviin asioihin. Ulkomaanosastollaan Dagens Arbete julkaisee alkuperäisillä kielillään muissa maissa tuotettuja uutisia.

Dagens Arbeten rakenne on käyttäjäystävällinen. Tuoreimmat jutut löytyvät etusivulta ja kunkin toimialan uutisarkistosivulla ylimpänä. Koko aineistoon kohdistuva haku helpottaa tiedon etsintää, vaikka hakutulokset eivät ilmesty näyttöpäätteelle kronologisessa järjestyksessä. "Kemi"-hakusana listaa kuumat otsikkolinkit kymmeniin kemian uutisiin, "läkemedel" tai "läder" harvempiin. Uutisarkistosta - hakutoimintoineen - kasvaa vähitellen mainio tietopankki.

Dagens Arbetessa on kuitenkin merkittävä puute. Se julkaisee kotimaan uutisia vain ruotsiksi. Pohjoismaiden ulkopuolella vain harva ay-aktiivi osaa niitä lukea. Sama puute koskee lähes kaikkien muidenkin veljesliittojen web-sivustoja. Englanninkielisten maiden järjestöt ovat helpommassa asemassa, koska englanti on Internetin valtakieli.

2. Postituslistasta lisätehoa

Dagens Arbeten toinen puute on se, että se ei ole perustanut postituslistaa, jonka tilaajat saisivat sähköpostilaatikkoonsa jokaisen uuden uutisen uunikuumana. ICEM:llä postituslista on, mutta Norjan Nopefia lukuunottamatta liitot eivät ole vielä perustaneet kaikille kiinnostuneille avointa postituslistaa.

Omilla tyylikkäillä web-sivuillaan Industrifacket keskittyy järjestökohtaisen perustiedon jakamiseen. Aineisto koostuu liiton ja sen organisaation esittelystä, yhteystiedoista ja muutamista uutisista. Syksyllä sivustolla avataan jäsenten keskustelufoorumi, julkaisussa luvataan. Työehtosopimuksia, liittokokousasiakirjoja ja muita keskeisiä dokumentteja ei sivuilla vielä ole.

Toinen web-uutisoinnin oivaltanut liitto on Saksan IG BCE. Tuoreimmat jutut on sijoitettu etusivulle ja muut löytyvät kätevästi kronologisesti järjestetystä uutisarkistosta. Koko julkaisuun kohdistuva hakutoiminto nopeuttaa etsittyjen juttujen löytymistä. Tosin Dagens Arbeten tapaan hakurobotti ei listaa löydöksiään kronologisessa järjestyksessä. "Chemie"-hakusana tulosti elokuun lopulla kuumat otsikkolinkit 123 juttuun.

Pahin puute IG BCE:n sähköisessä uutistarjonnassa on sen rajoittunut määrä ottaen huomioon sen, että liittoon kuuluu jäseniä useilta toimialoilta ja sillä on yli puoli miljoonaa jäsentä. Vuoden alkupuoliskolla liitto julkaisi web-sivuillaan keskimäärin puolitoista uutista viikossa. Kiinnostavuuskynnyksen ylittäviä kamppailuja ja asioita on liiton järjestäytymisaloilla paljon enemmän. Saksan työelämän kehityssuunnilla on yleiseurooppalainen merkitys.

Toinen ongelma on se, että saksalaisetkin julkaisevat aineistojaan vain omalla äidinkielellään.

Toimialakohtaisten tietojen löytyminen on jätetty hakurobotin varaan. Uskon, että moni käyttäjä kaipaa Saksan kemian, kaivosalan, energiasektorin, metsäteollisuuden ja muiden järjestäytymisalojen tilanteiden perusesittelyä, mutta sivuilta niitä ei löydy. Sama puute heikentää monen muunkin monialaliiton sivustojen merkitystä.

3. Norjan liitoilla
pätevät web-sivustot

Norjan kemianliiton NKIF:n verkkojulkaisu on selvästi pätevissä käsissä. Aineisto on jaettu mielekkäällä tavalla yhdeksän pääpainikkeen taakse: Liiton esittely, jäsenedut, johto ja hallinto, kurssit, ajankohtaista, sopimukset, Atlantin henkilökunta, säännöt ja linkit. Mitään olennaista ei puutu. Etusivu on rakennettu kevyeksi niin, että se aukeaa hitaillakin yhteyksillä nopeasti. Etusivulla kerrotaan yhdeksällä rivillä liiton ydintiedot: 32.000 jäsentä 369 yrityksessä, jotka toimivat muovi-, maali-, teknisessä kemian, lasi yms. teollisuuden aloilla.

Ruotsalaisten ja saksalaisten tapaan uutisten julkaisupäivämäärät ovat kirjattu selkeästi. Työehtosopimusten etusivulla saa yhdellä silmäyksellä kuvan sopimustilanteesta, ja kuumat otsikkolinkit vievät suoraan kuhunkin sopimustekstiin.

Samaa tasoa on Öljy- ja petrokemianteollisuuden ammattiliiton Nopefin web-sivusto. Pääpainikkeet ovat lähes samat kuin NKIF:n julkaisussa. Nopef julkaisee ahkerammin uutisia kuin jäsenmäärältään yli 30-kertainen Saksan IG BCE.

Ison bonuksen Nopef ansaitsee englanninkielisestä materiaalistaan. Se koostuu viikottaisesta tiedotteesta, jonka kiinnostuneet voivat tilata sähköpostilaatikkoonsa, alan voimassaolevista työehtosopimuksista, palkkataulukoista sekä yhteystiedoista.

Kaiken lisäksi liiton sivuilla luvataan, että englanninkielinen osa laajenee syksyllä.

Norjan kahden liiton ratkaisut tarjoavat hyvän esimerkin siitä, miten keskikokoiset ay-järjestöt voivat hyödyntää Internetiä. Norjalaiset ovat ajatelleet huolellisesti perusratkaisujaan, eikä ote ole herpaantunut yksityiskohdissakaan. Julkaisuista näkee, että ulkoasun teossa on turvauduttu graafisen suunnittelun ammattilaisiin. Myös Industrifacket ja IG BCE ovat vaalineet imagoaan sijoittamalla graafisen suunnittelun ammattilaisiin.

4. Britit keskittyvät tausta-aineistoihin
- päivitys ei pelaa

Britanniassa monialaliitto TGWU julkaisee Ruotsin, Norjan ja Saksan ratkaisuista täysin poikkeavaa T&G Onlineä. Johdantosivun jälkeen aukeaa varsinainen etusivu, jonka taitossa on iltapäivälehtimäistä runsautta. Valinta on uskalias, mutta on kyseenalaista, ovatko tekijät oikeilla jäljillä.

Pääsivu ei jäsennä ymmärrettävästi sitä, minkälaisesta kokonaisuudesta on kyse. Sivustosta ei löydä etsimälläkään tietoja laajan liiton rakenteesta, kokonaiskuvaa sen ajankohtaisesta toiminnasta ja muista perusseikoista.

Varsinaisesta etusivusta näkee, että sen tekemiseen on käytetty aikaa ja monenlaista osaamista, mutta miksi tapahtumaotsakkeen alla ylimpänä esiintyy "Kampanjaviikonloppu 1998". Miksi etusivun tilaa käytetään yleisten hakurobottien linkkeihin? Miksi heinäkuun puoliväliin päivitetty uutisotsikko ei avaa itse juttua?

Vakavin puute on se, että aineistossa ei ole juuri lainkaan uutisia. Liitolle on ilmeisesti käynyt samoin kuin lukemattomille muillekin web-julkaisijoille, että resursseja on varattu sivuston perustamiseen, mutta päivittämistä laiminlyödään pahasti.

Aineistossa on kuitenkin paljon kiinnostavaa: liiton lyhyt historiikki, tekstiä työaikakysymyksestä, jäseneksi liittymisen perustelut ja työsuojeluvaltuutetun käsikirja.

5. Suppeat, asialliset
web-sivustot toimivat

Ammattiliiton sähköisen julkaisun ei tarvitse olla laaja vastatakseen alustavasti tarkoitustaan. Jos tekijät keskittyvät antamaan tärkeimpiä tietoja ja luovat sivustolle selkeän rakenteen, julkaisun voi perustaa ja sitä on mahdollista päivittää varsin rajallisin resurssein. Siitä webissä on tarjolla useita esimerkkejä.

Nämä vaatimukset täyttävät muun muassa Maltan GWU:n, Itävallan GDC:n, Hollannin Bondgenotenin ja Tanskan ay-liikkeen erikoisuuden, 114-vuotiaan Naisten työläisliiton KAD:n web-sivustot.

Hollantilaisten monialaliiton sivuilta löytyvät vaivatta toimialoittaiset tiedot. Bondgenotenilla on jäseniä 15 eri toimialalta maataloudesta prosessiteollisuuteen ja kaupasta metalliin. Itävallan aineisto rajoittuu yhteystietoihin ja eräisiin tärkeisiin uutisiin, kuten palkankorotustietoihin. Maltalaiset kertovat liittonsa historiasta, tarkoituksesta, organisaatiosta ja lyhyesti ajankohtaisista asioista. Tanskalaisten KAD selostaa asioitaan monipuolisesti ja palvelee sivuillaan kävijöitä myös liiton englanninkielisellä esittelyllä.

Australiassa AMWU ja AWU sekä Uudessa Seelannissa NZEPMU ovat päässeet alkuun web-julkaisijoina. Tulokset eivät ole Euroopan ammattiliittojen parhaiden web-luomusten tasolla. Ne kuitenkin tarjoavat tietoa jäsenille ja edistävät kansainvälistä verkostoitumista.

Internetin johtavassa maassa Yhdysvalloissa ammattiliitto PACE:n web-sivuston rakentaminen on sujunut yllättävän tahmeasti. Liitto muodostettiin tammikuussa 1999 yhdistämällä kemianliitto OCAW ja UPIU. Molemmat olivat ennen yhdistymistä päässeet kohtalaiseen vauhtiin web-julkaisemissa, mutta yhdistynein voimin ne eivät saaneet elokuun puoliväliin mennessä pystyyn kunnon uutuutta. Elokuun lopulla PACE:n osoitteeseen ilmestyi etupäässä OCAW:n ja UPIU:n vanhaa materiaalia.

6. Kolmas maailma
tulossa verkkoon

Brasilian Confederacão Nacional dos Quimicos aloitti viime vuonna tietoverkossa kunnianhimoisella sivustolla, mutta voimavarat eivät ole riittäneet sen päivittämiseen.

ICEM:n Aasian-Tyynenmeren sivuilta löytyy Bangladeshin, Malesian, Pakistanin ja Singaporen veljesliittojen yhteys- ja perustietoja.

Kolmas maailma on tulossa world wide webiin.

Länsi-Euroopassa monen ammatillisen keskusjärjestön hyvin toimivat sivut ovat varma merkki siitä, että vuodessa, parissa kemianliittojen web-perhe laajenee monen järjestön sivustoilla. Nopeimmat ammattiosastot jo kertovat asioistaan verkossa ja web-julkaisemisen taidot varmasti kehittyvät myös osastotasolla.

Julkaisujen määrän lisääntyessä polttavaksi nousee kysymys ICEM:n, sen alueorganisaatioiden, kansallisten liittojen ja ammattiosastojen välisestä työnjaosta sähköisessä julkaisemisessa. Päällekkäinen työ on varojen tuhlausta. Parasta on, että kukin järjestö hoitaa hyvin omaa tonttiaan ja luo sivuilleen linkit muiden järjestöjen julkaisuihin.